Qumul käştiçiligi

0
143 ret oqıldı

Qumulluqlarniŋ uzunjilliq turmuş ämäliyati җäriyanida käşip qilğan käştiçiligimu millitimizniŋ än°äniviy hünär-käsip sän°itidiki җälipkar nuqta bolup hesaplinidu. Umumän käştiçilik – hälqimizdiki gšzällikkä intiliş, uniŋğa zoqliniş häm uni sšyüş, şundaqla täbiättiki gül-giyalarni asraş aditiniŋ mähsulidur.
Käştiçilikniŋ härbir halqisi, hätta uniŋ äŋ kiçik elementliri real turmuşni mänbä qilğan bolup, däsläp tählidiy şäkildä mäydanğa kälgän. Һärqaysi dävirlärdä iҗat qilinğan käştä nushilirida räŋ, şäkil, gšzällik, ritm vä tärtip boyiçä şu dävir adämliriniŋ rohiy haliti, hissiyati vä estetik eŋi ipadilängän.
Qumulniŋ Yanbulaq mädäniyitigä tävä harabiyliq vä qäbirstanliqlardin tepilğan maddiy buyumlardin kšn-hromdin tikilgän vä juŋdin toqulğan buyumlar šziniŋ puhtiliği häm näpisligi bilän härqandaq adämni mäptun qilidu. Qumulniŋ Qaradšvä qäbirstanliğidin qezivelinğan härhil juŋ buyumlar toquluşi, räŋlinişi, gül nushiliri vä qedimiyliği boyiçä duniyada aldinqi orunni egiläydu. Mäsilän, mäzkür qäbirstanliqtin tepilğan, buniŋdin 3200 jil ilgärki dävirgä tävä juŋ toqulmilarğa härhil räŋdiki juŋ jiplar bilän hilmu-hil gül nushiliri çiqirilğan. Şundaqla qizil, qoŋur vä qara räŋlik җiplardin işlängän yänä bir parçä käştiniŋ tegi qizil, käştisi seriq räŋdä bolup, uniŋğa çoŋ-kiçik katäkçilär, käŋ-tar yolluq siziqçilar vä üçbuluŋ şäkillik gül nushiliri kšrkäm käştilängän.
Qumul bostanliğida yaşiğan äҗdatlirimiz uzaq tarihiy täräqqiyat җäriyanida käştiçilik bilän şuğullinip, kiyim-keçäk, turmuş buyumliri, šy içi, at-ulaq, harvu bezäklirini räŋlik jiplar bilän härhil gül nushilirini çiqirip käştiligän. Mäsilän, täväniŋ tağliq rayonliridiki uyğur ayalliriniŋ uzun çapini, yandin tügmilinidiğan qisqa çapanliri vä ularniŋ yäŋ, yaqa, päş-etäklirigä käştilängän gül nushiliri vä ularğa tutulğan çiltäklär kiyim-keçäklärni tehimu şahanä tüskä kirgüzgän. Är-ayallarniŋ dopa gül nushiliri, balilarniŋ pürmiliri, jumilaq vä tšrt çasa yastuq, işik-derizä pärdiliridiki käştä vä gül nushiliri, oyuqbeşi asmisi, lšŋgä, qolyağliq, pota (bälbağ), bovaqlarniŋ iştan-paypaqliridiki gül nushiliri kšpmänbälik, kšpnushilik vä kšpqatlamliqqa egä.
Qedimiy zamanlarda hälqimiz oçiliqni, kšçmän çarviçiliqni asas qilip, täbiättin rohiy ozuq elip, yaylaq vä su qoğlişip yaşiğan. Şu säväptin täbiätniŋ uluq simasini yaritiş aditini yetildürgän häm buni käştä arqiliq kiyim-keçäk vä šy bisatlirida äkis ättürgän. Qumul uyğurliri käştiliridä kšpinçä nelopär, modängül, anargül, şaptula çeçigi, ätirgül, ğunçä-çeçäk, samuruq, toz, bulbul, käptär, quşqaç, qaliğaç, kepinäk, anar, üzüm, änҗür, şaptula, qoğun-tavuz, qariğay, arça, kava, qapaq, ğanҗuğa, quyaş, ay, gümbäz, munarä, loŋqa, jüräk, oq-ya qatarliqlarni ipadiligän.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ