Baş jigitbeşi saylandi

0
262 ret oqıldı

Raşidäm RÄҺMANOVA,
«Uyğur avazi»

Ämgäkçiqazaq nahiyäsidä yätmiş miŋdin oşuq millitimiz väkili istiqamät qilidu. Mälumki, uyğurlarda jigitbeşisiz iş pütmäydu. Bolupmu, mundaq çoŋ nahiyädä jut atisisiz paaliyät elip beriş qiyin. 17 jil davamida Ämgäkçiqazaq nahiyäsiniŋ çoŋ jigitbeşi väzipisini şäräplik atqurğan Tursunmähämät Abdulsemätovniŋ nahiyä vä elimiz täräqqiyatidiki äҗri häqqidä päqät ämgäkçiqazaqliqlarğa ämäs, bälki pütkül җumhuriyät uyğurliri yahşi bilidu. Amma salamätliginiŋ naçarlişişiğa bağliq ikki jildin beri Tursunmähämät aka šz hizmitidin qolini üzüşkä mäҗbur boldi. Şuniŋdin beri nahiyä baş jigitbeşiniŋ väzipisini biraz vaqittin beri uniŋ orunbasari Üsänҗan Abdrahmanov atqurup käldi.
Yeqinda nahiyä okrugliriniŋ jigitbaşliri baş qoşup, uşbu vä başqimu mäsililär ätrapida mäslihätläşti. Uçrişişqa җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi yenidiki Jigitbaşliri keŋişiniŋ räisi Yarmähämmät Kibirov, regionalliq jigitbeşi Dolqun Raziev, Talğir nahiyäsiniŋ baş jigitbeşi Oktyabr' Qurbanniyazov vä Çeläk, Bayseyit, Qazaqstan, Qariyota, Qoram, Avat, Rahat, Täşkänsaz, Bayanday, Amangeldi, Birlik, Ämgäk, Ğulҗa, Yeŋişär, Kosmos yeziliridin 28 jigitbeşi vä җämiyätlik işlarniŋ aktivistliri iştrak qildi.
Jiğinni Yarmähämmät Kibirov eçip, nahiyälik jigitbaşliri bilän ämälgä aşuruvatqan işliri häqqidä eytip bärdi. U Ämgäkçiqazaq nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkizi vä uniŋ yenidiki jigitbaşliri keŋişiniŋ paaliyiti häqqidä sšz qilip, Tursunmähämät Abdulsemätovniŋ җämiyätlik işlardiki ämgigigä šziniŋ iҗabiy bahasini bärdi. Şuniŋ bilän billä uniŋ salamätligigä bağliq nahiyäniŋ çoŋ jigitbeşi väzipisidin šzini boşitişni iltimas qilğanliğini yätküzdi. Şu säväplik nahiyägä yeŋi jigitbeşini saylaş keräkligini eytti.
Jiğin qatnaşçiliri bu җavapkärlik orunğa җämiyätlik işlarniŋ qaynimida jüridiğan, turğunlar bilän işläştä bay täҗribigä egä «Yeŋişär» җämiyätlik birläşmisiniŋ räisi Rehimҗan İbdiminov, Çeläk regioniniŋ baş jigitbeşi Һebibullam Abdullaev, Täşkänsaz yezisiniŋ jigitbeşi Änvärҗan Baratov vä Çeläk yezisiniŋ jigitbeşi İvrayimҗan Şakirovniŋ namzatlirini kšrsätti.
Namzatlar elan qilinğandin keyin Һebibullam Abdullaev sšzgä çiqip, šzigä bildürülgän işänçä üçün minnätdarliğini bildürdi. Mundaq çoŋ väzipidin çiqişqa salamätliginiŋ yar bärmäydiğanliğini eytip, šz namzitini aldurdi. İvrayimҗan Şakirovmu vaqitniŋ qisliğiğa bağliq işläş imkaniyitiniŋ yoqliğini eytip, baş tartti. Änvärҗan Baratov bolsa, šziniŋ nahiyälik jigitbeşi ohşaş çoŋ hizmätkä hazirçä täyyar ämäs ekänligini bildürüp, šziniŋ namzitini elip taşlaşni iltimas qildi.
Nätiҗidä kšpçilikniŋ qollap-quvätlişi bilän Ämgäkçiqazaq nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkizi yenidiki Jigitbaşliri keŋişiniŋ räisi bolup Rehimҗan İbdiminov (sürättä) saylandi.
Ahirida jigitbaşliri Ämgäkçiqazaq nahiyäsiniŋ yeŋi baş jigitbeşiniŋ mäs°uliyätlik paaliyitigä muvappäqiyät tiläp, milliy mätbuat, uyğur mäktäpliriniŋ bügünki täğdiri, ana tilimiz, milliy mädäniyitimiz bilän sän°itimizgä ait mäsililärni muhakimä qildi.

Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ