İndustriyalik täräqqiyat – turaqliq ihtisat amili

0
261 ret oqıldı

Nursultan Nazarbaev İndustriyaläştürüş häritisiniŋ yeŋi layihilirini tonuşturuşqa vä “Parız” häm “Altın sapa” mukapatliriniŋ ğaliplirini mukapatlaş märasimiğa qatnaşti.
“İndustriyaläştürüşniŋ ikkinçi bäş jilliği. Qazaqstanda işlängän” – än°änigä aylanğan umummilliy telekšrük äynä şundaq mavzuda štti.Mustäqillik künini nişanlaş harpisida štkän çarä-tädbirdä Prezident mämlikätniŋ industriyalik-innovatsiyalik täräqqiyat boyiçä işniŋ yäkünini çiqardi vä yeŋi işläp çiqiriş orunliriniŋ işini häm layihilärniŋ ämälgä aşuruluşini başlap, milliy ihtisatniŋ ävzälliklirini atap kšrsätti. Nursultan Nazarbaev çarä-tädbir başlinişi aldida industriyaläştürüş layihiliri vä räqämläştürüş programmiliri qoyulğan kšrgäzmini ziyarät qildi.
Telekšrük dairisidä mämlikätniŋ barliq regionliri, industriyaniŋ türlük sahaliriniŋ, 28 karhana vä ob°ektniŋ 7 miŋğa yeqin hadimi Prezident bilän alaqiğa çiqti. Nursultan Nazarbaev hämmisini ämälgä aşurulğan iş – yeŋi layihilärniŋ işqa qoşuluşi, yeŋi mutähässisliklär vä ahali üçün yeŋi kirim bilän täbriklidi.
Prezident täkitläp štkinidäk, Qazaqstan duniyada qeliplaşqan muräkkäp väziyätkä qarimay, qurulumluq šzgirişlärni vä institutsionalliq islahatlarni ämälgä aşuruşni davamlaşturuvatidu.
– Biz ihtisadimizni divertsifikatsiyaläş çarilirini kšrüvatimiz.Tiҗarätni jürgüzüş şaraitini mukämmälläştürüş, investitsiyalik ähvalni vä sot sistemisini yahşilaş boyiçä miqiyasliq işlarni jürüzüvatimiz. Ötkän jili mämlikätni Üçinçi yeŋilaşni başliduq. Biyil män Bäş iҗtimaiy täşäbbusni ämälgä aşuruş toğriliq elan qildim. Qazaqstanliqlar paravänliginiŋ vä turmuş süpitiniŋ yahşilinişi biyilqi Mäktüptä asasiy orunni egiläydu, – dedi Dšlät rähbiri.
Şuniŋ bilän billä , Nursultan Nazarbaevniŋ sšziçä, hazir mämlikät aldida diversifikatsiyaläş, infraqurulumni yahşilaş vä ämgäk ünümini aşuruş boyiçä çoŋ väzipilär turuvatidu.
Dšlät rähbiri industriyaläştürüş programmisiniŋ turaqliq häm diversifikatsiyalik ihtisatni vuҗutqa kältürüşniŋ asasiy amilliriniŋ biri bolğanğanliğini täkitlidi. Bu iş eniq nätiҗilär bilän tästiqlinidu.
– İndustriyaläştürüş jillirida biz 1250 yeŋi karhanini paydilinişqa bärduq, ularniŋ yüzi biyil işqa qoşuldi. 300 miŋdin oşuq yeŋi iş orni vuҗutqa kältürüldi. Bügünki taŋda duniyada 110 mämlikät bizniŋ mähsulatni elivatidu. Keyinki jilarda biz ilgiri Qazaqstanda çiqirilmiğan 500din oşuq buyum türini işläp çiqirişqa vä ällikkä yeqin yeŋi tovar türlirini çätkä çiqirişqa başliduq, – dedi Dšlät rähbiri.
Prezident kältürgän misallarğa qariğanda, 2009-jili mähsulat işläş sektorida işläp çiqiriş kšlämi üç hässidin oşuq, uniŋ sanaät qurulumidiki ülüşi bolsa 42 payizğiçä kšpäydi. Qazaqstan eksportiniŋ umumiy kšlämidä mähsulat işläş sanaitiniŋ mähsulati 32 payizğa yätti. Nursultan Nazarbaevniŋ täkitlişiçä, uniŋdin taşqiri hazir barliq çät äl investitsiyasiniŋ tšrttin bir qismi mähsulat işläş sektoriğa toğra kelidu.
Nursultan Nazarbaev metallurgiya vä maşina yasaş, infraqurulumluq täräqqiyat vä transport-logistikiliq sahalardiki utuqlar bilän layihilärgä ayrim tohtilip štti.
– Biz grajdanlirimizniŋ juquri turmuş süpitini täminläş üçün yahşi şaraitlarni yaritivatimiz “Nwrlı jer” programmisi dairisidä turuşluq šy quruluşi sür°ätlik jürgüzülüvatidu. Ötkän jili biz rekordluq kšrsätküçni qolğa kältürduq – mämlikättä 11,2 million kvadrat metr turuşluq selindi vä paydilinişqa berildi. Biyil 12 million kvadrat metrni, yaki 100 miŋdin oşuq šyni paydilinişqa beriş planlinivatidu, – däp davamlaşturdi Dšlät rähbiri.
Qazaqstanda ihtisatniŋ yetäkçi sahalirini räqämläştürüş, mämlikätniŋ birqatar karhaniliriniŋ işläp çiqiriş җäriyaniğa innovatsiyalik qararlarni җariy qiliş väzipilirini ämälgä aşuruşqa alahidä diqqät bšlünüvatidu.
– Sanaätni Tšrtinçi sanaät inqilaviniŋ elementliri bilän tehnologiyalik җähättin qayta qurallanduruş industrial programminiŋ muhim tärkiviy qisim bolup hesaplinidu. Qazaqstan ihtisadi duniyaviy bazarda riqabätkä taqabilliqni täminläydiğan täräqqiyatniŋ printsip җähättin yeŋi ülgisigä kšçüşi keräk. EAİİ vä Hitayniŋ “Bir bälbağ, bir yol” häliqara täşäbbusi dairisidä moҗut ihtisadiy ihtidarni nätiҗidarliq paydiliniş vä kšpäytiş zšrür. Uniŋdin taşqiri şeriklirimiz bilän tüzülgän investitsiyalik kelişimlärni toluq ämälgä aşuruş muhim, – dedi Nursultan Nazarbaev.
Mälumki, Qazaqstannniŋ industriyalik-innovatsiyalik täräqqiyat programmisini 2010-jili ämälgä aşuruş başlandi, demäk, hazir moşu miqiyasliq işniŋ ikkinçi bäş jilliq basquçi ayaqlişip qaldi. Dšlät rähbiri täkitligändäk, yahşi nätiҗilär qolğ a kältürüldi. Şuniŋ bilän billä hazirqi basquçta eniq nätiҗilärni kšzdä tutup industriyaläştürşniŋ üçinçi programmisiniŋ strategiyasini puhta işläş täläp qilinivatidu. Prezident uniŋ varisliqni saqlap qelip, mähsulat işläş sanaitini täräqqiy ätküzüşkä vä eksportqa asasiy diqqät bšlüşi keräkligini täkitlidi.
– 2025-jilğa qädär ämgäk ünümi 1,7 hässä, mähsulatni eksportqa çiqiriş 2,3 hässä šsüşi keräk. Män mähsulat işläş sanaitini vä ham äşiya ämäs eksportni qollap-quvätläşkä qoşumçä 500 milliard täŋgä bšlüşni tapşurdum. Bu mäbläğ eksportqa nişan qilinğan karhanilarni kompleksliq maliyäviy häm maliyäviy ämäs qollap-quvätläş qurallirini käŋäytişkä qaritildi, – dedi Prezident.
Nursultan Nazarbaev şundaqla ämgäk ünümini aşuruş vä hususiy sektorni küçäytiş ohşaş väzipilärgimu diqqät ağdurdi. Prezidentniŋ sšziçä, bu yšniliştä biznes-muhitni (җümlidin qanunni liberallaşturuş, mämuriy tosalğuluqlarni tšvänlitiş qismida) yahşilaş, şundaqla dšlätniŋ närqtä boluşini qisqartiş boyiçä işni davamlaşturuş zšrür.
–Pän- tehnikiliq paaliyät nätiҗilirini ihtisatniŋ real sektoriğa җariy qiliş işini davamlaşturuş keräk. Mäsilän, Nazarbaev Universitetta hazirniŋ šzidä 120 ilmiy tätqiqat laboratoriyasi eçildi. İlmiy käşpiyatlar hususiy investitsiya hesaviğa işläp çiqiriş väzipilirini häl qilivatqan eniq karhanilarniŋ buyrutmisiğa nişan qilinişi keräk, – däp täkitlidi Nursultan Nazarbaev.
Dšlät rähbiri şundaqla industriyalik täräqqiyat җäriyaniğa “Astana” Häliqara maliyä märkizini vä Häliqara Astana Hub IT-startapliri tehnoparkini җälip qilişniŋ zšrür ekänligini atap kšrsätti. Buniŋda Һškümätkä šz küç-quvitini diversifikatsiya vä industriyaläştürüş mäsililirini kompleksliq häl qilişqa qaritiş tapşuruldi.
Prezident telekšrük dairisidä tağ-kan metallurgiya kompleksiniŋ ikki çoŋ karhanisiniŋ – “Baqırçikskoe gornodobıvayuöee predpriyatie” ҖÇYni vä Sary-Arka Copper Processing kompaniyasiniŋ katod misini çiqiriş zavodini işqa qoşti.
Yeŋidin selinip, Qızıl kanini vä beyitiş fabrikisini šz içigä alğan kan-beyitiş kompleksi hazirniŋ šzidä üç tonna altun kontsentratini işläp çiqardi. U jiliğa on tonna seriq metall kontsentratini yaki ikki million tonna ruda işläp çiqiriş quvitigä egä. Karhanida miŋdin oşuq iş orni vuҗutqa kältürüldi, iҗtimaiy şeriklik dairisidä yärlik Ävezov yezisini täräqqiy ätküzüşkä ikki milliard täŋgidin oşuq mäbläğ häşländi.
Dšlät rähbiri karhaniniŋ ihtisadiy ähmiyätkä egä ekänligini täkitlidi.
– Umumän Qazaqstan jiliğa 85 tonna altun çiqiriş däriҗisigä çiqti, bu çoŋ kšrsätküç, – däp täkitlidi Nursultan Nazarbaev.
Qarağanda vilayiti jiliğa 6–9 miŋ tonna katod misini işläp çiqiridiğan metallurgiya karhanisini tonuşturdi.
– Sary-Arka Copper Processing kompaniyasi Almalı kanida sinaq tärtividä katod misini işläp çiqiriş zavodini işqa qoşti, –däp doklad qildi Dšlät rähbirigä “Karavan Resorsiz LTD” ҖÇY mudirlar keŋişiniŋ räisi Qayrat Satılğanov. – Һazirqi päyttä barliq sinaq işliri tamamlandi, däsläpki miŋ tonna mähsulat çiqirildi. Biz 550kä yeqin yeŋi iş ornini vuҗutqa kältürüşni planlavatimiz. Bizniŋ karhana 4.0 İndustriyaläştürüş vä räqämläştürüş programmisiniŋ täläplirigä muvapiq kelidu.
– Bu mämlikät üçün nahayiti muhim zavod. Layihini toluq quvitigä qoşuŋlar, – däp buyruq bärdi Nursultan Nazarbaev.
Pavlodar vilayiti Prezidentqa Märkiziy Aziya älliridä täŋdişi yoq nadir işläp çiqirişni tonuşturdi.
– “Prommaşkomplekt” ҖÇY jilliq quviti 200 miŋ bolğan tšmür yol çaqlirini işläp çiqiridiğan zavodniŋ quruluşini ayaqlaşturdi, – däp doklad qildi karhana başqarmisiniŋ räisi Däulet Sızdıqov.
Şundaqla Çimkänttä Asia Trafo kompaniyasiniŋ küç transformatorlirini işläp çiqiriş zavodi vä Qizilorda vilayitidä qärälidin ilgiri ayaqlaşqan jiliğa bir million tonna mähsulat işläp çiqiridiğan “Gejuba Şieli Tsement” Qazaqstan-Hitay investitsiyalik layihisi işqa qoşuldi.
Biyil җumhuriyättä “yeşil” ihtisatqa bolğan investitsiya üç hässä šsti. Bu yärdä sšz päqät al'ternativiliq energetika layihiliri toğriliqla boluvatmaydu. Çiqindilarni qayta işläş sahasi yeŋiçä täräqqiy etivatidu. Almutidiki “Green Recycle” ҖÇYniŋ ählätni qayta işläş kompleksi telekšrükniŋ novättiki qatnaşquçisi boldi. U çoŋ şähärniŋ barliq çiqindilirini qayta işläş quvitigä egä.
Bu küni şundaqla Petropavlda keyin häliq istimal tovarlirini işläp çiqiridiğan täkrar polimerlarni qayta işläşniŋ toluq quvitigä egä “Raduga” ҖÇYniŋ metall-plastika buyumliri zavodi işqa qoşuldi.
– Päqät biz üçünla ämäs, bälki pütkül duniya üçün nahayiti muhim işläp çiqiriş orni. Һazir ählätni qayta işläş nahayiti paydiliq tiҗarät bolup hesaplinidu, biz uniŋ bilän şuğullanmayvatimiz, desäkmu bolidu. Bu işniŋ Almutida – mämlikätniŋ äŋ çoŋ şähiridä başlanğanliği yahşi. Mundaq täҗribini tarqitiş zšrür, mundaq kompleksni Astanada vä җumhuriyätniŋ başqa şähärliridä seliş keräk, – dedi Dšlät rähbiri.
Riqabätkä taqabilliq, investitsiyalär vä tehnologiyalär – äynä şular mämlikätniŋ pütkül energetikisiniŋ keläçigini bälgüläydu. Җumhuriyättä täbiiy energetika mänbäsiniŋ 58 ob°ekti işlävatidu. “Yeşil” tehnologiyalär utuqluq җariy qilinivatidu. “Nwrlı jol” programmisi dairisidä şu җümlidin elektr energetikisi sahasidimu çoŋ infraqurulumluq layihilär ämälgä aşurulmaqta.
Telekšrük vaqtida “KEGOK” aktsionerliq җämiyiti 500kV quvätlik Şämäy – Aqtoğay – Taldiqorğan – Almuta liniyasini işqa qoşti. Uniŋdin taşqiri Prezidentqa Aqtšbä vilayitidä “Cas Processing Company” ҖÇY Qojasay kanida quviti 3 million kubometr bolğan neft' gazini qayta işläş layihisini tamamlidi.
Prezident bu layihiniŋ mämlikätni industriyaläştürüş işida birqatar jiddiy väzipilärni häl qiliş imkaniiyitini beridiğanliğini täkitlidi.
Yeqinqi tšrt jilda mämlikitimizdä ottuzdin oşuq yeŋi quyaş, şamal vä su elektr stantsiyaliri päyda bolidu. Mäsilän, “Samruk Kazyna – United Green” ҖÇY Җambul vilayitidä birläşkän Qazaqstan-Britaniya layihisini – quviti 100 MVt bolğan “Burnoe” quyaş elektr stantsiyasini tonuşturdi. “Yeşil” energetikiniŋ yeŋi ob°ekti 2015-jilniŋ investitsiyalik layihisini ämälgä aşuruşniŋ davami boldi, moşu layihä tüpäyli vilayät täbiiy energiya mänbälirini paydiliniş sahasida aldinqi orunlarğ a çiqti.
Şundaqla Dšlät rähbiri Maŋğıstav vilayitiniŋ Tupqarağan nahiyäsidä quviti 43,6 MVt bolğan şamal energiyasi stantsiyasiniŋ birinçi basquçiniŋ quraşturuş işlirini başlaşqa ruhsät bärdi. Mäzkür ob°ekt 1901 gektar mäydanğa җaylaşqan, uniŋğa zamaniviy 24 şamal tügmini ornitilidu. Ob°ekt kelär jili yazda toluq täyyar bolidu.
– Biz hämmisiniŋ duniyada qandaq käşpiyatlarniŋ bar ekänligini kšrüşi üçün “EKSPO” kšrgäzmisini mähsus yeŋi energetika mavzusida štkäzduq. Barliq dšlätlär taza energiya üçün kürişivatidu vä bu davamlişidu. Äpsuski, biz bu mäsilidä hazirçä arqida qelivatimiz, – dedi Nursultan Nazarbaev.
Prezident Җambul vilayitidiki quyaş elektr stantsiyasini sahaniŋ yetäkçi karhanisi däp atidi. Qazaqstanda quyaş, yär nurğun, şamal energiyasi çoŋ istiqbalğa egä. Biraq elektr energiyasiniŋ bari-yoqi bir payizila “yeşil” usul bilän elinivatidu.
– 2025-jilğa qädär biz uniŋ ülüşini üç payizğa kšpäytişni halaymiz. Biraq birqatar Evropa älliri šziniŋ energetiğa bolğan täliviniŋ 30-50 payizini täbiiy elektr mänbäliridin elivatidu. Bizdä şundaq imkaniyätlär bar vä bu yahşi misal, investitsiya җälip qiliş keräk, – däp hulasilidi Prezident.
Agrar sektorida Atırav vilayitidä avtomatlaşturulğan tügmini bar “Karat” ҖÇY, Aqmola vilayitidä sahadiki keyinki jillarda ämälgä aşuruluvatqan äŋ çoŋ layihilärniŋ biriniŋ birinçi noviti – jiliğa 500 miŋ tonna gšş yetiştüridiğan quş kombinati, şundaqla Arqalıq şähiridä “Torğay Et” ҖÇYniŋ gšşni qayt a işläş kompleksi paydilinişqa berildi.
Umummilliy telekšrükniŋ novättiki qatnaşquçiliri Qazaqstanda yeza egiligi mähsulatini qayta işläş sahasiniŋ šrlävatqanliğini tästiqlidi. Mareven Food Holdings transmilliy holdingi Almuta vilayitidä unni çoŋqur qayta işläş vä ozuq-tülük mähsulatlirini çiqiriş zavodini saldi. Qapçağayğa yeqin orunlaşqan zavod “Qazaqstanda işlängän” tamğisi bilän šzimizdä yetiştürülgän undin mähsulat – makaron buyumliri, çapsan täyyarlinidiğan aş, şorpa kubikliri – çiqiridu.
Layihiniŋ bahasi 15,8 milliard täŋgä, işläp çiqiriş quviti – jiliğa 98 miŋ tonna.
Dšlät rähbiri karhanini işqa qoşup, Qazaqstan ihtisadi üçün çät äl investitsiyasini җälip qilişniŋ muhim ekänligini täkitlidi.
Türkstan vilayitidä telekšrük tärtividä şubat vä qımızni qayta işläş karhanisi işqa qoşuldi, bu yärdä şundaqla qurğaq süt, balilar tamiği, energetikiliq içimliklär çiqirilidu. Uniŋ üstigä Türkstan taşqi bazarğimu çiqivatidu.
Dšlät rähbiri Hitayğa qurğaq sütni çiqirişqa ruhsät qilip, yeza egiligi mähsulatini qayta işläş karhanisini täräqqiy ätküzüşniŋ zšrür ekänligini, uniŋ mähsulatni helä juquri qoşulğan baha bilän setiş imkaniyitini beridiğanliğini täkitlidi.
Karhana şubat vä qımız poroşigini çiqiridiğan Qazaqstandiki birdin-bir karhana. Mähsulatniŋ 90 payizi eksportqa nişan qilinğan. Bu layihä Türkstan , Qizilorda vä Җambul vilayätliridä mal sanini kšpiyişigä, tšgä šstüridiğan egiliklärni täräqqiy ätküzüşkä yardäm beridu.
Zavod quviti bir tävliktä 100 tonna sütni qayta işläş imkaniyitini beridu. Bari-yoqi bir tonna qurğaq süt eliş üçün 15 tonna hamäşiyani qayta işläş keräk. Layihiniŋ bahasi 7,5 milliard täŋgä. Zavod zamaniviy tehnologiyalär bilän täminlinip, iş җäriyani toluq avtomatlaşturulğan.
2018-jil Qazaqstanniŋ barliq gaz sahasi hadimliri üçün ähmiyätlki jil boldi. Umummilliy telekšrük davamida Bäş iҗtimaiy täşäbbusniŋ biri dairisidä Qizilorda –Jezqazğan – Qarağanda – Temirtav – Astana marşruti boyiçä uzunluği 1061 kilometr bolup, jiliğa 2,2 milliard kubometr gaz ävätilidiğan “Sarıarka” magistral' gaz provodiniŋ birinçi basquçini ämälgä aşuruş başlandi.
– Qazaqstan neft' vä gaz çiqiridiğan dšlät süpitidä märkäzni vä mämlikätniŋ şimalini täbiiy gaz bilän täminläşkä başlaydiğan boldi. Män silärgä utuq vä moşu ob°ektni qärälidä tamamlaşni tiläymän, – däp täkitlidi Nursultan Nazarbaev vä çoŋ layihini ämälgä aşuruşniŋ muhim ähmiyätkä egä ekänligini qoşumçä qildi.
Prezident şundaqla onlayn tärtividä җumhuriyät tarihida birinçi bolup, üç miŋğa yeqin iş ornini vuҗutqa kältüridiğan Çoŋ Almuta çämbär avtomobil' yoli kontsessiyalik layihisi quruluşiniŋ ketip berişini bayqidi vä Ğärbiy Qazaqstan vilayitidä Ural'sk – Tasqala uçastkisida avtotransport qatnişini açti.
Prezident Çoŋ Almuta çämbäravtomobil' yoli tüpäyli här küni 38 miŋ avtomaşininiŋ şähärgä kirmäy, ekologiyalik ähvalni yahşilaydiğanliğini täkitlidi. İkkinçi täräptin Hitaydin Evropiğa ävätilidiğan jük helä qolayliq tranzit logistikisiğa egä bolidu.
Ğärbiy Qazaqstan vilayitidä uzunluği 100 kilometr bolğan җumhuriyätlik ähmiyätkä egä Ural'sk – Kamenka – Rossiya Federatsiyasi çegarisi avtomobil' yolini rekonstruktsiya qiliş tamamlandi. “Nwrlı jol” dšlät programmisi dairisidä ämälgä aşurulğan uzaq muddätlik layihä mämlikätniŋ çegara yenidiki regionini Rossiya Federatsiyasiniŋ Saratov vilayiti bilän birläştürgän magistral'ni tehimu җanlandurdi.
– Biz Aqtšbä vä Ural'sk arqiliq Rossiyagä çiqimiz vä rossiyaliklärniŋ bizniŋ Evropa bilän munasivitimizniŋ yeqinlişişi üçün moşu yolni davamlaşturidiğanliğiğa ümüt qilimiz, – däp işänçä bildürdi Dšlät rähbiri.
Qazaqstanda “Räqämlik Qazaqstan” dšlät programmisi utuqluq ämälgä aşuruluvatidu. İhtisatniŋ real sektori alämşumul räqämläştürüşkä kšçüşniŋ qandaq payda elip kelidiğanliğini hazirniŋ šzidila hesaplap çiqti. Biraq räqämlik tehnologiyalärdin paydiliniş üçün dšlät här bir qazaqstanliqni ildamliği juquri İnternet bilän täminlişi keräk.
Telekšrük vaqtida Şärqiy Qazaqstan vilayitidiki Ozerki yezisiniŋ vä Җambul vilayitidiki Örnek avuliniŋ turğunliri käŋ bälbağliq İnternettin paydiliniş imkaniyitigä egä boldi. Telekšrük dairisidä Ekibastuzda Märkiziy Aziyadiki äŋ çoŋ data-märkäz, Qostanayda “Best Qostanay” ҖÇYniŋ räqämlik tügmän kompleksi eçildi.
Uniŋdin taşqiri Astanada “DigitalSystemServis” ҖÇYniŋ modem, kommutator vä avtomatlaşturulğan räqämlik telefon stantsiyalirini işläp çiqiriş zavodi vuҗutqa kältürüldi, Almutida bolsa, “Kaz Tech Innovations” ҖÇY pribor yasaş vä radio elektronikisi innovatsiyalik zavodini paydilinişqa bärdi.
– Şähär vä yeza otturisidiki räqämlik täŋpuŋsizliqqa qarşi küräşkä ikki çoŋ milliy alaqä operatori – “Qazaqtelekom” vä “Transtelekom” qatnişivatidu. Näq moşu kompaniyaniŋ hadimliri 2021-jilğa qädär 1249 yeza ahaliliq punkti üçün optikiliq-voloknoluq alaqä liniyalirini salidu. Optikiliq-voloknoluq alaqä liniyaliriniŋ umumiy uzunluği 20 miŋ kilometrdin oşuq. Şähär vä yeza otturisidiki räqämlik päriq yoqaydu, – däp işändürdi Prezidentni Ähbarat vä kommunikatsiyalär ministrligi Telekommunikatsiyalär komitetiniŋ räisi Vitaliy Yaroşenko.
Öz novitidä “Qazaqteelkom” aktsionerliq җämiyiti başqarmisiniŋ räisi Quanışbek Esekeev Qazaqstan yezilirini räqämläştürüştä muhim rol' oyniğan strategiyalik layihini ämälgä aşuruş imkaniyiti üçün minnätdarliq bildürdi. U 3718 yeza dšlät mähkimisidä ilğar tehnologiyalärdin paydiliniş imkaniyitiniŋ päyda bolidiğanliğini täkitlidi.
– Bu bizniŋ keläçigimiz, biz räqämläştürüş bilän paal şuğullinişni davamlaşturimiz, bizgä arqida qelişqa bolmaydu. Bu hoşal qilidiğan hävär, – dedi Nursultan Nazarbaev.
Şundaqla e-Freight qäğäzsiz hšҗҗät muamilisi nadir layihisiniŋ vä “Kazpoçta” kompaniyasi fulfilment-märkiziniŋ mutähässislirimu Prezident bilän uttur alaqida boldi. Alämşumul räqämläştürüştin “KazTransOyl” kompaniyasimu çättä qalmidi.
– Biz Qazaqstanda neft'ni toşuşni başquruşniŋ digital-sistemisini vuҗutqa kältürduq. Һazir baş dispetçer başqarmisi – “KazTransOyl” kompaniyasi räqämlik ekosistemisiniŋ asasi. U onlayn tärkividä neft'ni qobul qilidu vä tapşuridu, hamäşiyani Qazaqstanniŋ tšrt neft'ni qayta işläş zavodiğa yätküzidu, uglevodorodni taşqi bazarğa çiqiridu, Aqtav portida neft'ni quyidu, – dedi “KazTransOyl” aktsionerliq җämiyiti başqarmisiniŋ räisi Dimaş Dosanov vä šz sšzini “Nursultan Äbiş oğli, küçlük Qazaqstan – bu räqämlik Qazaqstan” däp, tamamlidi.
Qazaqstan Җumhuriyiti Prezidentiniŋ süpät sahasidiki utuqliri üçün berilidiğan “Altın sapa” mukapitiniŋ laureatlirini, җumhuriyätlik “Qazaqstanniŋ äŋ yahşi tovari” konkurs-kšrgäzmisiniŋ, “Parız” biznesniŋ iҗtimaiy җavapkärligi konkursiniŋ ğaliplirini mukapatlaş İndustriyaläştürüş küni programmisiniŋ mäҗburiy qismi bolup hesaplinidu. Şundaqla tiҗarätçilär üçün “İsker” vä “Wlı dala eli” mähsus mukapatlirimu tapşurulidu.
Baş mukapatlar – “Parız” vä “Altın sapa” – sahiblirini än°änä boyiçä şähsän Dšlät rähbiri mukapatlaydu.
Biyil “Parız” җumhuriyätlik baş mukapiti äŋ yahşi iҗtimaiy җavapkärlik karhanisi süpitidä moşu mähsätlär üçün 11 milliard täŋgä hiraҗiät qilğan “Kaztsink” ҖÇYğa tapşuruldi.
Prezident şundaqla juquri süpätlik pahta rähtliri mähsulatini işläp çiqirip, uniŋ 65 payizini eksportqa ävätidiğan “AZALA Textile” ҖÇYğa “Äŋ yahöi industriyalik layihä” nominatsiyasi vä nadir ORBI kšz äynigini çiqiridiğan “KazTechInnovations” ҖÇYğa “Äŋ yahşi innovatsiyalik layihä” boyiçä “Altın sapa” mukapatlirini tapşurdi.
Uniŋdin taşqiri Nursultan Nazarbaev tiҗarät jürgüzüş äŋ yahşi şarait yaratqanliği üçün regionlar rähbärlirigä mähsus mukapatlarni tapşurdi: 2018-jili bu kšrsätküç boyiçä Qizilorda vilayiti vä Ğärbiy Qazaqstan vilayitiniŋ Terekti nahiyäsi äŋ yahşi regionlar däp etirap qilindi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ