Ahali tapaviti vä turmuş süpiti – dšlät nätiҗidarliğiniŋ asasiy šlçimi

0
101 ret oqıldı

Ötkän çarşänbä küni Nursultan Nazarbaevniŋ räisligidä Hškümätniŋ Qazaqstanniŋ 2018-jilqi iҗtimaiy-ihtisadiy täräqqiyatiniŋ yäkünlirigä vä 2019-jilğa bälgülängän planlar bilän väzipilärgä beğişlanğan käŋäytilgän mäҗlisi bolup štti.
Prezident barliq yšnilişlär boyiçä asasiy kšrsätküçlärniŋ šskänligini täkitlidi. Ötkän jili härbir sahada degidäk utuqlarğa eriştuq. Umumän alğanda, ihtisadiy šsüş tšrt payizdin oşuq kšrsätküçni täşkil qildi. Sodida – 7,6, transport sahasida – 4,6 vä sanaättä tšrt payizdin juquri kšrsätküç qolğa kältürüldi.
Jilliq inflyatsiya 5,3 payizni täşkil qildi. Asasiy kapitalğa bolğan investitsiyalär miqdari 17,2 payizğa kšpäydi. Äŋ az iş häqqi miqdari 1,5 hässä šsti. 500 miŋğa yeqin adäm işqa orunlaşturuldi. 113 miŋ ailä yeŋi šylärgä kšçüp kirdi. Tiҗarätçilik üçün qolayliq şarait yaritildi.
Dšlät rähbiriniŋ täkitlişiçä, iҗtimaiy-ihtisadiy täräqqiyatniŋ yahşi sür°iti – Hškümät, Milliy bank vä regionlar hakimliri täripidin jürgüzülgän çoŋ işniŋ nätiҗisi.
Şuniŋ bilän bir vaqitta 2019-jilda ihtisatniŋ vä äŋ muhimi – Qazaqstan grajdanliri paravänliginiŋ šsüşiniŋ zšrür sür°itini täminläş üçün tehimu kšp küç çiqiriş keräk.
Prezident biyil ämälgä aşurulidiğan işlar toğriliq gäp qilğanda, alämşumul ihtisattiki ançila yahşi ämäs tendentsiyalärgä – uniŋ šsüş sür°itiniŋ astalişiğa, duniyaviy sodiniŋ tšvänlişigä, bir-birigä qarşi çarä kšrüşniŋ davamlişivatqanliğiğa diqqät ağdurdi. Nursultan Nazarbaevniŋ täkitlişiçä, Qazaqstan mana moşu kon°yunkturini hesapqa elip, vaqiälär täräqqiy etişiniŋ türlük variantliriğa täyyar boluşi vä härqandaq şaraitta šziniŋ ihtisadiy šsüşiniŋ tšvänlişigä yol qoymasliği keräk.
Dšlät rähbiri štkän jili dšlätniŋ iҗtimaiy säyasitini sistemiliq qayta qaraşniŋ başlanğanliğini täkitlidi. Bäş iҗtimaiy täşäbbus, oktyabr'dä Qazaqstan hälqigä yollanğan Mäktüp vä yeqinda qobul qilinğan yaşlar üçün iҗtimaiy paket dairisidä qazaqstanliqlar paravänliginiŋ šsüşini täminläşkä nahayiti nurğun mäbläğ särip qilindi.
Nursultan Nazarbaev ayrim mämlikätlärniŋ iҗtimaiy hiraҗätni mundaq däriҗidä kšpäytälmäydiğanliğiğa diqqät ağdurdi.
– İkki kšrsätküçni – tapavät vä turmuş süpitini – män dšlät nätiҗidarliğiniŋ asasiy šlçämliri däp elan qilimän, – däp bildürdi Prezident. – Härbir ministrniŋ vä hakimniŋ işini moşu kšrsätküçlärni qolğa kältürüşi boyiçä bahalaş keräk.
Mäҗlis davamida Dšlät rähbiri barliq programmiliq hšҗҗätlärni orunlaşniŋ ketip berişigä vä ularniŋ nätiҗilirigä tohtaldi.
– Millät planida ihtisatniŋ dšlätniŋ rolini tšvänlitişkä, hususiy tiҗarätni täräqqiy ätküzüşkä, riqabätçilikkä vä qanunniŋ üstünlügigä asaslanğan yeŋi ülgisini şäkilländürüş väzipisi qoyulğan. Umumiy içki mähsulatniŋ šsüşi hämmidin aval ämgäk nätiҗidarliğini, ünümini aşuruş, kiçik vä ottura tiҗarätni küçäytiş hesaviğa yüz berişi keräk. Keyinki jillarda kiçik vä ottura tiҗarätniŋ ihtisattiki ülüşi 25 – 27 payiz däriҗisidä qelivatidu. Bizniŋ väzipimiz – uni 2025-jilğa qädär 35 payizğa vä 2050-jilğa qädär kam degändä 50 payizğa yätküzüş, – dedi Nursultan Nazarbaev.
Buniŋ üçün şarait bar. Qazaqstanda biznes-käypiyat yahşilinivatidu, tiҗarätçilär üçün tosalğuluqlar elip taşlinivatidu. “Tiҗarätniŋ yol häritisi” dairisidä 385 milliard täŋgä bšlündi. 20 miŋdin oşuq layihä maliyä yardimigä egä boldi, 180 miŋğa yeqin tiҗarätçi tegişlik oquşlardin štti.
– Täräqqiyat üçün çoŋ iqtidar moҗut. Mäsilän, päqät hesapqa elinğan mähsulat setiş kšlämila 11 trilliondin oşuq täŋgini täşkil qilidu. Ekspertlar bahasi tähminän 1 trillion täŋgilik çättin kältürülüvatqan tovarlar vä hizmätlärni šzimizdä işläp çiqirilğan bilän almaşturuş mümkin däp hesaplaydu. Şuniŋ bilän birqatarda Pavlodar vä Türkstan vilayätliridä kiçik vä ottura tiҗarät çiqarğan mähsulat kšlämi tšvänlidi. Hškümätkä hakimlar bilän birliktä moşuni eniqlaşni tapşurimän. Härbir hakim kiçik vä ottura tiҗarätniŋ täräqqiy etişigä şähsän җavap beridu. Hškümättä buniŋğa Prem'er-ministrniŋ orunbasari Erbolat Dosaev şähsän җavapkär, – dedi Dšlät rähbiri.
Yänä bir muhim saha – agrar-sanaät sektori. Җümlidin Prezident yeza egiligi mähsulatini çätkä çiqiriş, içki bazarni šzimizdä çiqirilğan ozuq-tülük vä istimal tovarliri bilän täminläş, iҗtimaiy ähmiyätlik mähsulat tarifliri vä bahalirini nazarät qiliş mäsililirigä diqqät ağdurdi.
– Agrar sektorda çarviçiliq mähsulatini çätkä çiqiriş 2,2 hässä šsti. Şuniŋ bilän billä buniŋda qayta işlängän mähsulat ülüşi 30 payizni täşkil qilidu, – däp täkitlidi Nursultan Nazarbaev. – Çätkä çiqirilğan 20 miŋ tonna qara mal gšşiniŋ mähsulatliridin 70 payizdin oşuği tirik mal türidä çiqirilğan. Eksport kšrsätküçlirini qolğa kältürimiz däp, qoşulğan bahadin ayrilivatimiz.
Prezident yeza egiligi ministriğa moşu mäsilini birtäräp qilişni tapşurdi.
Dšlät rähbiri şundaqla industriyaläştürüş programmisini ämälgä aşuruş yäkünlirigä vä asasiy kapitalğa investitsiya җälip qiliş mäsililirigä tohtaldi.
– İndustriyaläştürüşniŋ ikkinçi bäş jilliği ayaqlişivatidu. 1 250 layihä ämälgä aşurulup, ular sanaätni täräqqiy ätküzüştä muhim rol' oynidi. Mämlikätni Üçinçi yeŋilaş üçün asasiy kapitalğa jiliğa umumiy içki mähsulatqa nisbätän 30 payizdin oşuq däriҗidä investitsiya җälip qiliş keräk. Keyinki jillarda bizdä bu kšrsätküç 20 payizni täşkil qilivatidu. Umumiy içki mähsulatqa nisbätän nesiyälär ülüşimu tšvän – 25 payiz däriҗisidä qelivatidu. Sšz real sektorğa investitsiyalärniŋ yetişmäsligi toğriliq boluvatidu. Milliy bank aktivliq kšrsitip, ihtisadiy šsüşkä yardäm qilişi keräk, – dedi Prezident.
Nursultan Nazarbaev şundaqla Hškümät vä Milliy bankniŋ kelişip härikät qilişiniŋ, real sektorni, infraqurulumluq layihilärni mäbläğ bilän täminläş boyiçä sistemiliq qararlarni işläp çiqişiniŋ zšrür ekänligini täkitlidi.
Keŋäşmidä investitsiyalärni җälip qiliş vä eksportni ilgirilitiş umumän Hškümätniŋ asasiy väzipiliri qatarida atap kšrsitildi. Prem'er-ministrğa moşu işni şähsän nazarät qiliş vä muntäzim räviştä Prezidentqa hesavat beriş tapşuruldi.
Nursultan Nazarbaev şundaqla mämlikätniŋ maliyä vä bank sektoridiki mäsilililärni šz vaqtida häl qilişniŋ zšrür ekänligini täkitlidi.

– Päqät keyinki üç jildila kasatliq basquçida turuvatqan karhanilarniŋ sani 2 hässidäk šsüp, 3,7 miŋğa yätti. Ularniŋ qärzi 4 trillion täŋgidin eşip ketidu. Kiçik tiҗarätmu nesiyägä petip qalğan. Tiҗarätniŋ täräqqiy etişi qärizlär vä šz kapitaliniŋ yetişmäsligi bilän bağlaqliq, – däp täkitlidi Nursultan Nazarbaev.
Prezident seliq vä byudjet säyasitidiki utuqlarni tilğa elip oltirip, ihtisatni “sayidin” çiqiriş boyiçä işqa naraziliğini bildürdi. Dšlät rähbiri elimiz vä Hitay bajhaniliri bärgän Qazaqstanğa çättin mähsulat kältürüş kšrsätküçliridä saqlinip qelivatqan päriqni misal süpitidä kältürdi, ahirqi mälumatlarğa qariğanda, u 6,9 milliard dollarni täşkil qilğan.
Maliyä ministri Alihan Smailov bu päriqlärni tästiqlidi.
– Bizniŋ väzipimiz – “sayidiki” ihtisat ülüşini üç jilda kam degändä 40 payiz qisqartiş, – däp täkitlidi Dšlät rähbiri.
Nursultan Nazarbaev şundaqla mämlikättä 1,3 million adämniŋ seliqlar boyiçä byudjetqa umumiy miqdarda 17 milliard täŋgä qäriz ekänligini, ularniŋ 5 milliardi penya hesavida ekänligini täkitlidi. Prezident Hškümätkä җismaniy şähslär, ägär seliq boyiçä asasiy qärizlärni tšlisä, penyani elip taşlaşni kšzdä tutidiğan seliq amnistiyasini jürgüzüşni tapşurğanliğini äslitip štti.
Dšlät rähbiri qazaqstanliqlarniŋ turmuş däriҗisini aşuruş mäsilisigä alahidä diqqät ağdurdi.
– Män turmuş süpiti mäsilisini täsadipi dšlät ävzälligi süpitidä bälgülimidim. Här dayim regionlarda bolimän vä җaylarda adämlärni neminiŋ täşvişländürüvatqanliğini bilimän. Turmuş süpiti – bu abstrakt çüşänçä ämäs. Bu – turuşluq šy, bilim eliş, salamätlikni saqlaş, iҗtimaiy yardäm, ekologiya, yollar, җämiyätlik transport, behätärlik, – däp täkitlidi Nursultan Nazarbaev.
Uniŋdin taşqiri Nursultan Nazarbaev Prezident Mämuriyitiniŋ sotsiologiyalik tätqiqatlar nätiҗiliriniŋ asasida Mämlikätniŋ problemiliq mäsililiri häritisini tüzüp çiqqanliğini, uniŋda sistemiliq vä infraqurulumluq komponentlarniŋ: yollar, yezilarni su bilän täminläş, ağriqhanilar, mäktäplär, turuşluq šy-kommunal egiligi vä injenerliq tarmaqlarniŋ ähvali regionlar boyiçä kšrsitilgän.
Dšlät rähbiri turmuş süpitini aşuruş boyiçä diqqät ağdurğan ikkinçi mäsilä turuşluq šy bilän täminläş mäsilisi boldi.
– “Nurlı jer” dšlät programmisi boyiçä turuşluq šyniŋ rekordluq kšlämi – 12,5 million kvadrat metr paydilinişqa berildi, – däp täkitlidi Nursultan Nazarbaev. – Bizdä quruluşniŋ mundaq juquri sür°iti bolmiğan. “7-20-25” programmisi boyiçä 3,7 miŋdin oşuq qazaqstanliq yeŋi šygä egä boldi. Şuniŋ bilän bir vaqitta türlük amillar tüpäyli ahaliniŋ barliq kategoriyaliri üçün moşu programmiğa qatnişiş imkaniyiti yaritilmidi.
Dšlät rähbiri şundaqla ayrim regionlarniŋ yeŋi turuşluq massivlarni infraqurulumdin jiraq selivatqanliğini, buniŋ bolsa hiraҗätni aşuruvatqanliğini täkitlidi.
– Bizniŋ “adämlär infraqurulumğa” ülgisi boyiçä işläydiğinimiz eytildiğu. Meniŋ tapşurmam boyiçä Astana şähirini ahaliniŋ asasiy җämiyätlik hizmätlärgä yeqin boluşini hesapqa elip, bäş jilğa bälgülängän Jiğinçaq selişniŋ kompleksliq plani işländi. Regionlarniŋ hakimliri täҗribini üginip, şundaq planlarni qobul qilişi keräk, – dedi Prezident.
Uniŋdin taşqiri Dšlät rähbiri milliondin oşuq turğun bar şähärlärdä yaşlar üçün iҗarigä berilidiğan šy selişni davamlaşturuşni tapşurdi.
Prezident bilim beriş sahasini täräqqiy ätküzüş toğriliq gäp qilip, Qazaqsanda muällimlärniŋ işläş şaraitiniŋ yahşilinivatqanliğiniŋ, šz kvalifikatsiyasini aşuruvatqan pedagoglarniŋ iş häqqiniŋ šsüvatqanliğini täkitlidi. Җumhuriyättä aliy oquş orunliri mustäqillikkä egä boldi. Mäktäp yeşiğiçä bilim berişqa җälip qiliş käŋäydi. Mämlikät boyiçä 70 yeqin mäktäp selindi, oqutuş programmisi yeŋilinivatidu.
Dšlät rähbiri şundaqla barliq ottura bilim beriş mähkimilirini toluq İnternet vä transport bilän täminläşniŋ zšrür ekänligini täkitlidi.
Prezident tehnikiliq vä käspiy bilim beriş sistemisiniŋ hazirçä ämgäk baziriniŋ zamaniviy şärtlirigä täyyar ämäs ekänligigä, pikir soraş mälumatliri boyiçä, iş bärgüçilärniŋ 70 payizğa yeqininiŋ tehnikiliq vä käspiy bilim beriş orunlirini tamamliğanlarniŋ kvalifikatsiyasigä qanaät hasil qilmayvatqanliğiğa diqqät ağdurdi.
Prezidentniŋ täkitlişiçä, salamätlikni saqlaş sahasida infraqurulumni täräqqiy ätküzüş, meditsiniliq hizmät süpitini yahşilaş işi davamlişivatidu, Qazaqstanliqlarniŋ hayat käçürüş uzaqliği vä bala tuğuluş kšrsätküçi šsüvatidu.
Vahalänki, Dšlät rähbiri ahalini ilgärkidäkla, bolupmu regionlarda meditsina hizmiti süpitiniŋ, uniŋdin paydiliniş imkaniyitiniŋ täşvişländürüvatqanliğiğa diqqät ağdurdi. “Salamattı Qazaqstan” mähsus poezini işqa qoşuş layihisiniŋ nätiҗidarliğini täkitlidi.
– Ayrim yezilarda kšçmä meditsiniliq täkşürüş punktlirini uyuşturuşqa bolidu, – dedi Prezident. – Üç jil içidä tez yardäm hizmätlirini avtomobil', reanimobil'lar bilän täminläş mäsilisini häl qilişni tapşurimän. Bu keyingä qalduruşqa bolmaydiğan çarilär, çünki sšz adämlärniŋ salamätligi toğriliq boluvatidu. Moşuniŋ hämmisigä Hškümät 27 milliard täŋgä bšlüşi vä mäsilini birtäräp qilişi keräk.
Nursultan Nazarbaev şundaqla hakimlarğa 2020-jilniŋ ahiriğa qädär birinçi novättä nahiyälik ağriqhanilar bilän şipahanilarni zšrür meditsiniliq җabduqlar bilän toluq täminläşni tapşurdi.
Prezident ahalini iҗtimaiy himayä qiliş mäsilisigä tohtilip, Hškümätkä 2020-jilniŋ 1-yanvaridin tartip ämgäk qabiliyitidin ayrilğan şähslärgä, şundaqla baqquçisidin ayrilğan aililärgä Dšlät iҗtimaiy ğämsizländürüş fondidin berilidiğan tšlämniŋ ottura miqdarini 30 payizğiçä šstürüşni tapşurdi. Buniŋğa җavavän sahaliq ministrlik rähbiri Madina Äbılqasımova moşu jilniŋ mart eyida Parlamentqa tegişlik qanun layihisini täğdim qilişniŋ planlinivatqanliği toğriliq doklad qildi.
Dšlät rähbiri ämgäk hoquqini himayä qiliş toğriliq gäp qilip, 37 miŋdin oşuq hadim hoquqiğa hilapliq qilinğanliğini eniqliğan prokurorluq täkşürüşlär nätiҗilirigä asaslandi. Ularniŋ arisida iş häqqi boyiçä qärizlär, ämgäk şaraiti behätärligini buzuş, iş häqqini toğra hesaplimasliq, ziyanliq şaraitta işligänligi üçün häq tšlimäslik, çätällik karhanilarda Qazaqstan grajdanliriniŋ hoquqini kamsitiş ohşaş hilapliqlar bar.
– Hškümät, hakimlar vä prokuratura organliri bu mäsilini qattiq nazarät astida tutuşi keräk, – dedi Prezident. – Moşuniŋ hämmisi – şärmändilikniŋ aqiviti, uniŋğa yol qoyuşqa bolmaydu.
Nursultan Nazarbaev öundaqla Qazaqstanniŋ duniyaniŋ ilğar 30 mämlikitiniŋ qatariğa kirişiniŋ iştiki asasiy ävzällik bolup qalidiğanliğini äslitip štti.
Prezident, Hškümät paaliyitiniŋ nätiҗilirini mämlikätniŋ pütkül ahalisiniŋ his qilişi keräkligini täkitlidi.
Andin keyin käŋäytilgän mäҗlistä Prem'er-ministrniŋ orunbasari Erbolat Dosaev, Milliy bank räisi Daniyar Aqışev, Prem'er-ministrniŋ orunbasari – yeza egiligi ministri Ömürzaq Şškeev, Җambul vä Ğärbiy Qazaqstan vilayätliriniŋ hakimliri Asqar Mırzahmetov bilän Altay Kšlginov sšzgä çiqti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ