«Äҗdatlirim käspigä varisliq qilğinimdin hoşalmän»

0
66 ret oqıldı

İsmi: Sänävär
Familiyasi: Äzimova
Käspi: oqutquçi

Mäşür SASİQOV,
«Uyğur avazi»

Sänävär bilän bolğan uçrişişimiz alahidä bir şaraitta štti. Öziniŋ җänubiy paytähttiki äŋ çoŋ aliy bilim därgahliriniŋ biridä oqutquçi bolup işlävatqiniğa qarimay, uniŋ kämtarliğiğa härkimniŋ zoqi kelätti. Şuŋlaşqa bizniŋ sšhbitimiz huddi kona tonuşlarniŋ oçuq-yoruq muŋdişiş-sirdişişiğa ohşap kätti.
Sänävär Almuta şähiridiki 58-mäktäptä bilim aldi. U qoliğa şahadätnamini elip, student boluş arzusi şu jili ämälgä aşmay qaldi. Lekin u buniŋdin unçivala rohsizlinip kätkini yoq. Äksiçä, vaqtini boş štküzmäsniŋ amalini izdäp, şähärdiki daŋliq saatçilar Şerhanovlarniŋ qolida işläydu. Kiçigidin idräklik, härqandaq işta täşäbbuskarliq kšrsitiş qabiliyiti bar Sänävär az vaqit içidila saatçilar ailisidin šzigä layiq ornini tepip, ularniŋ hšrmitigä sazavär bolidu. Şu yärdä bir jilni štküzgän Sänävär hazirqi Almuta tehnologiya universitetiğa oquşqa çüşidu.
Şu-şu boldidä, uniŋ ilim-pän duniyasidiki hayati başlinip, ata-bovisidin miras qalğan ustazliq käspini davamlaşturidu. U moşu җäriyanda, yäni 2010 – 2012-jilliri magistraturida vä 2014 – 2017-jilliri doktaranturida bilim elip, 2018-jili «Obespeçenie bezopasnosti detoksikatsionıh svoystv produktov pitaniya na osnove tıkvennogo pektina» mavzusida dissertatsiya yaqlaydu. Kaviğa amraq uyğur millitiniŋ bir väkili uniŋ sirini kšpçilikkä eniq vä käŋ dairidä eçip bärgänligigä qayil bolğan käspiy mutähässislär Sänävärniŋ ilmiy işiğa juquri bahasini beridu. Şu tüpäyli Rossiyadä štkän «Zolotaya osen'» namliq ilmiy änҗumanda Sänävär mähsus diplom bilän mukapatlinidu. Şunimu alahidä eytip štüş keräkki, äynä şu mukapatni muällipkä Rossiyaniŋ yeza egiligi ministri Dmitriy Patruşev şähsän šz qoli bilän tapşuridu.
Zamaniviy ilmiy däriҗä PhD doktori atalğan Sänävär Äzimova bilän bir rät paraŋlaşqan adäm uniŋ heçqaçan yätkän utuği bilän çäklinip qalmaydiğan, arman-mähsätliri tola vä bilim elişta erinip horunluq qilişni äsla bilmäydiğanlardin ekänligigä birdinla kšz yätküzidu. Çünki u härbir sšzidä bilimlik adämniŋ heçqaçan yärdä qalmaydiğanliğini täkitligäç, hazirqi yaşlirimizniŋ zamanniŋ räptayiğa bola, uniŋğa intilmaydiğanliğini, äksiçä kündin-küngä yenik yol arqiliq pul tepiş koyiğa kirip ketivatqanliğini nahayiti eçiniş bilän tilğa alidu. Şuniŋ bilän billä, u säralardimu talantliq balilarniŋ barliğini vä ularğa imkanqädär yol-yoruq kšrsitip, keläçäktä җämiyätkä hizmät qilidiğan mutähässislärdin bolup yetilişigä şarait yaritişniŋ muhimliğini täkrar-täkrar qäyt qilidu. Şundaqla u ayrim ata-anilarğa mundaq mäslihätmu bärdi: «Pärzäntlirimiz aliy bilim därgahini pütärgändin keyin ularğa iş tepiş qiyin vä iş tapqan halättimu «petişturmidi», «işlätküzmidi» degän äqilgä siğmaydiğan oydurmilardin jiraq bolup, balilarni durus tärbiyiläş lazim. Buniŋdin taşqiri, yänä bir eytarim, biz kšpmillätlik äldä yaşavatqanliğimiz tüpäyli, kim boluşimizdin qät°iy näzär, pärzäntlirimizgä šzgilärni hšrmät qilişqa ündisäk, šz novitidä, ularniŋ bizgä bolğan munasivitimu şundaq bolidu. Yoşuridiğini yoqki, bizniŋ Prezidentimiz başqilar arman qilivatqan moşu dostluqni qolğa kältürgänligi üçün biz, Qazaqstan grajdanliri, bügünkidäk täŋlik, teçliq, paravänlik hšküm sürgän җumhuriyättä yaşavatimiz. Yänä bir alahidä täkitläydiğan ähval, ägär balida birär qabiliyät bolsa, u heçqaçan yärdä qalmaydu. Äynä şu talanti yaki qabiliyiti bilän nenini tepip yäydu. Män bularni elimizdiki äŋ çoŋ bilim därgahliriniŋ biridä, yäni yüzligän kšpmillätlik ustazlar kollektivi işläydiğan vä miŋliğan studentlar oquydiğan Almuta tehnologiya universitetiniŋ oqutquçisi süpitidä eytivatimän.
Sšhbitimiz davamida millätpärvärliginiŋ üstünlügi vä duniya qarişi käŋ Sänävär oqutquçiliq käspini «ata miras» däp qaldi. Tegi-täktini sorisaq, u ata җämäti täripidin šmrini maarip sahasiğa beğişliğan yättinçi väkil ekän. Bova-momiliridin Mätğazi Yüsüpov üç uruş mäydanida qan keçip, teçliq hayatini bala tärbiyisigä särip qilğan bolsa, Meҗit Ähmätov, Ämärğazi Yüsüpov vä Savurahun Mäŋsürov Uluq Vätän uruşida şiddätlik җäŋlärniŋ şahidi boldi. Ändi qalğanliridin Mäsimahun, Çimahan, Mervanäm, Rozahan Mäŋsürovlarniŋ pütkül aŋliq hayati ustazliq bilän štkän ekän. Mana moşularni kiçigidin aŋlap šskän Sänävär arminiğa yätkänligi bilän pähirlinidu.
Biz bügün Sänävär Äzimovaniŋ qol yätküzgän birla utuğiğa tohtalduq. Uniŋdin sirt alğan mukapatliri toğriliq sšz qozğaşqa qährimanimiz qät°iy qoşulmidi. Buni uniŋ kämtarliği bilän bağlaşturduq, halas.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ