Oquğuçilar iҗadiyitidin

0
80 ret oqıldı

Gül
Gül işqida gülçi qiz
Gülgä işläp harmaydu.
Gülhanni kšrgän kişilär
«Gülstan» däp mahtaydu.

Dilhuma TURSUNҖANOVA,
Җ.Bosaqov namidiki
Çuluqay ottura mäktiviniŋ
4-sinip oquğuçisi.
Panfilov nahiyäsi.

Kim hämmidin
qimmät?
Qälbi yoruq Quyaştäk
Mehri çäksiz muhittäk.
Çehridin nur çaqniğan
Ata-anam bäk qimmät.
Yšlär ägär jiqilsam,
Sürtär yeşim – jiğlisam.
Qerindişim, җigärim,
Akam, hädäm bäk qimmät.

Җahangär ҺASANOV,
Җ.Bosaqov namidiki
Çuluqay ottura mäktiviniŋ
3-sinip oquğuçisi.
Panfilov nahiyäsi.

Käldi küz
Haman tolup aşliqqa,
Dehanlar hšzür aldi.
Täbiät häm šzgirip,
Balilar hoşal boldi.

Gülzadäm ALİMOVA,
Җ.Bosaqov namidiki
Çuluqay ottura mäktiviniŋ
3-sinip oquğuçisi.
Panfilov nahiyäsi.

Meniŋ ukam
Tatliq ukam bar meniŋ,
İsmi uniŋ Şahsultan.
Oyunçuği kšp uniŋ,
Oynar šzi bir ubdan.
Şahmina VİLİYaROVA,
Җ.Bosaqov namidiki
Çuluqay ottura mäktiviniŋ
4-sinip oquğuçisi.
Panfilov nahiyäsi.

Qiş
Qiş kelidu aq tonini yepinip,
Qar pürkinip uhlap qalar bağlirim.
Çaŋğu teyilip, qar etişip, şatlinip,
Sap havada huşvaq štär çağlirim.

Dilmurat MAHMUTOV,
Җ.Bosaqov namidiki
Çuluqay ottura mäktiviniŋ 3-sinip oquğuçisi.
Panfilov nahiyäsi.

Ustazim
Siz täkşi kšŋül bšlüp hämmimizgä,
Bilimdin çiraq yaqqan qälbimizgä.
Äҗriŋ untulmaydu ta äbätkä,
Bir šmür tazim qilay, ustaz, sizgä.

Siz qolumğa däsläp qäläm tutquzğan
Yahşi-yaman, dost-düşmänni uqquzğan.
Dilimğa ilim-pänniŋ bağliridin
Siz räŋmu-räŋ güldästilär tutquzğan.

Boldiŋiz anam käbi ğämhor yšläk,
Kim maŋa äqil eytar sizdin bšläk.
Meni päqät çoqqilarğa başliğaçqa,
“Ustazim” däp soqidu dayim jüräk.
Rahibäm OLALİMOVA,
21-Güldala ottura mäktiviniŋ
9-sinip oquğuçisi.
Talğir nahiyäsi.

Qiş
Qiş kelip sular toŋlap,
Äynäk ohşaş räŋ aldi.
Qiş bovay qizil bšktä,
Soğilarni tarqatti.

Balilar çana teyilip,
Һeç harmastin oynidi.
Tärlisimu qiziqip,
Һeç oyunğa toymidi.

İslam PÄYZULLAEV,
21-Güldala ottura mäktiviniŋ
8-sinip oquğuçisi.
Talğir nahiyäsi.

Ana jutum
Yezam tağ bağriğa җaylaşqan,
İnaqliği hälqimniŋ yaraşqan.
Sirliq Ävliya çoqqa tağliriğa
Barliq jutlar zoqlinip qaraşqan.

Ana
Җenim, ana, sänsiz yaşaş qayda maŋa?
Uzaq šmür yahşiliq tiläymän, saŋa.
Orunliğay moşu säbiy tiligimni
Mehrivan yaratqan uluq egäm, Alla.

Päqät sänla yahşi kšrisän bizni,
Tärbiyiläp insap tiläp tšrt qiziŋni.
Qoluŋni kšsäy, süpärgä qilip çeçiŋni,
Keçä-kündüz qilisän tinmay işiŋni.

Qullaqqa qisip, dayim seniŋ häq sšzüŋni,
Aqlaymiz appaq, süt bärgän eqidäŋni.
“Barçidin qalmisun moşu qizlirim” däp,
Beğişlaysän, aniliq jüräk mehriŋni.

Nazugum QUDRÄTҖANOVA,
Tügmän uyğur ottura mäktiviniŋ 7- sinip oquğuçisi.
Uyğur nahiyäsi.

Ana tilim
Ana tilim – uluq tilim,
Qädri uluq – dana tilim.
Berär bilim asasini
Qoysam aŋa, çoŋqur dilim.
Ana tilim – küçlük tilim,
Gšzäl, çirayliq ävrişim.
Tillar içidä muhäbbätlik,
Uni çoŋqur his qildim.
Sšyimän ana tilimni,
Berär u maŋa bilimni.
Şuŋa saqlap tilimni,
Üginimän sansiz ilimni.

Astana
Vätinim bar Qazaqstan,
Duniya yüzigä tonulğan.
Äŋ çirayliq şähiri
Astana – uniŋ paytähti.
Astana – gšzäl şähär,
Til yätmäs täsvirläşkä.
Astana – arman şähär,
Özäŋ berip kšrmigünçä.
Lutpullam ABULQASİMOV,
Tügmän uyğur
ottura mäktiviniŋ
7-sinip oquğuçisi.
Uyğur nahiyäsi.

Ana tilim
Ana tilim – җan tilim,
Seni bäkmu sšyümän.
Başqilardäk mänmu häm,
Çin dilimdin kšyümän.
Ana tilim – bayliğim,
Tik kštärgän bayriğim.
Hor qilmastin heçkimgä,
Kelär sändä sayriğim.

Şahinur ABDULLAEVA,
Qoram ottura mäktiviniŋ
6-sinip oquğuçisi.
Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

Qiş
Qiş päsli käldi,
Hoşalliq elip.
Yärni qaplidi,
Appaq qar yeğip.

Çana, çaŋğuda,
Dšŋdin serilip.
Balilar oynar
Kšŋlin huş qip.

Qiş bilän billä
Yeŋi jil käldi.
Qiş bovay bizgä
Soğilar bärdi.

Sabina ABDRAHMANOVA,
Qoram ottura mäktiviniŋ 6-sinip oquğuçisi.
Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

Һädäm
Oquydiğan şähärdä,
Bir çirayliq hädäm bar.
“Yahşi oquymän” degän,
Aŋa bärgän vädäm bar.
İsmi uniŋ –Zulhumar,
Gülgä u bäkmu humar.
“Til tägmisun!” däp momam,
Asti aŋa til-tumar.
Bovam bilän momamniŋ
Eqidisin aqlaydu.
Yahşi oquğan üçün,
Ustazliri mahtaydu.
Män hädämni seğinip,
Yolliriğa qaraymän.
“Aman bolsun härqaçan!”,
Däp šmrini tiläymän.

Nuräläm ÄKRÄMOVA,
Qoram ottura mäktiviniŋ 8-sinip oquğuçisi.
Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ