Ämgigigä yarişa izziti

0
2 114 ret oqıldı

Mälumki, Qazaqstan uyğur ädäbiyati štkän äsirniŋ 60-jilliridin keyin här sahalar boyiçä rivaҗlinip, nadir äsärlär mäydanğa kelişkä başliğan edi. Bu äsärlärdä hälqimizniŋ štmüş tarihi, bay mädäniyiti, uniŋ arzu-armanliri, mäniviy bayliği äkis etilgän bolup, yeŋi ävlatlarniŋ zamanğa layiq milliy rohta tärbiyilinişigä zämin yaratti. Äynä şu ävlatlar bügünki kündä muräkkäp җäriyanlarğa, ziç munasivätlärgä, eğir sinaqlarğa tolup-taşqan җämiyitimizniŋ täräqqiyatida šzlirigä bälgülängän väzipilärni munasip ada qilip kälmäktä. Biz şu äsärlär qährimanliri bilän birliktä hayatniŋ aççiq-çüçügini tetip, bilim elip, tärbiyilinip, җämiyätniŋ tehimu eğir sinaqliriğa bärdaşliq berişkä täyyar turmaqtimiz häm şu qährimanlarni mäydanğa elip kälgän ädiplirimizniŋ pidakaranä ämgigigä munasip baha berişkä tirişmaqtimiz. Yeqinda äynä şundaq ädiplirimizniŋ birigä kšrsitilgän munasip hšrmätniŋ guvaçisi bolduq.
Atap eytqanda, 23-yanvar' küni Almuta şähiridiki Milliy kitaphanida kšrnäklik yazğuçi vä dramaturg, Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ hizmät kšrsätkän ärbabi, häliqara «Alaş» ädäbiy mukapitiniŋ sahibi, Qazaqstan Yazğuçilar ittipaqiniŋ äzasi Ähmätҗan Һaşiri ädäbiyat vä teatr muhlisliri bilän uçrişişi bolup štti. Täntänilik jiğinni kirişmä sšz bilän açqan Milliy kitaphaniniŋ mudiri Janat Seydumanov uyğur yazğuçisiğa hšrmät kšrsitip, uniŋğa kitaphaniniŋ «Vip» oquş biletini tapşurdi. Jiğinğa Qazaqstan Yazğuçilar ittipaqiniŋ äzasi, häliqara «Mahtumquli piraqi» medaliniŋ, Qirğizstan «Moldabağış» häliqara ädäbiy mukapitiniŋ sahibi, şair vä tärҗiman Däuletbek Baytursınov riyasätçilik qilip, u Ähmätҗan Һaşiriniŋ tärҗimihali vä iҗadiy paaliyitigä tohtaldi.
Däsläp sšzgä çiqqan Qazaqstan Yazğuçilar ittipaqi başqarmisi räisiniŋ orunbasari, kšrnäklik şair Bauırjan Jaqıp yazğuçiniŋ Qazaqstan mädäniyitiniŋ täräqqiyatiğa qoşqan tšhpisini juquri bahalap, uniŋğa qälämdaşliri namidin çapan kiygüzdi Yazğuçi hšrmitigä beğişlanğan jiğinda sšzgä çiqqan yazğuçi vä dramaturg Sultanali Balğabaev, «Ana tili» gezitiniŋ baş muhärriri Janarbek Äşimjan, Almuta şähärlik Җämiyätlik keŋäşniŋ räisi Ähmätҗan Şardinov, M.Ävezov namidiki Ädäbiyat vä sän°ät institutiniŋ yetäkçi ilmiy hadimliri Nurdaulet Aqışev vä Alimҗan Tilivaldi, şair Rafael' Niyazbek, Rossiyadin kälgän mehman, şair Vil'yam Sadiqov, Almuta şähärlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ väkili Mahinur İsrayilova, җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi yenidiki «Җanan» hanim-qizlar fondiniŋ räisi Mizangül Avamisimova vä başqimu kšrnäklik ziyalilar, mädäniyät vä җämiyät ärbapliri Ähmätҗan Aqsopi oğliniŋ namiğa šzliriniŋ illiq tiläklirini bildürüp, bahaliq soğilirini tapşurdi.
Sšzligüçilär bolupmu uyğurlarniŋ Qazaqstan җämiyitidiki rolini, Ähmätҗan Һaşiri äsärliriniŋ bädiiy alahidiliklirini, ularniŋ äynä şu ikki qerindaş häliqniŋ dostluğini mustähkämläştiki tšhpisini alahidä täkitlidi.
Ähmätҗan Һaşiriniŋ tävälludiğa beğişlanğan bu täntänidä yazğuçi äsärliriniŋ kšrgäzmisi uyuşturuldi häm uniŋ iҗadiğa beğişlanğan hšҗҗätlik fil'm kšrsitildi. Jiğin davamida Uyğur muzıkiliq-komediya teatri yenidiki «Nava» fol'klor ansambli artistliriniŋ orunlişida milliy nahşa-sazlar iҗra qilindi.

Rähmätҗan YÜSÜPOV.
Almuta şähiri.
.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ