Güliyar kim boluşni halaydu?

0
125 ret oqıldı

Bähtişat SOPİEV,
«Uyğur avazi»

Güliyar ataqliq sän°ätkarlarniŋ ävladi ekän. Uniŋ bilän Almutidiki A.Rozibaqiev namidiki mäktäp-gimnaziyadä tonuştuq. 1-sinip oquğuçisi bilän sšhbätlişiş nahayiti qiyin, amma qiziq boldi.
– Ata-aniŋizniŋ ismi kim? – soridim uniŋdin.
– Dadamniŋ ismi – İliyar, apamniŋ – Gülmira.
– Boviŋiz bilän momiŋizniŋçu?
– Yalqunҗan, Gülbahar.
– Ular qäyärdä işläydu?
– Uyğur teatrida.
– Kim bolup?
– Artist.
– Siz çoŋ bolğanda kim bolisiz?
Satraş…
Qiziği – mana moşu ahirqi җavap.
Güliyar Qazaqstan häliq artisti Ähmät Şämiev bilän Özbäkstan häliq artisti Abdrim Ähmädiyniŋ ävladi. Һazirçä Güliyar bu qoşqa boviliri häqqidä kšp närsä bilip kätmäydu. Bizmu uni qistap kätmiduq. Gäp, Şämiev bilän Ähmädiev balilirini uyğurçä oquttimu? Mana şuniŋda.
Bu soalğa җavapni Güliyarniŋ bova-momiliridin elişqa toğra käldi.
– Oçuğini eytiş keräkki, bizniŋ zamanlarda rusçä oquş «moda» boldi, – däydu Qazaqstanniŋ hizmät kšrsätkän ärbabi Yalqunҗan Ähmät oğli. – İkkinçidin, şarait yar bärmidi. U vaqitta Almutida, hatalaşmisam, Sultanqorğanda päqät birla uyğur mäktivi bolidiğan. Bizniŋ ailä mikrorayonda turattuq. Ariliq helä bar. Şuŋlaşqa yeqin-aridiki rus mäktividä oquşqa mäҗbur bolduq. Amma ailidä ana tilimizda sšzlişättuq. Bizni uyğur mäktividä oqutuş dadamniŋ armini edi. Näq şundaq armanğa helä vaqitqiçä mänmu yetälmäy jürdüm. Çünki şaraitqa bağliq meniŋ ikki oğlummu rusçä bilim aldi. Räpiqäm Gülbahar ikkimiz «nävrilärni çoqum uyğur mäktividä oqutimiz» degän oyda jürättuq. Ahiri arminimizğa yättuq. Dadamniŋmu rohi huş bolup qalğandu, däp oylaymän.
– Güliyarniŋ tili uyğurçä çiqti. Şu vaqitta mänmu uni uyğur mäktivigä apirimän, degän oyda bolğan edim, – däp gepimizgä qoşuldi Gülbahar Abdrim qizi. – Uniŋ oquşqa bolğan qiziqişi meni tehimu hursän qildi. Bolupmu «Savat eçiş», «Ädäbiy oquş» därislirigä nahayiti qiziqidu. Äŋ yahşisi, mäktäpni rusçä pütärgän uniŋ ata-anisi hazir šydä ana tilida sšzläydiğan boldi. Yoşuridiğini yoqki, bäzidä šzimizniŋ tilimu rusçigä ketip qalidu. Güliyarniŋ täsiridin šydiki «atmosferimu» šzgärdi. Һämmimiz ana tilida sšzlişimiz, uniŋ därislirini billä täyyarlaymiz. Bu, älvättä, ana mäktäpniŋ täsiri. Andin nävrimiz sän°ätkä bäk qiziqidu. Kiçigidin teatrğa billä elip jürgäçkimu, heçbir kontsert yaki spektal'lardin qalmaydu. Meniŋ rol'lirimni diqqät bilän kšrüp, bäzidä jiğlisam täŋla jiğlaydekän. Özi keläçäktä artist boluşni arman qilidu. Bala ämäsmu, bäzidä bu oyidin yaltiyip qalidu. Һazir Dilbär Pähirdinovaniŋ ussul šmigigä qatnişivatidu.
– Biz uyğurlarniŋ arisida jürgäçkä, milliy urpi-adätlirimizdin çätniginimiz yoq, – däp sšzini davam qildi Yalqunҗan Ähmät oğli. – Amma başqa sahalarda işligän aililär bu җähättin rusçä bilim alğan baliliriğa gepini štküzälmäydu. Buni hayattin kšrüp jürimiz. Uyğur mäktiviniŋ roli üstün. Keläçäktä bizniŋ tilimiz bilän milliy mädäniyitimizni, urpi-adätlirimizni saqlap qalidiğanlar – äynä şu uyğur mäktividä bilim alğanlar.
Bayatin bizniŋ sšhbitimizni diqqät bilän tiŋşap oltarğan Güliyardin yänä bir qetim sorap kšrdüm:
– Keläçäktä kim boluşni halaysiz?
– Uyğur!

Bälüşüş

Javap qalduruŋ