Professor Mäsimҗan VELÄMOV: «Ozuq-tülük behätärligi – milliy behätärlikniŋ asasi»

0
96 ret oqıldı

Mälumki, Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Nursultan Nazarbaevniŋ «Qazaqstanliqlarniŋ paravänliginiŋ šsüşi: tapavätniŋ vä turmuş süpitiniŋ yahşilinişi» Mäktübidä elimizdiki ozuq-tülük behätärligigä alahidä ähmiyät berilgän. Älvättä, bu muhim mäsilä hämmimizni oylanduridiğanliği eniq.
Һazir bu sahada qeliplaşqan ähvalni biliş mähsitidä Qazaqstandiki yetäkçi mutähässislärniŋ biri, “Biotehnologiya, süpät vä taam behätärligi” laboratoriyasiniŋ rähbiri, biologiya pänliriniŋ doktori, Rossiya Federatsiyasi ozuq-tülük behätärligi milliy akademiyasiniŋ akademigi, professor Mäsimҗan VELÄMOVQA muraҗiät qilğan eduq.
Yoldaş MOLOTOV,
«Uyğur avazi»

– Mäsimҗan aka, Prezident Mäktübidä ozuq-tülük behätärligini täminläş mäsilisini muhim mäsililär qatariğa qoydi. Umumän, ozuq-tülük behätärligi deginimiz nemä?
– Mälumki, duniyada ahali sani šskänsiri häliqni ozuq-tülük bilän täminläş mäsilisi җiddiylaşmaqta. Һazir alimlarniŋ hesaplişiçä, 2050-jilğiçä duniyada adäm sani 9,5 milliardqa yetidu, degän tähmin bar. Şu säväptin ozuq-tülük tapçilliği vä uniŋ aldini eliş mäsilisi täşviş tuğdurmaqta.
Biz bilimizki, bügünki taŋda ozuq-tülük tapçilliğini, hätta açarçiliq zärdavini tartivatqan ällär kšp. BMT mälumatliriğa asaslansaq, açarçiliq zärdavini tartivatqanlar sani 925 millionğa yätkän. Bu duniya ahalisiniŋ 14 payizini täşkil qilidu. 30din oşuq dšlättä ozuq-tülük tapçilliği җiddiy turidu.
Demäk, ozuq-tülük mähsulatliriğa bolğan ehtiyaҗ šsmäktä. Yänä birtäräptin, bu yärdä häliqni süpätlik ozuq-tülük bilän täminläşmu muhim. Çünki süpätsiz mähsulat insan salamätliginiŋ naçarlişişiğa elip kelidu. Sağlam ahalisi bolmiğan dšlätniŋ ihtisadiy täräqqiyati vä keläçigimu bolmaydu. Şuŋlaşqa ozuq-tülük behätärligi – milliy behätärlikniŋ asasi. Şundaqla u ihtisadiy behätärlikniŋ aҗrimas bir qismi. Uni täminläş häliq salamätligi vä demografiyasiniŋ šsüşigä bevasitä täsir qilidu. Şuŋlaşqa uni kompleksliq mäsilä süpitidä qaraşturuşimiz lazim. Sävävi, u häliqni iҗtimaiy җähättin himayä qiliş bilän çämbärças bağliq.
Juqurida eytqinimdäk, ozuq-tülük mähsulatliriğa jildin-jilğa ehtiyaҗ šsmäktä. Yäni, ihtisadiy turğidin qariğanda, yeqin keläçäktä neft'-gaz yaki başqa mähsulatlarni ämäs, bälki ozuq-tülük mähsulatlirini eksport qilidiğan dšlätlär duniyadiki ihtisadiy säyasätni bälgüläydiğan bolidu. Һazirniŋ šzidä moşuni çüşängän çoŋ dšlätlär җiddiy qararlarni qobul qilivatidu.
Bir sšz bilän eytqanda, ozuq-tülük behätärligi deginimiz, häliqni süpätlik ozuq-tülük mähsulati bilän täminläş. Şuŋlaşqa Prezident bu mäsiligä dayim alahidä kšŋül bšlgän häm buni häl qiliş boyiçä aldimizğa eniq väzipilärni qoydi.
– Äynä şu väzipilär häqqidä tohtilip štsiŋiz?
– Täkitläş lazimki, Prezident «Qazaqstan-2050 strategiyasi – qeliplaşqan dšlätniŋ yeŋi säyasiy yšnilişi» namliq Qazaqstan hälqigä yolliğan Mäktübidä HHİ äsirdiki duniyadiki on hovup-hätärni qäyt qilğan edi. Äynä şularniŋ içidä ozuq-tülük behätärligigä kelidiğan hätärlärgä käŋ tohtaldi. Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ «Agrosanaät kompleksini vä yeziliq territoriyalärni täräqqiy ätküzüşni dšlät täripidin rätläş toğriliq» qanunida ozuq-tülük behätärligini täminläşniŋ asasiy yšnilişliri kšrsitildi. Ular – ahaliniŋ ozuq-tülük mähsulatliriğa qolyetimligi, ozuq-tülük mähsulatliriğa ihtisadiy qolyetimligi, ozuq-tülük mähsulatliri sanaitiniŋ behätärligi. Uniŋdin taşqiri, içki ozuq-tülük bazirini küçäytiş üçün yeza egiligi sanaitini vä ularni çoŋqur qayta işläş üçün şarait yaritiş, ozuq-tülük mähsulatliriğa bolğan ehtiyaҗni vä tävsiyä qilinivatqan mähsulatni hesaplaş, taamlarniŋ behätärligini täminläş mäsililirini šz içigä alidu. Bu yärdä yänä, birinçidin, ozuq-tülük behätärligi päqät dšlät üçünla ämäs, şundaqla dšlätniŋ härbir grajdini üçün ähmiyätlik . İkkinçidin, bu häliqni ozuq-tülük bilän täminläş bilänla çäklänmäydu. Uniŋ içigä ozuq-tülükniŋ strategiyalik rezervini quruş, yeza egiligi sanaitiniŋ täräqqiyati, ozuq-tülük ham äşiyalirini qayta işläş, täyyar mähsulatni šz vaqtida yätküzüş, fitosanitariyalik vä veterinarliq qaidilirini täminläş kiridu. Moşu mähsättä elimizdä birnäççä qanunlar vä programmilar qobul qilindi. Bizniŋ mähsitimiz eksportqa ham äşiya ämäs, zamaniviy tehnologiyalär bilän qayta işlängän, duniyaviy riqabätkä qabil mähsulat çiqiriş.
Qazaqstan agrarliq dšlät bolup hesaplinidu. Statistika mälumatliri boyiçä, häliqniŋ 47 payizi yezilarda yaşaydu. Bizdä süpätlik ozuq-tülük mähsulatlirini yetiştürüşkä barliq şaraitlar bar. Taza su, münbätlik yär, ilgiridinla qeliplaşqan täҗribä, yaylaqlar bar. Uniŋdin taşqiri regionlarniŋ täbiiy şaraitiğa muvapiq, yeza egiligi bilän şuğullinişqa bolidu. Mäsilän, şimaliy regionlarda süpätlik buğday šstürüş, җänupta bolsa, yäl-yemiş, kšktatlarni šstürüş äqilgä muvapiq. Qoşumçä qilsam, qazaqstanliq uyğurlar asasän Almuta vilayitidä yaşaydu. Bu regionniŋ täbiiti alma-šrük, tärhämäk, pomidor, laza šstürüşkä qolayliq. Hälqimizniŋ näq moşu mähsulatlarni šstürüştä ilgiridinla täҗribisi vä qeliplaşqan än°äniliri moҗut. Ändiki novättä şu täҗribilärni vä än°änilärni zamaniviy tehnologiyalärgä maslaşturup paydiliniş täläp qilinidu. Zamaniviy tehnologiyalär päqät tehnikila ämäs, şundaqla suğiriş, oğutlaş, jiğiş vä saqlaş. Moşuni toğra paydilansaq, riqabätkä qabil mähsulat çiqirişqa bolidu.
– Һazir elimizdä şundaq mähsulatlarni çiqirivatqan karhanilar barmu?
– Duniyada ozuq-tülük behätärligini eniqlaydiğan İSO-22000 häliqara standarti moҗut. Bu standartqa muvapiq boluş üçün işläpçiqirişniŋ toluq tsikli boluşi şärt. Mäsilän, kolbasa işläpçiqirişni alayli. Uniŋ üçün haҗät malniŋ ekologiyalik taza җayda šstürülüşi, taza yäm-çšp bilän ozuqlinişi, gšşniŋ standartlarğa muvapiq yätküzülüşi vä saqlinişi, zamaniviy tehnologiyalärgä muvapiq qayta işlinişi haҗät. Ägär moşu tsikldiki bir şärt orunlanmisa, undaq mähsulatqa häliqara İSO-22000 standarti berilmäydu. Demäk, bu mähsulatni eksportqa, bolupmu Evropa dšlätlirigä çiqiriş äsla mümkin ämäs.
Һazir elimizdä moşu standartqa muvapiq işlävatqan karhanilar bar. Ular «Aqsay-nan», «Bekker» zavodliri, «Rahat» qändälät fabrikisi. Şähsän šzäm iş babida çät ällärgä pat-pat barimän. Mäsilän, «Rahat» konfetliri Germaniyadä nahayiti ammibap. «Aqsay-nan» mähsulatliri bolsa Rossiyadä, Belorussiyadä kšp. Һazir biz moşu yšniliştä tätqiqat işlirini jürgüzüvatimiz.
— Şu tätqiqatliriŋiz häqqidimu eytip štsiŋiz?
— Mälumki, ozuq-tülük mähsulatini çiqirip qoyuşla muhim ämäs. Uniŋ adäm organizmiğa kältüridiğan paydisi ähmiyätlik. Mäsilän, Yaponiyadä ilgiridinla taamniŋ funktsionalliq ähmiyitini birinçi orunğa qoyğan. Bu tamaqta beloklar vä vitaminlarniŋ yetärlik däriҗidä boluşi degänlikni bildüridu. Adäm organizmi, energiyasi üçün tamaq paydiliq boluşi şärt.
Qoşumçä qilsam, uyğurlarniŋ milliy taamliri moşu şärtlärgä muvapiq kelidu. Milliy taamlirimizda gšş (beloklar), kšktatlar (vitaminlar) kšp. Şundaqla päsillärgä qarap täyyarlinidiğan taamlarmu bar. Mäsilän, ätiyazda kšk çšşürisi, küzdä kava manta yäymiz. Äpsus, ayrim säväplärgä bola, milliy taamlirimizniŋ namliri šzgä tillarda yezilip kelivatidu. Biz, ҖUEM yenidiki Alimlar keŋişi, ҖUEM räisi Şahimärdan Nurumovniŋ tapşurmisi boyiçä moşu işni davamlaşturup kelivatimiz. Keläçäktä buni häl qiliş mähsitimiz bar.
Ändi bevasitä ilmiy tätqiqat işlirimğa kälsäk, hazir şähärlärdä, bolupmu Almuta ohşaş çoŋ şähärlärdä ekologiyalik ähval җiddiy turuvatidu. Maşinilardin çiqivatqan ziyanliq qalduqlar ekologiyagä sälbiy täsir qilidu. Şu säväptin ziyanliq maddilar biz näpäs alğanda, tamaq yegändä organizmğa kirip ketişi ehtimal. Uni organizmdin çiqiriş muhim. Biz işläp çiqqan pektin, inulin organizmdiki ziyanliq maddilarni šzigä siŋdürüvalidu vä organizmdin çiqişini tezlitidu. Һazir pektin vä inulinni ozuq-tülük mähsulatliriğa qoşuş üstidä işlävatimiz. Yäni nanniŋ, süt mähsulatliriniŋ tärkividä şu maddilar bolidu. Bügün ularğa häliqara patent elişni mähsät qilivatimiz.
– Mana yeqindila iҗtimaiy torlarda Hitayda çiqirilğan sün°iy gšş, tuhum, hätta kapusta toğriliq video tarap kätti. Äynä şu mähsulatlarni häqiqätän şundaq çiqirişqa bolamdu?
— Һazir zamaniviy tehnologiyalär nahayiti tez täräqqiy etivatidu. Һäqiqätänmu şundaq sün°iy ozuq-tülük mähsulatlirini çiqiridiğan zamaniviy tehnologiyalärmu moҗut. Undaq işläpçiqiriş orunliri Hitaydila ämäs, Evropa älliridimu bar. Mäsilän, Germaniyadä sün°iy gšş çiqiridiğan çoŋ zavod işlävatidu. Gšş asasän soyadin, hätta ayrim mikroblardin çiqirilidu. Moşu yärdä «bu gšşni kim yäydu?» degän soal tuğuluşi täbiiy. Bu gšş asasän yeŋidin täräqqiy etivatqan, açarçiliq zärdavini tartivatqan dšlätlärgä ävätilidu.
Alahidä täkitläş lazimki, gšş qaçilanğanda, uniŋ sirtiğa bu mähsulatniŋ nemidin işläp çiqirilğanliği eniq yezilidu. Demäk, gšşni istimal qiliş yaki qilmasliq härbir adämniŋ šzigä bağliq. Yäni, tallaveliş hoquqi dayim bar. Yänä bir qetim täkitläymän, bu Evropa älliridiki ähval. Ändi Hitayda çiqirilğan mähsulatlarda ozuq-tülük toğriliq toluq mälumat bar ekänligigä işiniş täs. Ular päqät kontrbandiliq yollar bilän kirgüzülüşi ehtimal. Çünki dšlät organliri bu mäsilini qattiq nazarät qilidu. Şuŋlaşqa härqandaq çät äldin kältürülgän taamni eliştin ilgiri uniŋ tärkivi toğriliq mälumat bilän tonuşup çiqqan toğra. Qanun boyiçä, hazir Qazaqstanğa kältürülgän härqandaq mähsulatniŋ sertifikati boluşi şärt häm mähsulat toğriliq toluq mälumat qazaq vä rus tillirida yezilişi lazim. Moşuniŋğa alahidä diqqät bšlgän durus. Uniŋdin taşqiri hazir genliri šzgärtilgän organizmlar qoşulğan mähsulatlar (GMO) kšpäymäktä. GMO deginimiz, birär šsümlükniŋ genlirini šzgärtiş arqiliq uniŋ hosuldarliğini, soqqa yaki issiqqa çidamliğini aşuruştur. Bu mähsulatlar toluq tätqiq qilinip bolmidi. Yäni keläçäktä bu mähsulatni istimal qilğanlarniŋ salamätligi qandaq bolidiğanliğini heçkim eytip berälmäydu. Paydisidin kšrä ziyini kšp bolidiğini eniq. Uniŋ päqät ihtisadiy turğudin paydisi kšp. Yäni, az çiqim çiqirip, kšp payda eliş.
Alimlarniŋ täkitlişiçä, insan organizmi üçün šzi yaşavatqan җayda çiqirilğan mähsulatla paydiliq. Çünki adäm organizmi şu ozuq-tülükkä ügängän. Uyğurçä eytqanda, «qeniğa siŋip» kätkän. Başqa җaylardin kälgän mähsulatni organizm qobul qilmişi mümkin. Moşunimu ästä saqliğan durus.
Һazir Qazaqstan ahalisiniŋ sani on säkkiz millionğa yätti. Moşu häliqni ozuq-tülük bilän täminläş üçün bizdä barliq şarait bar. Juqurida eytqinimdäk su, munbätlik yär, yaylaqlar, adäm resursliri, territoriya yetärlik. Özimiznila täminläp qoymay, şundaqla çät ällärgä mähsulat çiqiridiğan yetäkçi dšlät boluş ihtidarimizmu bar. Ändiki novättä päqät işläş lazim.
— Sšhbitiŋizgä rähmät.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ