Çoŋdehanliq bäynälmiläl-җäŋçi

0
58 ret oqıldı

Avğan uruşiğa Uyğur nahiyäsidin 30 bäynälmiläl-җäŋçi qatnaşqan ekän. Bügün şularniŋ içidin 24 җäŋçi hayat. Jutdişim, çoŋaçinoqiliq Semen Ğoҗaev şularniŋ biri.
– Män birinçi qetim, yäni 1972-jili, 60 künlük härbiy täyyarliqni Almuta şähiridä štküzdüm, – däydu Semen Avakri oğli şu künlärni äsläp. –Täyyarliq mäşğulatliri intayin qiyin boldi. Biraz kündin keyin «silär behätärlik komiteti tärkiviniŋ komandisi» däp eytti. İkkinçi qetim 1974-jili Pärğanä şähirigä çaqirilip, härbiy mäşiqniŋ samolettin säkräş türini ügätti. Ahirqi mäşiqlärdä avtomat vä granata selinğan sumkilar bilän säkräşni ämälgä aşurduq. Andin Ärmänstanda bolğan 45 künlük täyyarliqta tağlarğa çiqiş qaidilirini, al'pinistlarniŋ iş-härikätliridin mäşğulatlarni štküzüp, helä täҗribigä egä bolduq. Bu mäşğulatlarda juquri kšrsätküçlärni qolğa kältürgänligim üçün «Al'pinist» bälgüsi vä «razvedçik» nami berildi. 1979-jili avgust eyida «Altay» komandisiniŋ tärkividä Avğan yerigä kirduq.
Eytişiçä, Avğan yeridä jürgändä, hätta haҗäthaniğa çiqqandimu bir-biri bilän hoşlişattekän. Çünki düşmänlärniŋ huҗumi kütülmigän yärdin bolup, šltürüp yaki oğrilap ketişi sšzsiz edi. U birär “operatsiyagä” qatnaşqanliği yaki väziyätniŋ müşkül päytliridin sšz açmidi. Uniŋ җavavi «bizgä ular häqqidä eytişqa bolmaydu. Hudağa miŋ qatliq şükri, aman-esän jutumğa, bala-çaqamğa kelip qoşuldum», däpla qoydi, halas…
Semen aka Ğoҗaevniŋ Vätän aldida kšrsätkän hizmätliri bahalinip Avğanstan Җumhuriyitiniŋ täşäkkürini elişqa sazavär boldi, birnäççä medal' bilän mukapatlandi, «Avğanstan uruşiniŋ veterani” ataldi.
Mana moşundaq kamsšzlük bäynälmiläl-җäŋçi akimiz S.Ğoҗaev 1942-jili dehan ailisidä tuğulğan. Atisi Avakridin kiçik qalğan altä balini Һävzimhan ana heçkimniŋ kšzigä qaratmay, talada är, šydä ana bolup balağätkä yätküzdi. U Çoŋ Dehandiki başlanğuç mäktäpkä 1951-jili kirip, 1961-jili Oktyabr' (Һazirqi M.Teyipov) namidiki ottura mäktäpni tamamlaydu. Şu jili Qirğizstan dšlät täntärbiyä institutiğa oquşqa çüşidu. Student päytliridä, yäni 1962-jili härbiy borçini ada qiliş üçün atlinip, tšrt jil härbiy-deŋiz flotida hizmät qilidu. Һärbiy hizmitini tamamlap, oquşini davamlaşturidu. 1970-jili aliy bilim därgahini muvappäqiyätlik tamamlap, nahiyämizdiki Aqtam ottura mäktividä täntärbiyä pänidin däris beridu. 1972-jildin etivarän Çoŋ Dehan säkkiz jilliq mäktividä muällimi, ilmiy mudir hizmätliridä bolidu. Semen akiniŋ işbilärmänligini, uyuşturuş qabiliyitiniŋ juquri ekänligini kšrgän nahiyälik bilim bšlümi 1986-jili mäzkür mäktäpkä mudir qilip tayinlaydu. Ariliqta Almutidiki partiya mäktividä ikki jil tähsil kšridu. S.Ğoҗaevniŋ ülgilik işlirini bilgän nahiyä rähbärligi 1987-jili Kiçik Dehan yeziliq keŋişiniŋ räisligigä tayinlaydu. Semen Avakri oğli bu lavazimda 1994-jilğiçä işläydu. SSSR parçilanğanda, «Oktyabr'» kolhozidin Çoŋ Dehan ahalisi alahidä «Kškbastau» egiligi bolup bšlünidu. Mana şu egiliktä, yäni 1994 – 2000-jillar ariliğida käspiy ittipaq komitetiniŋ räisi hizmitini atquridu. Andin Çoŋ Dehan ottura mäktividä täntärbiyä pänidin däris berip, 2007-jili hšrmätlik däm elişqa çiqidu.
Semen akiniŋ räpiqisi heli märhum, Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ maarip älaçisi Valentina Ğoҗaeva härqandaq väziyättä däqämdä billä bolup, türlük mäsililärni yeşiştä mäslihätçisi häm tayançisi bolğan.
Moşu künlärdä Semen akiğa yar-yšläk, därdigä – därman, šçkän ümütini yandurup billä yaşap kelivatqan Äbiyäm Quddus qizi ikkisi muqäddäs šyniŋ çiriğini yandurup, qeriliq gäştini sürüp, hatirjäm yaşimaqta.
Hudavädi MÄҢSÜROV.
Uyğur nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ