Märipätkä sadaqät

0
104 ret oqıldı

Danalardin birsi insan šmrini quş uyqisiğa ohşatqan ekän. Mundaq ohşitiş, birqarimaqqa, mubaliğidäk tuyulsimu, çoŋqur oylap kšrgändä, uniŋda çoŋ mäna bar ekänligigä kšz yätküzüşkä bolidu. İnsan äynä şu «quş uyqisidäk» bir muddättä hayat käçürüş davamida šzidin muäyyän däriҗidä hayat izlirini qaldurup ketidekän. Bu izlar – uniŋ ämälgä aşurğan yahşi işlirida, adämlär qälbidä qaldurğan illiq täsiratlarda muҗässämlängän bolidu. Äynä şu qilinğan işlar, qaldurğan täsiratlar vaqti-saati kelip yaki insan u alämlik bolup kätkinidä «hatirä» däp atilidiğan çüşänçä ätrapida җämlinidekän. Mana şundaq šzidä yahşi hatirä qaldurup kätkän märipätçilirimizniŋ biri – Һakim Mäşürovtur.
Һakimҗan akiniŋ kişini birdin šzigä tartivalidiğan päziliti – adämlär bilän muämilä qiliş mädäniyitiniŋ nahayiti juquri däriҗidä ekänligi edi. Uniŋ başqilar bilän sämimiy sšhbättä boluşi, šzini ärkin tutuşi, avaziniŋ җaraŋliq çiqişi härqandaq kişini šzigä җälip qilivalatti.
Һakim Mäşürov 1929-jili Uyğur nahiyäsiniŋ Ğalҗat yezisida tuğulğan. Baliliq çeği Uluq Vätän uruşi jilliriğa toğra käldi. Ğalҗat yezisidiki mäktäptä muällim bolup işlävatqan akisi Hudabärdi, çoŋ hädisiniŋ yoldişi Mäsim šz ihtiyari bilän uruşqa atlinidu. Ailidä balilar bilän nävrilärgä Mäşür bovay bilän Һakim aka egä bolup qalidu. Hudabärdi bilän Mäsimniŋ qaza bolğanliği häqqidä «qara hät» kälgändä, çoŋ ailidä Mäşür bovayniŋ oğul-qizliri bilän kelini vä ondin oşuq nävrisi qalidu. Kiçik çeğidinla zeräk šskän Һakim dadisi bilän billä qoliğa kätmän tutup, kolhozniŋ etiz-eriq işlirida işläydu. Uruş jilliri Ğalҗat yezisida ottura mäktäp bolmiğanliqtin, birqançä säpdişi bilän däsläp Kätmän yezisidiki, andin Çoŋ Aqsu yezisidiki bilim därgahlirida tähsil kšridu. Ana jutiğa qaytip kälgändin keyin nahiyälik maarip bšlüminiŋ yollanmisi bilän Ğalҗat yezisidiki mäktäpkä tarih vä geografiya pänliridin muällim bolup işqa orunlişidu. 1948-jili Abay namidiki Qazaq pedagogika institutiniŋ tarih fakul'tetiğa oquşqa çüşüp, uni äla bahalar bilän tamamlaydu.
Oquşini tügätkändin keyin, institut uniŋğa aspiranturiğa yollanma beridu. Lekin Uluq Vätän uruşidin keyinki eğir jillarda šz jutiğa berip ämgäk qilişni mähsät qilğan Һakim aka Kätmän yezisiğa qaytip kelidu. Däsläp mäzkür mäktäpniŋ ilmiy mudiri, andin mudiri hizmätlirini atquridu. Bu ähvaldin çäksiz hoşal bolğan Һakim akiniŋ ata-anisi «Bizniŋ muällim balimiz Hudabärdiniŋ ornini basti», däp dayim mäğrurlinip, uniŋ işliriğa utuq tilätti. Şu jilliri ottura mäktäp mäsilisi helila muräkkäp bolğanliqtin, ätraptiki Ğalҗat, Çoŋ Dehan, Kiçik Dehan, Aqtam, Uzuntam, Dardamtu yeziliridiki oquğuçilar 10-sinipni Kätmän ottura mäktividä oqatti. Mundaq ähvalda Һakim akiğa mäktäp mudiri süpitidä nahayiti җavapkär väzipilär jüklängän edi. Muällimlärniŋ işlişi üçün şarait yaritiş, jiraq yezilardin kälgän oquğuçilarni orunlaşturuş vä ularniŋ oquşi üçün imkaniyät yaritip beriş ohşaş işlar şular җümlisidin edi. Һakim aka şu jilliri Kätmän yezisidin nahiyälik keŋäşkä ikki qetim deputat bolup saylinip, җamaätçilikniŋ kšpligän mäsililirini häl qilişqa qatnaşti.
Keyiniräk u iş babida Almutiğa käldi. Däsläp vilayätlik häliqqä bilim beriş bšlümidä, keyiniräk Maarip ministrligidä uyğur mäktäpliri boyiçä çoŋ inspektor bolup hizmät qildi. Bu lavazimlarda işläş җäriyanida milliy maaripimizniŋ muhim mäsililirini häl qiliş üçün kšp küç çiqardi. Şu jilliri Һakim aka şähär, yezilardiki uyğur mäktäplirigä berip, ularniŋ ähvalidin hävär elip turdi. Moҗut mäsililärni ministrlik arqiliq yeşişkä härikät qildi. Äynä şundaq tirişişlar, izdinişlär nätiҗisidä ilmiy-ammibap vä publitsistikiliq maqalilarni yezip, šz oy-pikirlirini käŋ ammiğa yätküzüp turdi. Mäktäplär paaliyitini yahşilaş mähsitidä programma vä därisliklärniŋ süpitigä alahidä kšŋül bšldi. Şähsän šzi «Qazaqstan tarihi» därisligini uyğur tiliğa tärҗimä qildi.
Һakim Mäşürov ministrliktä çoŋ inspektor hizmitidä jürüp, aspiranturida sirttin oqudi. Tätqiq qilğan ilmiy işliri asasida štkän äsirniŋ yätmişinçi jilliri uniŋ «Uyğur mäktäpliriniŋ tarihi vä hazirqi ähvali» namliq kitavi yoruq qšrdi. Bu ämgäkkä pedagogika pänliriniŋ doktori, professor Abduhamid Sembaev vä filologiya pänliriniŋ doktori, professor Murat Һämraev juquri baha bärdi. Keyiniräk Һakim aka “Qazaqstan maaripiniŋ älaçisi” namiğa sazavär boldi. SSSR vä Qazaqstan Maarip ministrlikliriniŋ Pähriy yarliqliri bilän täğdirländi.
Şu närsinimu täkitläş keräkki, hazirqi kündä Uyğur nahiyäsiniŋ Ğalҗat yezisidiki çoŋ koçilarniŋ biri Һakim Mäşürovniŋ namida atilidu.
U hšrmätlik däm elişqa çiqqandin keyinmu uyğur mäktäpliriniŋ hayatidin, җamaätçilik işliridin qol üzgini yoq. Däsläp җumhuriyätlik Uyğur mädäniyät märkizi qurulğan vaqitta uniŋ Maarip keŋişini birnäççä jil başqurdi. Şu jilliri ayrim qiyinçiliqlarğa qarimay, ziyalilirimiz, jut aktivistliri bilän hämkarliqta җay-җaylarda uyğur siniplirini eçişqa šz hässisini qoşti. Bolupmu, 1990-jili Zarya Vostoka yezisidiki başlanğuç rus-uyğur mäktivi asasida uyğur ottura mäktivini täşkil qilişqa Һakim akiniŋ qoşqan tšhpisi intayin çoŋ boldi. Uniŋğa ataqliq alimimiz Murat Һämraevniŋ namini beriş yolida qilğan härikätlirimizmu bekarğa kätmidi.
Hulasiläp eytarim, şu çağlarda hälqimiz izzätligän-hšrmätligän Һakim Mäşürovtäk akilar bilän säpdaş bolğinim bilän dayim pähirlinimän, çünki ularniŋ qatarida jürüp, çoŋ hayat davanlirida tavlanduq ämäsmu!
Muzäppär ZAYİTOV,
peşqädäm ustaz.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ