Bovamniŋ qäbrini taptim

0
82 ret oqıldı

Män kiçigimdinla ailimizniŋ tarihiğa nahayiti qiziqip šstüm. Bovam Veläm Qurbanov äsli çeläklik ekän. Keyin, ayrim säväplärgä bola, Malivayğa kšçüp käptu. Äҗdatlirimiz oqätkä pişşiq, ämgäkçan bolğaçqa, turmuş-tirikçiligimu yaman bolmiğan.
Veläm bovam milliy saz äsvaplirini çalidiğan, huşçaqçaq, tevip bolğan ekän. Özi tağlardin ot-çšplärni jiğip, dora-därmäklärni yasattekän. U zamanlarda hazirqidäk dohturlar yoq bolğaçqa, juttikilär ağrip qalsa, bovamğa kelättekän.
Veläm bovam šz zamaniniŋ oquğan adimi bolğaçqa, kolhozda hesapçi hizmitini atquruptu. Momam Roshan ikkisi tšrt bala tapqan. Çoŋi meniŋ dadam Tursun. Bir qizi kiçik vaqtida vapat bolup ketidu. Ändi 1941-jili bovamni rähbärlik Almutiğa oquşqa ävätidu. Şu päyttä Uluq Vätän uruşi başlinip ketidudä, bovam jutiğimu qaytmay, şähärdinla җäŋ mäydaniğa atlinidu. Kiçik oğli Ärkin bolsa, bovimiz uruşqa kätkändin keyin tuğulidu. Yäni u dadisini kšrmidi. Bovam mäydandin dayim hät yezip turğan. Ular hazirmu ailimizniŋ tävärrük mirasi süpitidä saqlinivatidu.
1943-jili bovamniŋ kšz jumğanliği häqqidä «qara hät» kelidu. Uniŋda Belorussiyani azat qiliş җäŋliridä qaza bolğanliği häqqidä mälumat bar. Amma uniŋ eniq qäyärdä yärlängänligi toğriliq heçnemä eytilmiğan ekän. Bizgä, äpsus, uruştin keyinla uniŋ qäbrini izdäş imkaniyiti bolmidi.
Ärkin kiçik dadam härbiy säptä jürüp, uruşta iz-tizsiz jütüp kätkän soldatlarni izdäştürüş işliri bilän şuğullinivatqan pionerlar täşkilatiğa muraҗiät qilidu. Kšp štmäyla uniŋğa җavap käptu. Mälum boluşiçä, bovam Belorussiyaniŋ Vitebsk şähiriniŋ ätrapidiki yezilarniŋ biridiki qerindaşlar qäbirstanliğida däpin qilinğan ekän. U härbiy säptin qaytqandin keyin, şu yärgä berişni niyät qilsimu, ayrim säväplärgä bola, yetälmäy qalidu.
Keyiniräk mänmu bu işni davamlaşturuşqa bäl bağlidim. Qiziq yeri, män bu işni qolğa alğinimda maŋa qandaqtu-bir tilsim küç, rohlar yol kšrsitip, yšläp turğandäk bilindi.
Һämmimizgä mälum, keyinki jillarda Uluq Ğalibiyät mäyrimi harpisida sabiq Keŋäşlär İttipaqi tärkividiki җumhuriyätlärniŋ bäziliridä «Ölmäs polk» namayişi štidu. 2017-jili 9-mayda Almutida äynä şundaq namayişniŋ štidiğanliğidin hävär tapqan ayalim bizgä uniŋğa qatnişiş täklivini bärdi. Biz aldin-ala bovamni süritini täyyarlap, şu küni namayişqa çiqtuq. Uniŋğa bizgä ohşiğan 20 miŋdin oşuq adäm jiğildi. Ätigänligi kün oçuq edi. Namayiş başlanğan päyttä qattiq yamğur yeğip kätti. Şu mähäl täbiätmu bizniŋ qayğulirimizğa ortaqlişip, yaş tškkändäk bilindi maŋa. Şuniŋğa qarimay hämmimiz Almutiniŋ çoŋ koçiliri bilän 28-gvardiyaçi panfilovçilar parkiğa kälduq. «Mäŋgülük otqa» gülçämbärlärni qoyup, atilirimizni äskä alduq. Kšp štmäyla rähbärlik meniŋ ilmiy ämgigim boyiçä Minskta çoŋ häliqara konferentsiya štidiğanliğini häm uniŋğa täklip qilinğanliğimni eytti. Һätta barliq hšҗҗätlärniŋ täyyar ekänligini täkitläşti. Män häyran. Özämmu bovamniŋ qäbrigä berişni planlap qoyğan. Pursät kälsä heç närsä degili bolmaydekän.
Minsk şähirigä kelip, şu yärdikilärgä šzämniŋ mähsitimni eyttim. Täkitläş lazimki, Belorussiyadä, uruşniŋ tügiginigä qançä jil bolsimu, izdäştürüş işliri nahayiti yahşi ämälgä aşurulidekän. Meniŋdä Ärkin kiçik dadam bärgän mälumat boyiçä “bovimizni qäbri Vitebsk şähiriniŋ ätrapidiki Vil'no yezisida boluşi mümkin” degän tähmin bar edi. Qolumda bar mälumatlarni ularğa bärdim. Äpsus, komandirovkamniŋ qäräli qisqa bolğaçqa, u jili qäbrigä yetälmidim. Bähtimgä yarişa, belorussiyalik käsipdaşlirimğa män tävsiyä qilğan ilmiy layihä yeqip qaldidä, meni kelär jili yänä täklip qilişti. U yaqqa atliniştin ilgiri dadamğa berip, duasini aldim. Minskqa kälsäm, bovam toğriliq barliq mälumatlarni toplap qoyuptu. Mälum boluşiçä, bovamniŋ qäbri Vitebsk şähiridin 100 kilometr jiraqliqtiki Voronı yezisidiki qerindaşlar qäbirstanliğida ekän. Bähitkä yarişa, ilmiy konferentsiyadä näq şu Vitebsktin kälgän bir alim bilän tonuşup qaldim. U bovam yärlängän yeziğa qandaq berişniŋ yollirini eytip bärdi. Nişanğa heçbir qiynalmay yetip bardim.
Qäbirstanliqtiki tahtida bovamniŋ ismi yezilğan ekän. Kün oçuq edi. Män bovamniŋ qäbri aldiğa kelip, šzäm bilgän sürilärni oquşqa başlidim. Bu päyttä simildap yamğur yeğip turatti. İçimdä «bovamniŋ rohi hoşal boluvatamdekin» däp oylap qoyimän. Şu yärdinla dadamğa telefon eçip, ähvalni täpsiliy bayan qildim. Dadam šzini tutalmay jiğlap kätti. U maŋa šziniŋ atiliq minnätdarliğini bildürdi. Şu ariliqta bir qiz yenimğa kelip, meni yärlik mirasgahqa täklip qildi. Uni maŋa bayiqi käsipdişim ävätiptu. Mirasgah mudiri moşu yärdä yüz bärgän şiddätlik җäŋlär häqqidä eytip bärdi.
Һämmimizgä mälum, hazir duniyaniŋ ayrim dšlätliri Uluq Vätän uruşi tarihini qayta qarap çiqiş, keŋäş hälqiniŋ qährimanliğini yoqqa çiqiriş pikirlirini alğa sürüvatidu. Bu, älvättä, äpsuslinarliq iş. Meni hoşal qilğini, belorus hälqi şu dähşätlik uruşta vapat bolğanlarniŋ qährimanliğini heçqaçan untumaydekän. Äҗdatlar җasaritini bizniŋmu mäŋgügä ästä saqlaydiğinimizğa işänçim kamil.
Mäsimҗan VELÄMOV,
biologiya pänliriniŋ
doktori.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ