Ata eqidisini aqliğan oğul

0
143 ret oqıldı

(Meditsina pänliriniŋ doktori Nurlan Äkbärov — 60 yaşta)

Alim süpitidä şuni işäşlik eytimänki, ilim-pän bilän şuğullinivatqan adämlär šzara sšhbättä bolup qalsaq, huddi hämmimiz kelişivalğandäk, meditsina sahasi, uniŋ içidä bolupmu balilar hirurgiyasi nahayiti qiyin, şundaqla çoŋqur bilimni, bay täҗribini täläp qilidiğan saha ekänligini bir eğizdin qäyt qilimiz. Mundaq päytlärdä kšz aldimizğa Nurlan Äkbärov kelidu. U — elimizdiki ataqliq balilar hirurgi, ismi duniya pediatrliriğa tonuş insan. Äynä şundaq ataqliq vraç bilän jutdaş vä uniŋ märhum dadisi Nurka meniŋ äŋ yeqin ağinäm bolğanliği bilän häqliq yosunda pähirlinimän.
Nurlan Uyğur nahiyäsiniŋ Kätmän yezisidin. U moşu jutta 1959-jili 12-fevral'da tuğuldi. Bu kün helikäm meniŋ yadimda. Ağinäm Nurka däsläpkilärdin bolup maŋa huşhävär eytqan edi. Uniŋ “Tunҗam oğul pärzänt boldi, šzäm qançä arman qilsammu, aliy bilim eliş mähsitimgä yetälmidim, Hudayim buyrisa, moşu balam meniŋ ümütümni aqlaydu” däp eytqinini hazir pat-pat äsläymän. Һäqiqätänmu Nurlan dadisiniŋ eqidisini aqlap, uniŋ arminini royapqa çiqardi.
Nurlan 1976-jili Kätmän ottura mäktivini äla bahalarğa tamamlap, şu jili Almuta dšlät meditsina institutiniŋ pediatriya fakul'tetiğa oquşqa çüşti. Studentliq dävri päqät oquş-izdiniş bilän štti. Özi bilim elivatqan aliy bilim därgahiniŋ nami pütkül Keŋäş İttipaqiğa mälum bolğan ilmiy šmigigigä paal qatnaşti, şu šmäktä studentlarğa rähbärlik qildi. Näq äynä şu šmäk uniŋ ilimğa bolğan huştarliğini tehimu aşurdi.
İnstitutni tamamlap, ilmiy iş bilän şuğulliniş – uniŋ kšŋligä püküp qoyğan mähsätliriniŋ biri edi. Biraq bu hayatta hämmä närsä šzäŋ oyliğandäk boluvärmäydiğu. Nurlanğa institutni pütärgän 1982-jili Almuta vilayätlik märkiziy ağriqhaniğa balilar hirurgi bolup işqa orunlişişqa toğra käldi. Moşu yärdä işläp jürüp, duniya meditsinisiniŋ ataqliq alimliriniŋ ilmiy maqalilirini izdäp oquşni šzigä ämäk qilivaldi. “İzdäp” dävatqinimniŋ sävävi, u jilliri mundaq ilmiy maqalilar päqät rus tilidila yezilatti vä ularni tepiş asan ämäs edi. Uniŋ üstigä hazirqidäk İnternetmu yoq, päqät sahaliq kitaphanilardin izdäş keräk, bu yärdä yoq bolsa, şu kitaphana arqiliq buyrutma beriş täläp qilinatti.
Äynä şundaq izdiniş bilän aridin säkkiz jil štidu. Çoŋqur ilmiy näzäriyägä egä Nurlan 1990-jili Almuta şähiridiki meditsina hadimliriniŋ bilimini mukämmälläştürüş institutida ikki jil oquydu vä uni tamamliğandin keyin šzi ämgäk paaliyitini başliğan ağriqhaniniŋ hirurgiya bšlümigä rähbärlik qilidu.
İnstitutta äla oquğan studentlarni ustazlirimu untumaydu ämäsmu! Nurlanniŋ ustazi – ismi җumhuriytimizgä mälum ataqliq hirurg, meditsina pänliriniŋ doktori, akademik Kamal Ormantaevniŋ täşäbbusi bilän Almutida җumhuriyätlik Pediatriya vä balilar hirurgiyasi ilmiy märkizi eçilip, uniŋğa Kamal Saruar oğliniŋ šzi baş mudir bolup tayinlinidu. Ataqliq alim märkäzgä yaş kadrlarni toplaşqa başliğanda, däsläpkilärdin bolup šziniŋ şagirti Nurlanni täklip qilidu. Nurlan buni, huddi kšptin beri kütüp jürgändäk, zor iştiyaqi bilän qobul qilidu. Çünki uniŋ studentliq dävirlärdä kšŋligä püküp qoyğan ilmiy iş bilän şuğulliniş arminiğa yetişkä äҗayip şarait yaritilğan edi. Yeŋi eçilğan mähkiminiŋ namida “ilmiy märkäz” degän ibariniŋ boluşiniŋ šzi Nurlanniŋ armininiŋ royapqa çiqişiğa kapalätlik qilip turatti.
Şundaq qilip, Nurlan bu märkäzgä işqa kälgän däsläpki kündin başlapla hirurgiya bšlümini eçiş täräddutiğa kirişip ketidu. Bšlümgä ilmiy tätqiqat bilän şuğullinivatqan balilar dohturlirini täklip qilidu vä ularniŋ ilmiy täҗribilirigä rähbärlik qilişni davamlaşturidu. Özimu ilmiy-tätqiqat işlirini qizğin qolğa alidu.
Bu yärdä şuni alahidä täkitläş keräkki, ämäliyatta sinalğan ilğar täҗribilärni ilim-pän bilän bağlaşturuş kšp izdinişni, çoŋqur bilimni, şundaqla qolğa elinğan barliq täҗribilärni ilmiy җähättin ispatlaş täläp qilinidiğanliğini Nurlan yahşi his qilatti. Äynä şuniŋ aqiviti bolsa keräk, aridin üç jil štüp, yäni 1997-jili namzatliq dissertatsiyasini utuqluq yaqlap, meditsina pänliriniŋ namziti atilidu.
Täkitläş keräkki, bu yeŋidin eçilğan җumhuriyätlik Pediatriya vä balilar hirurgiyasi ilmiy märkizi hadimliri arisida yaqlanğan däsläpki namzatliq dissertatsiya boldi. Aridin altä jil štüp, Nurlan Äkbärov meditsina pänliriniŋ doktori ilmiy däriҗisigä egä boldi. Uniŋ bu ämgigi päqät җumhuriyitimizdila ämäs, bälki yeqin vä jiraq çät ällärdiki vraç-alimlarniŋ, sahaniŋ büyük mutähässisliriniŋ juquri bahasiğa erişip, Nurlanniŋ ismi duniya meditsina ähliniŋ arisida alahidä tilğa elinidiğan boldi. Bu quruq sšz yaki Nurlanni häşlärgä kštirip mahtiğanliq ämäs, häqiqiy ämäliyat şundaq. Uniŋ misallirini kältürüp štsäm, ahirqi birnäççä jilniŋ içidila Nurlan Nurka oğliniŋ Rossiya, AQŞ, Türkiya, Germaniya, Gollandiya, İspaniya ohşaş pediatriya yahşi täräqqiy ätkän alp dšlätlärdä pediatriya sahasi boyiçä štkän häliqara ilmiy konferentsiyalärgä ataqliq alim süpitidä qatnişivatqanliğini, universitetlarda balilar hirurgiyasi boyiçä lektsiyalärni oquşqa täklip qilinivatqanliğini atap kšrsätsäk, şuniŋ šzi kupayidur. Ändi uniŋ meditsina sahasidiki onliğan ammibap gezit-jurnallarda 150tin oşuq ilmiy maqalisiniŋ elan qilinğanliği, җümlidin üç monografiya (balilar hirurgiyasi boyiçä atlas vä metodikiliq tävsiyälär), on bäş käşpiyat duniyaniŋ birmunçä meditsina universitetlirida därislik süpitidä qollinilivatidu.
Nurlanniŋ ämgiginiŋmu munasip bahalinivatqanliğini tilğa eliş orunluq däp oylaymän. Uniŋ ataq-unvanlirini, alğan mukapatlirini bir-birläp tizip çiqsaqmu bolatti, lekin uniŋ nahayiti kämtar insan ekänligini näzärdä tutqan halda, ularniŋ içidiki päqät ayrimlirinila atap štküm käldi. U “Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ salamätlikni saqlaş älaçisi” namiğa erişti. “Qazaqstan uyğur metsenatliri klubi” täsis qilğan “İlham” mukapitiniŋ laureati ataldi, pediatriya boyiçä Evropa akademiyasiniŋ prezidiumi (Germaniya) täsis qilğan Robert Koh medaliğa sazavär boldi. Eytiş keräkki, bu medal'ğa egä boluş pediatriya ilimida äŋ egiz çoqqini egiligänlik bolup hesaplinidu.
Ötkän jili Nurlan Äkbärov Amerikida näşir qilinidiğan häliqara “American Journal of Pediatrics, AJP” jurnaliniŋ redkollegiya äzasi bolup saylandi. Uquşsam, ändi moşu jurnalda pütkül Aziya dšlätliridiki balilar hirurgiyasi boyiçä ilmiy-tätqiqat işlirini elip berivatqan alimlarniŋ maqaliliri päqät Nurlanniŋ tähriratidin keyinla elan qilinidekän. Moşu faktniŋ šzila, juqurida män eytip štkän duniya meditsina sahasidiki Nurlanniŋ abroy-inavitiniŋ näqädär üstün ekänliginiŋ yänä bir ispati bolsa keräk.
— Män yezida tuğulup šskäçkä bolsa keräk, ätimalim, maŋa yeza adämliri bäk yeqin. Şuŋlaşqa bolsa keräk, ägär ilmiy märkizimizgä kälgän bemar yezida istiqamät qilsa, meniŋdä bšläkçila bir tävriniş hissiyati päyda bolup, qolumdin kälgän yardimimni ildamiraq berişkä aldirap ketimän, — degän edi bir qetim maŋa Nurlan šziniŋ hissiyatini izhar qilip. Uniŋ bu eytqanliri jüräk qetidin çiqivatqanliğini män çoŋqur his qildim. Çünki naresidiniŋ yaki šsmürniŋ hayatini aman elip qeliş, birinçidin, hirurgniŋ maharitigä yaki uniŋ altun qoliniŋ sehirliqliğiğa bağliq bolsa, ikkinçidin, dohturda bemar-gšdäkkä bolğan muhäbbät his-tuyğusi dayim җoş urup turuşi şärttur. Mundaq päzilät Nurlanniŋ qälbidä “mana män” däp turidu. Mundaq däp kesip eytişimğa säväp, Nurlan tärbiyilängän ailidiki muhittur. Hälqimizdä “Atiğa qarap oğul šsidu” degän maqal bekar eytilmiğan. Nurlan atisi Nurka bilän anisi Rahilämniŋ mehir-şäpqitini gšdäk päytidila šz qälbigä siŋdürüp šsti. Şundaqla pütkül Kätmändä tilğa elinidiğan är-ayal Nurka bilän Rahilämniŋ bir-birigä bolğan izzät-hšrmitiniŋ pärzäntlirigimu alahidä täsir qilğanliği eniq. Äpsus, Nurlanniŋ ata-anisi uniŋ bügünki utuqlirini kšrüşkä nesip bolmidi, biraq ular oğliniŋ ilim-pän çoqqisida egiz pärvaz qilidiğanliğiğa işängän edi. Nurlan šz novitidä ularniŋ ümütini aqlaşni bildi.
Maqalämniŋ ahirida Nurlanniŋ qolğa kältürgän utuqliriğa toluq şärt-şarait yaritip berivatqan šmürlük җüpti Dilbirimgä alahidä minnätdarliğimni izhar qilğum kelidu. Ular ailidä bir qiz, bir oğul tärbiyiläp, qatarğa qoşti. Һär ikkilisi aliy bilimlik mutähässislär. Ulardin üç nävrä sšygän Nurlan bilän Dilbirimni män, huddi Nurka bilän Rahiläm ohşaş, äŋ bähitlik aililär qatariğa kirgüzimän.
İlahim, dayim şundaq bolup qalğay!

Mähämätҗan ABDULLAEV,
yeza egiligi
pänliriniŋ doktori.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ