Özara hämkarliq mäsililiri muhakimä qilindi

0
119 ret oqıldı

Dšlät rähbiri Nursultan Nazarbaev Zimbabve Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Emmerson Mnangagva bilän uçraşti.
Qazaqstanğa räsmiy säpär bilän kälgän Zimbabve Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Emmerson Mnangagvani täntänilik qarşi eliş räsmiyitidin keyin käŋäytilgän tärkiptiki muzakirilär štti.
Dšlät rähbiri ikki äl arisidiki munasivätlärni küçäytişniŋ ähmiyitini täkitläp, hämkarliqni buniŋdin keyinmu täräqqiy ätküzüşniŋ asasiy yšnilişlirigä tohtaldi.
– Biz taşqi säyasitimizdä, şuniŋ içidä Afrika yšnilişidä käŋdairilik soda munasivätlirini täräqqiy ätküzüşkä vä häliqara täşäbbuslarni šzara qollaşqa intilimiz, – dedi Qazaqstan Prezidenti.
Zimbabve Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Qazaqstanğa räsmiy säpär bilän kelişkä imkaniyät yaritip, Zimbabve delegatsiyasigä mehmandostluq kšrsätkini üçün Dšlät rähbirigä täşäkkür izhar qildi.
Uçrişiş davamida täräplär yeza egiligi vä tağ-kan sanaiti sahaliri boyiçä ikkitäräplimä hämkarliq ornitiş, şundaqla Zimbabveniŋ transport-logistika sistemisini yeŋilaş häm qayta işläş sahalirida birläşkän layihilärni ämälgä aşuruş mäsililirini muhakimä qildi.
Dšlät rähbiri Nursultan Nazarbaev Zimbabve Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Emmorson Mnangagvaniŋ räsmiy säpiriniŋ yäkünliri boyiçä ammiviy ähbarat vasitiliriniŋ väkilliri üçün brifing štküzdi.
Nursultan Nazarbaev ammiviy ähbarat vasitiliri aldida sšzligän nutqida bu säpärniŋ 1992-jili Qazaqstan bilän Zimbabve otturisida diplomatiyalik munasivätlär ornitilğandin keyin däsläpki qetim ämälgä aşurulğanliğini täkitlidi.
– Bügünki uçrişişniŋ ikki dšlät arisidiki, şundaqla Märkiziy Aziya vä Җänubiy Afrika regionliriniŋ šzara munasivätlirini küçäytiş җäriyanidiki tarihiy ähmiyiti zor, – dedi Dšlät rähbiri.
Qazaqstan Prezidenti uçrişiş davamida säyasiy dialogni qollaş vä soda hämkarliğini käŋäytiş boyiçä kelişimlärgä qol yätküzülgänligini täkitlidi.
– Ayrim yšnilişlär boyiçä šzara munasivätlärni ornitişqa imkaniyätlär mol. Bizniŋ dšlätlirimiz arisida ayrim ohşaşliqlarmu bar. Zimbabvemu Qazaqstan ohşaş yärasti bayliqliriğa egä. Yeza egiligi sahalirimizmu täräqqiy etip kelivatidu. Qazaqstan tağ-kan sanaitidä hämkarliq ornitiş vä täҗribä almaşturuş, Zimbabveğa yeza egiligi mähsulatlirini yätküzüş mäsililirini muhakimä qilişqa täyyar, – dedi Nursultan Nazarbaev.
Zimbabve Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Qazaqstanniŋ milliy ihtisadini täräqqiy ätküzüş vä yeŋilaş boyiçä täҗribisini qollinişqa mänpiyätdar ekänligini täkitlidi.
– Zimbabveniŋ hazirqi täräqqiyati Qazaqstanniŋ moşuniŋdin 20 jil ilgärki däriҗisigä muvapiq kelidu. Biz Qazaqstanniŋ 27 jil boyi šz ihtisadini qandaq täräqqiy ätküzgänligini üginişimiz keräk. Qazaqstanniŋ moşundaq utuqlarğa yätkinigä häyran qalduq vä moşundaq täräqqiyat yoli bilän meŋişqa intilimiz, – dedi Emmerson Mnangagva.
Şuniŋ bilän billä Emmerson Mnangagva Zimbabveni Qazaqstanniŋ ülgisi bilän Җänubiy Afrikidiki transport-logistikiliq hab süpitidä täräqqiy ätküzüşniŋ ähmiyitigä tohtaldi.
Uçrişiş ahirida Zimbabve Prezidenti behätärlikni saqlaş vä yadroluq quralsiz duniya quruş boyiçä Qazaqstanniŋ häliqara täşäbbuslirini qollaydiğanliğini eytti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ