Nahiyäni ziyarät qildi

0
101 ret oqıldı

Yeqinda Almuta vilayiti hakiminiŋ orunbasari Aqan Äbduväliev vilayätlik salamätlik saqlaş başqarmisiniŋ başliği Bauırjan Ishaq bilän Panfilov nahiyäsidä bolup, birqatar salamätlikni saqlaş vä bilim beriş mähkimilirini arilidi.

Gšhärbüvi
İSMAYİLҖANOVA,
«Uyğur avazi»

Aqan Jilqışıbay oğliniŋ iş säpiri Panfilov nahiyälik tuğuthanidin başlandi.
– İkki milliondin oşuq ahalisi bar Almuta vilayitidä salamätlikni saqlaş sahasida ilgiriläşlär bayqilivatidu. Dšlät täripidin davalaş mähkimiliri selinip, paydilinişqa berilivatidu. Ularni yeŋi zamaniviy äsvap-üskünilär bilän җabduş – bügünki künniŋ tälivi. Ötkän jili moşu mähsättä 83 million täŋgä mäbläğ särip qilindi. Mälumki, ağriqni davaliğandin kšrä, uniŋ aldini alğan ävzäl. Şuniŋ üçünmu moşu mähsättä profilaktikiliq täkşürüşlärni jürgüzüş üçün davalaş mähkimilirini yeŋi zamaniviy meditsiniliq җabduqlar bilän täminläştä “Bolat Ötemuratov” fondi halis yardimini kšrsitivatidu. Bu qetim Yarkänt täväsidiki tuğuthanini yeŋi meditsiniliq äsvaplar bilän toluqturuş mähsitidä qädäm täşrip qilduq. Fond İspaniya vä Koreyadä işlängän yeŋi meditsiniliq apparatlarni elip käldi, – dedi Aqan Abduväliev.
“Bolat Ötemuratov” fondiniŋ qazaqstanliqlarniŋ salamätligini yahşilaş üçün elip berivatqan häyrihahliq paaliyiti toğrisida uniŋ programmiliq menedjeri Dana Jaqsılıqova hävärdar qildi. Uniŋ sšziçä, mäzkür apparat ana vä bala salamätligini saqlaşta muhim rol' oynaydekän.
Nahiyälik tuğuthaniniŋ baş dohturi Gauhar Baydahanova vilayättin qädäm täşrip qilğan rähbärlärgä tuğuthana kollektivi namidin minnätdarliğini izhar qildi. 2007-jili selinip, paydilinişqa berilgän mähkiminiŋ maddiy-tehnikiliq bazisi häqqidä eytip, ana vä duniyağa kšz açqan naresidilär bšlmisini, reanimatsiya bšlümi vä qärälidin ilgiri tuğulğan balilarni kütüş apparati bilän tonuşturdi.
Vilayät hakiminiŋ orunbasari şuniŋdin keyin Saribäl yezisidiki Kšbikov namidiki ottura mäktäp vä mäktäp yenidiki ihçam märkäz paaliyiti bilän tonuşti. Mäktäp mudiri Bağdat Äbildaevaniŋ täkitlişiçä, 1972-jili selinğan bilim därgahida moşu kämgiçä birmu qetim muräkkäp җšndäş işliri jürgüzülmigän. Turpan yeziliq fel'dşerliq akuşerliq punktniŋ dohturi Eskendir Sultanqulov vilayättin kälgän rähbärlärgä jildin-jilğa yeza ahalisiniŋ šsüşigä bağliq punktniŋ tar vä issitiş sistemisiniŋ täläplärgä җavap bärmäydiğanliğini vä balilarni qobul qiliş üçün mähsus bšlmigä muhtaҗ ekänligini yätküzdi.
Ändi Nağriçi yezisidimu juquridikidäk ähval. 1985-jili selinğan FAP poçta bšlümçisi bilän bir idaridä bolğaçqa, turğunlarğa statsionarliq davalaş bšlmiliri yetişmäydu.
Saribäl, Turpan vä Nağriçi yeziliridiki davalaş mähkimiliri bilän tonuşqan Aqan Abduväliev sahağa җavapkär hadimlarğa väzipilär jüklidi.
Aqan Jılqışıbay oğli şuniŋdin keyin Kiçik Çiğan ottura mäktivi bilän Yarkänt şähiridiki kšpsahaliq kolledjniŋ ähvali bilän tonuşti. 422 student oquydiğan kolledjniŋ oquş zali, yataqhana vä aşhanisini arilap çiqqan Aqan Jılqışbay oğli kolledj pedagogliri häm psihologliri bilän sšhbätläşti.
Yadiŋlarda bolsa, yeqinda mäzkür kolledj muälliminiŋ studentiğa җismaniy küç qollanğanliği toğrisidiki video iҗtimaiy torlarğa tarap, hämmini häläykümgä salğanliğimu eniq. Şuniŋ üçün kolledj muällimliri bilän psihologliriniŋ šz käspigä juquri җavapkärlik bilän qarap, bala tärbiyiläştäk şäräplik käspigä dağ kältürmäy, tälim-tärbiyä işlirini җanlanduruş lazimliğini äskärtti.
Vilayät hakiminiŋ orunbasari Aqan Äbduvälievniŋ tävägä qilğan säpiridä nahiyä hakiminiŋ orunbasari Roza Mağrupova, nahiyälik dohturhaniniŋ baş dohturi Tšleu Sarpekov, nahiyälik bilim bšlüminiŋ başliği Turar Qasteev hämra boldi.

Panfilov nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ