“Ustaz boluş – jüräkniŋ baturluği”

0
106 ret oqıldı

Şämşidin AYuPOV,
«Uyğur avazi»
Bügün biz bevasitä bilim beğiniŋ bağvini bolğan bir türküm muällimgä tšvändiki ikki soal bilän muraҗiät qilduq:
1. Nemä üçün bügünki kündä muällimniŋ qädri tšvänläp kätti?
2. Ägär şundaq bolsa uni kštiriş boyiçä qandaq täkliviŋiz bar?
Zahidäm ŞAKİROVA, Panfilov nahiyäsi A. Rozibaqiev namidiki Pänҗim ottura mäktiviniŋ muällimi:

1. – Birinçidin, mäktäplärdä qäğäzvazliq işliri häddidin ziyadä kšpiyip kätti. Biraq moşu hildiki işlarni qilğini üçün muällimgä sunuq tiyinmu tšlänmäydiğanliği eçinarliq.
İkkinçidin, muällimgä berilidiğan imtiyazlar, eytayluq, käspiy ittipaq komitetiğa tšligän bädilimizdin däm eliş orunliriğa berilidiğan yollanma yoqniŋ ornida. Ağriqhanilarda davalinişta, mäsilän, härbiylärgä ohşaş yenikçiliklär tamamän qaraşturulmiğan.
Üçinçidin, ata-anilar «Ustihini meniŋ, gšşi sizniŋ» degän ata-bovilirimizdin qalğan tärbiyigä ämäl qiliştin alliqaçan qaldi.
Tšrtinçidin, mäktäpniŋ qanun-qaidisigä beqinmay, tärtipsizlik qilğan oquğuçini җavapkärlikkä tartiş qaidisi tehi muqum işlänmidi. Undaq deyişimniŋ sävävi, bala šyidä bir türlük, mäktäptä, sinipdaşliri arisida tamamän başqa müҗäz-huluq kšrsitidu. Һä, uni ata-anilarğa eytsaŋ, ular, nemişkidu, bizni çüşängüsi kälmäydu.
Bäşinçidin, muällimlärgä turuşluq šy, yär uçastkilirini eliş mümkinçiligi yoq. U yär-bu yärdä särgandan bolup, šy-makansiz jürgän yaş muällimlär intayin kšp.
Җämläp eytqanda, mana moşu hildiki muämmalar muällimniŋ qädir-qimmitini çüşirip, abroy-märtivisigä dähil yätküzmäktä.
2. – Muällimniŋ ayliq maaşini yänimu kšpäytiş keräk, däp oylaymän. Һškümät täripidin yeza mäktäplirigä haҗätlik qurallar durus tähsim qilinsa vä muällimlär pat-pat štidiğan härhil kurslar häqsiz bolup, ular turidiğan yataqhana mäsilisi iҗabiy häl qilinsa däymiz.
Şunimu täkitläş keräkki, ata-anilar hazirqi yeŋi programma asasida šy tapşurmilirini orunlaşta bäk qiynilidu. Ägär mäktäplärdä «Ata-ana mäktivi» täşkil qilinip, u moşu mäsililärdä šzara hämkarlişip, yardämlişiş väzipisini atqurğan bolsa, işlirimiz biraz qiniğa çüşätti. Burunqidäk, “Uzartilğan kün topi” däydiğan däristin keyin täyyarliq qilidiğan top qurulsa, nur üstigä nur ämäsmu!
Qisqisi, mana moşu juqurida zikir qilinğan mäsililär iҗabiy häl qilinsa, muällimniŋ qädir-qimmiti tehimu aşqan bolar edi.
Zohra İMİNOVA,
Ämgäkçiqazaq nahiyäsi Qoram ottura mäktiviniŋ muällimi:

1. – Birinçidin, ata-anilar šydä muällim häqqidä sälbiy paraŋlarni kšp qilidu. Muällimmu šz käspigä layiq boluşi keräk. Sir ämäski, hazir puluŋ bolsa, härqandaq aliy oquş ornida oqalaysän. Şuniŋ üçün ayrim pulluq ata-anilar «Balamni bäribir oquşqa çüşirimän, seniŋ muällimiŋniŋ bahasiniŋ kerigi yoq», däp balisiniŋ muällimigä bolğan işänçisini yoqitidu.
Muällim käspini egilävatqanlarniŋ arisidimu pul tšläp oquğan, bilimi tayaz şähslär yetip aşidu. Başqa oquş orniğa çüşälmäy qalğanlar muällim käspini yahşi kšrmisimu, pedagogikiliq oquş orniğa häq tšläp bolsimu çüşüvalidu. U mäktäptä amali yoq kelip işläşkä mäҗbur bolidu. Ata-anilar, älvättä, undaq muällimlärdä balilirini oqutqusi kälmäydu.
Şähsän män moşu küngiçä mäktäpni «Altun bälgügä» tamamliğan oquğuçiniŋ muällimlik käspini talliğinini kšrmäptimän.
Äksiçä, mäktäpni aran-aran pütärgän ayrim yaşlarniŋ üç-tšrt jildin keyin, mäktäplärdä «muällim» bolup işlävatqanliğini kšrginiŋizdä, äpsusliniştin başqa amaliŋiz bolmaydekän. Mana moşularniŋ hämmisi yaş ävlatniŋ aldida muällim abroyini tšvänlätmäktä. Bu intayin eçinarliq ähval.
2. – Baliniŋ yenida muällim toğriliq härhil gäp-sšzlärni qilmay, «Muällimiŋni hšrmätlä, uniŋ eytqanlirini ikki qilmay orunlaşqa tirişqin», desä, oquğuçiniŋ muällimigä degän kšzqarişi šzgirätti vä muällimniŋmu qädir-qimmiti җäzmän aşatti. Umumän, muällim qädrini kštiriştä ätrap muhit, yäni җämiyät kšp rol' oynaydu. Sir ämäski, bügünki җämiyätmu, adämlärmu muällimdin jiraqlişip kätti. Mümkin, «Muällim märtivisi» toğriliq qanun qobul qilinsa, ähvalimiz šzgirip, qädir-qimmitimiz eşip qalar…

Häyrinisahan İMİNOVA, Uyğur nahiyäsi Tügmän uyğur ottura mäktiviniŋ muällimi:

1. – Burun häliq aldida, җämiyättä muällimlär märtivisi juquri bolup, häqiqiy mänasida «häqiqiy bilimlik adäm u – ustaz» däp qaratti, bahalatti. Ular yoqsizçiliq zamanlarda «jiŋnä bilän quduq qazğandäk» bilim aldi. Öz zamanisiniŋ yetük mutähässisliri bolup, zamanğa layiq oqutuş usulliri bilän җämiyätkä layiq adämlärni tärbiyilidi. Şuŋlaşqa şagirtliri ulardin bäk minnätdar.
Һä hazirçu? Bazar ihtisadi käskin ovҗ alğanda, bilim sahasi kšläŋgidä qaldi. Һärhil şähsiy aliy oquş orunliri kšpiyip kätti. Ularniŋ salahiyätligi, bilimi hškümät näzäridin sirt qaldi. Aliy oquş orunliriğa dšlät grantliri bšlüngändä, tšvän ball elip qalğan uçumkarlar muällim mutähässisligigä egä boldi. Äslidä äksiçä boluşqa tegiş edi. Aliy oquş orunlirini pütärgän yaş mutähässis egiliriniŋ näzäriyäviy biliminiŋ tšvänligi, mäktäp hayatiğa täyyarliqsiz kelişidin qät°iy näzär, mäktäplär ularni, pedagog kadrlarniŋ tapçilliğidin işqa elişqa mäҗbur bolup, aqivitidä muällim abroyiniŋ tšvänlişigä elip käldi. Bu birinçi säväp.
İkkinçidin, muällim maaşiniŋ tšvän boluşi. Һazirqi muällimgä qariğanda, şähsiy tiҗarät qilivatqan ata-anilar, käsip egiliri juquri tapavät tepip, hämmä närsini pul bilän šlçäşkä štti. Ular balisiniŋ oquşiğa, tärbiyisigä qariğanda, maddiy täripigä kšpiräk kšŋül bšldi.
Äzäldin kelivatqan häliq pedagogikisi vä milliy urpi-adätlär, insaniy hislätlär barğansiri untuluşqa qarap yüzländi. «Çoŋğa – hšrmät, kiçikkä – izzät», “Ustazğa hizmät qil, qilalmisaŋ izzät qil» degän danalar hekmätliri ämäldin qaldi. Addiy muällimni bäzi çoŋ siniptiki oquğuçilar bilän seliştursaŋ (qimmät kiyim, zibu-zenät, qimmät yanfonlar…), muällimlik kün kšrüş üçünla yaşaydiğan, šzini aran asrap qalğan käsipkä aylinip qaldi.
Üçinçi säväp, bügünki kündä muällimgä qariğanda ata-aniğa, ata- aniğa qariğanda baliğa kšpiräk hoquq berivätti. Yä muällim, yä ata-ana baliğa җiddiy täläp qoyuştin, qattiq sšzläştin qalduq. Qisqisi, bala hoquqi juquri, muällimniŋ çäkläklik bolup qaldi. Moşu yärdä qoşup ketidiğan yänä bir närsä, keyinki vaqitlarda ammiviy ähbarat vasitiliridä muällim şänigä tegişi yaki muällimniŋ oquğuçi abroyiğa nuqsan kältürüşi, ädäp-ählaq normisini saqlimasliq toğriliq videosyujetlar kšpiyip, häq-nahäqni ayrimasliq, ayriğan halättimu oquğuçiniŋ durus bolup çiqidiğanliği toğriliq kšp kšrsitişlär yänila şu muällimniŋ abroyiniŋ tšvänlişigä türtkä bolup, kšpligän är kişi muällimlärniŋ mäktäpni taşlap çiqip ketişigä elip käldi. Biz, ayal muällimlär, häddidin taşqiri qäğäzvazliqqa bağlinip qalduq.
Umumän, bügün muällimniŋ märtivisigä yeŋiçä kšzqaraş haҗät.
2. – Muällim märtivisi šz orniğa kälmigiçä, ählaqliq җämiyät qeliplaşmaydu. Demäk, muällim märtivisini kštiriş üçün, birinçi nšvättä, uniŋ işi šz däriҗisidä bahalinip, dšlät muällimlärni maddiy häm mäniviy җähättin alahidä ğämhorluqqa elip, ularni hämmä yaqtin qoğdaydiğan qanun mehanizimini işläp çiqişi haҗät. Muällimlärgä berilidiğan imtiyazlarni çäklimäslik keräk. Mäsilän, bügünki kündä muällimlär här bäş jilda bilimini mukämmälläştürüş, kategoriyasi bilän maaşini kštiriş üçün, 25 – 30 jil işligän bolsimu, test tapşuruşi keräk. Bu durusmu? Bizçä durus ämäs, sävävi, ubdan äsäbi harğan muällim test siniğidin tegişlik ball alalmay qalsa, uniŋ bilim däriҗisi tšvänläydudä, alidiğan maaşimu azlaydu, tehi ata-ana, oquğuçi aldidiki abroyiçu?
Muällimlärni yänä bearam qilidiğini ikki pändin däris beridiğanlar. Mäsilän, ayrim käsipdaşlirimiz häm matematika häm fizika pänidinmu däris beridu. Mundaq ähvalda u muällim test tapşurğan çağda, äsli matematik bolğaçqa, fizika pänidin tšvän ball elip qelişi mümkin. Şundaq bolsa, uniŋ maaşi kštirilmäydu. Demäkçi bolğinim, test arqiliq bilim däriҗisini eniqlaş, ançä durus usul ämäs.
Mäktäpaldi täyyarliq topida işläydiğan vä başlanğuç sinip muällimliridä pedkolledjniŋ diplomi bar, şuniŋ bilän billä, başqa pän boyiçä juquri aliy bilimgä egä. Ägär ular başlanğuç sinipqa däris bärsä, aliy oquş ornini pütärgini inavätkä elinmaydudä, ularğa tšvänki häq tšläş kšrsätküçi boyiçä, yäni ottura mähsus oquş orunlirini pütärgänlär qatarida häq tšlinidu.
Mälumki, mustäqil Qazaqstan dšlitiniŋ maarip sahasida yeŋi islahatlar şäkillinip, yeŋi mäzmundiki därisliklär yezilivatidu. Nazarbaev äqliy mäktäpliriniŋ bilim beriş usuli asasida bilimlirini mukämmälläştürüp, iҗadiy işläydiğan, kreativliq oylaydiğan, šz işiğa refleksiya yasalaydiğan, härhil oqutuş vä oquşniŋ interaktiv usullirini ünümlük paydilinivatqan muällimlär topi qeliplişivatidu. Ular oquğuçilar bilän birliktä «šmür boyi bilim eliş» şiarini alğa sürüp, şagirtlirini ügitişkä ämäs, üginişkä dävät qilişi keräk.
Hulasä şuki, muällim käspi qaysila zamanda bolmisun, ätivaliq vä җämiyätkä keräk, äŋ juquri ehtiyaҗğa egä mutähässisliklärniŋ biri. Keläçäktimu şundaq bolup qalğusi. Kälgüsi şairnimu, alimnimu, umumän, millät ziyalisini tärbiyiläydiğan ustaz häqqidä qazaq hälqiniŋ uluq şairi Mağjan Jumabaev «Altä alaşniŋ pärzändi jiğilsa, tšr – ustazniŋ» degän ekän.

Nurbüvi İSMAYİLҖANOVA, Talğir nahiyäsi 29-Besağaş ottura mäktiviniŋ muällimi:

1. – “Ügätti ilim-pän muällim maŋa, җenimdin äzizdur bu tälim maŋa” däp kšrnäklik şair Teyipҗan Eliev eytqandäk, bu tälimni җenidin äziz kšrgän adämlärla muällimniŋ qädrini çüşinidu däp oylaymän. Äpsuski, arimizda muällim qädrini çüşiniş bu yaqta tursun, uni çüşiridiğanlarmu yetärlik. Bilim bilän tärbiyä qoş gezäk ekän, biz bilim bilän billä tärbiyigimu layiq kšŋül bšlüşimiz lazim.
Uluq mutäpäkkür alim Yüsüp Has Һaҗip «Qutadğu bilik» dastanida baliniŋ bilimlik, ädäplik boluşi ata-ana tärbiyisigä bağliq bolidiğanliğini täkitläp mundaq degän:
«Tuğulsa saŋa ay käbi
qiz vä oğul,
Uniŋğa ügätküçi
sän šzäŋla bol.
Bärgin uniŋğa bilim
vä ädäp,
Bolsun u saŋa ikki
duniya näp.
Bilgin vaqit
altundinmu qimmät».
Һä, biz hazir balilirimizğa qançilik vaqtimizni särip qilivatimiz?
Bizniŋ bova-momilirimiz, ata-anilirimiz käçki ğizadin keyin bizgä kitap yaki gezit-jurnal oqup berätti. Һär häptidä kündiliklirimizni täkşürätti. Därislirimizgä yardämlişätti. Gayida dutar çelip, nahşa eytip beridiğan. Dästihan üstidä muällimlär häqqidä illiq gäplirini qilip, ularni härbirimizniŋ qädirlişimiz keräkligini aŋ-säviyämizgä siŋdürätti. Һazirçu? Balilirimizğa qimmät yanfon, esil kiyimlärni elip berip ärkilitivetip, andin «balam gäpkä qulaq salmas boldi», däp muällimgä şikayät qilivatqan.
– Oquğuçilar, ata-anilar kšpiräk kitap oquydiğan boluşi keräk;
– Mäktäp vä ata-anilar ziç munasivättä boluşi lazim;
– Ülgilik aililärni jut tonuşi haҗät;
– Jigitbaşliri, mädäniyät märkäzliri, hanim-qizlar mäktäp vä muällimlär bilän ziç munasivättä boluşi lazim;
– Muällimlärni häq tšlänmäydiğan işlardin boşatsa, mäsilän, koça arilaş, däristin elip jiğinlarğa qatnaşturuş, mäҗburlap kontsert vä spektakl'larğa bilet alğuzuş, štmäy qalğan kitaplarni teŋip beriş vä başqimu muällimniŋ salahiyitigä dähil yätküzidiğan işlar muällimlärgä jüklänmisä, äynä şu çağda muällimniŋ märtivä-inaviti aşqan bolar edi;
2. – Oquğuçiliri nahiyälik, vilayätlik, җumhuriyätlik, häliqara musabiqilärgä qatnişip, aldinqi orunlarni alğan muällimlärgä qoşumçä häq tšlänsä nur üstigä nur bolatti.
– Muällimlärgä kommunalliq yardäm berilsä (otun-kšmür, elektr energiyasiniŋ 50 payizini tšligän çağda) qädrimiz aşatti.
– Mäktäptä är muällimlärniŋ vä, umumän, šz ana tilini mukämmäl bilidiğan muällimlärniŋ sanini kšpäytiş lazim.
– Muällim äŋ aval härtäräplimä mälumatliq boluşi keräk. Öz işiniŋ mahiri oquğuçiniŋ qoyğan härbir soaliğa eniq häm toluq җavap beräläydiğan, šz oyini qorqmay eytalaydiğan, kiyim kiyişi, meŋiş turuşi bilän hämmigä ülgä-šrnäk bolalaydiğan insan boluşi keräk, däp oylaymän.

Raşidäm ҺÄMRAEVA,
Almuta şähiri M. Yaqupov namidiki 101-mäktäp-gimnaziyaniŋ muällimi:

1. – Һazirqi vaqitta ata-anilarniŋ baliliriniŋ kšziçä muällimlärgä qopal muamilä qilişi, yäni ularniŋ ustazlarğa bolğan işänçisiniŋ tšvänligidin mäktäptä yüz bärgän bäzibir kamçiliqlarni diktofon yaki telefonlarğa çüşirivelip, tor bätliridä kšrsitişi muällimniŋ abroyini çüşärmäktä. Şundaqla oquğuçiniŋ tärtivi naçarlişip, ülgirimi tšvänlisimu, buniŋğa muällim äyipkar bolidu.
İkkinçi säväp, muällimniŋ ayliq maaşiniŋ azliğidur. Mäktäptin sirt štküzülüvatqan härhil çarä-tädbirlärgä muällimniŋ nurğun vaqtini särip qilişi, sšzsiz, uniŋ qädir-qimmitini tšvänlitivatidu.
2. – Muällim märtivisini kštiriş üçün tšvändiki täkliplärni otturiğa qoymaqçimän:
– Muällimlärniŋ ämgigini durus bahalap, maddiy vä mäniviy җähättin räğbätländürüş;
– Ayliq maaşini kštiriş;
– Muällimlärni mäktäptin sirt işlarğa kšp җälip qilmasliq;
– Pensiya yeşini tšvänlitiş yaki ämgäk staji boyiçä pensiyagä çiqiriş.
Ranigül İLİEVA,
Almuta şähiri A. Rozibaqiev namidiki 153-mäktäp-gimnaziyaniŋ muällimi:
1. – Һärqandaq mutähässis egisiniŋ qädir-qimmitini kštiriş şu käsip egisiniŋ ämgigini bahalaştin başlinidu däp oylaymän. Yoşuridiğini yoq, bügünki kündä muällimlärniŋ җämiyättiki roli vä muällimlik käsipniŋ qädir-qimmiti tšvänläp ketip baridu. Buniŋ bir sävävi şuki, muällim bilän ata-anilar vä şagirtlar arisidiki çüşänmäsliklärniŋ käskin ovҗ elişidur. Ata-anilar baliliriniŋ kšziçä muällimlärni haqarätläp, muällimniŋ şänigä tegidiğan härqandaq qopal sšzlärni eytidiğan ähvallarmu yüz berivatidu. Älvättä, mundaq ähvalda muällimniŋ izzät-hšrmitiniŋ çüşidiğanliği sšzsiz.
Eçinarliği, hazirqi ata-anilarniŋ baliliriniŋ oquşiğa, keläçigigä bepärva qaraydiğanliği bolmaqta. Rast, oquğuçilar biliminiŋ süpitini yahşilaş päqät muällimlärgila ämäs, şundaqla kšp җähättin ata-anilarğimu munasivätlik ekänligini hämmimiz yahşi bilimiz. Buni toğra çüşängän muällimlär ata-anilar bilänmu qoyuq munasivät bağlap kelivatidu. Ändi bäzibir ata-anilar baliliriniŋ bilim elişiğa, mäktäpkä kelip-ketişigä, ular boş vaqtini qandaq štküzüvatqanliğiğa, nemigä kšpiräk qiziqidiğanliğiğa degändäk kšŋül bšlmäydu. Ata-anilar täripidin nazarät tšvän bolğanliqtin, balilarniŋ oquşqa bolğan iştiyaqimu suslişip ketip baridu. Ailä tärbiyisi bilän mäktäptiki tärbiyä bir-birigä mas kälmigänliktin, kšzligän nätiҗilärni qolğa kältürüş qiyinlaşmaqta.
2. – Muällimniŋ qädir-qimmitini kštiriş boyiçä tšvändiki täklivim bilän ortaqlaşmaqçimän:
– 30 jilliq ämgäk staji bar muällimlär atestatsiyalik test tapşuruştin boşitilsa;
– ata-anilar täripidin kšrsitilivatqan härqandaq qisimdin muällimlär himayä qilinsa;
– muällimlärniŋ qädrini kštiriş boyiçä täyyarlinivatqan qanun layihisigä muällimlärmu җälip qilinsa;
muällimlärniŋ salamätligigä kšŋül bšlüş mähsitidä, ularniŋ häqsiz dohturğa kšrünüşigä şarait yaritilsa.
Dšlät rähbiri Nursultan Äbiş oğli Nazarbaev: «Elimizniŋ keläçigi bügünki yaş ävlatniŋ qolida» däp eytqini hämmimizgä bälgülük. Mämlikitimiz täräqqiy ätkän ällärniŋ qataridin orun elip, keläçäk ävlat bügünki kün tälivigä layiq tärbiyilängän bolsa, bu – muällim ämgiginiŋ mevisi. Bügün muällimlär tärbiyilävatqan şagirtlar ätiki kündiki mämlikitimizniŋ tirigidur. Şuŋlaşqa «ustaz boluş – jüräkniŋ baturluği» däp bekar eytilmisa keräk.
Halidäm YÄҺİYaROVA,
Almuta şähiri M.Һämraev namidiki 150-uyğur ottura mäktiviniŋ muällimi:
1. – Muällimniŋ qädir-qimmitiniŋ tšvänläp ketişigä bäzibir säväplärni kältürsäk, kupayä.
Birinçi säväp: muällim šz käspi bilänla şuğullanmaydu, uniŋ zimmisigä jüklängän җämiyätlik işlar intayin nurğun. Muällim šz käspi bilän җämiyätlik işlarni täŋ elip meŋişqa mäҗbur. Һärkandaq jiğin, koça arilaş, uçrişiş, umumän, adäm tolturidiğan yär bolsa, uni muällimlär tolturup berişi keräk. Çünki bu juquriniŋ kšrsätmisi. Buniŋdin ustazlarniŋ җämiyätniŋ quliğa aylinip qalğinini kšrüveliş täs ämäs.
İkkinçi säväp: muällimniŋ maaşiniŋ azliği җämiyät aldida qädir- qimmitiniŋ yüksäk boluşiğa äksi täsirini kšrsätmäktä.
Üçinçi säväp: muällimlärniŋ hoquqini qoğdaydiğan organlarniŋ yoqluği. Şuŋlaşqa muällimlär ata-ana aldida hoquqi çäklängän bir puhrağa aylinip qalğan. Mabada, muällim bir oquğuçiğa qattiğiraq paraŋ qilip qoysa, ata-ana ätisila kelip, muällimni helä haqarätläp ketidu. Moşundaq väziyättä ustazni heçkim qoğdalmaydu.
Tšrtinçi säväp: İnternet torida kšrsitilivatqan türlük-tümän sälbiy täsirini yätküzidiğan videolar, oquğuçi vä ata-ana aldida, umumän, җämiyät aldida muällim märtivisiniŋ tšvänlişigä elip kälmäktä
2. – Märtivisini kštiriş üçün muällim šziniŋ käspiy rivaҗlinişiğa qolayliq şarait yaritişi muhim, boş vaqtida bilimini kštirişkä, süpätlik däris štüşkä aldin-ala hazirliq kšrgini toğra.
Muällimlärni maddiy vä mäniviy җähättin qollap-quvätläş haҗät. Mäsilän, Rossiya, Belorussiya mämlikätliri bilän selişturğanda, bizdiki muällimlärniŋ ayliq maaşi tšvän.
Muhim mäsililärniŋ biri – hazirqi vaqitta ata-ana barliq gunani muällimdin izdäydu. Meniŋçä bolsa, Bilim vä pän ministrligi täripidin oquğuçilar bilän muällimlär arisida şärtnamä tüzüş keräk. Bu hšҗҗättä oquğuçilarniŋ mäktäptiki tärtivi, väzipisi vä hoquqi, muällim bilän oquğuçiniŋ alaqä-munasiviti šz äksini tepişi keräk. Ata-anilarniŋ mäktäpniŋ içki işliriğa arlişişiğa yol qoyulmasliği keräk. Smartfon, yanfonlar bilän planşetlarni mäktäptä qollinişni çäkläş lazim. Mäktäplärdä yanfonlarni saqlaydiğan mähsus orun aҗritilsa, tärtip-intizam yahşilinişi mümkin.
Äŋ muhimi, šz käspini häqiqiy sšyidiğan muällimlärni yetildürüşkä kšŋül bšlüş vä ularni täyyarlavatqan bilim därgahliriniŋ däriҗisini kštirişnimu näzärdin sirt qaldurmasliq keräk.
Dšlät rähbiri N.Ä Nazarbaevniŋ «Pedagog märtivisini» kštiriş boyiçä qanun qobul qilinişi keräk», degän tapşurmisini biz, muällimlär, yäkdilliq bilän qollap-quvätläymiz. Bu islahat muällimlärgä kšp yahşiliqlarni elip kelişi bilän billä muällim käspiniŋ qädir-qimmitini aşuruşqa šz hässisini qoşidiğanliğiğa ümüt qilimiz.

İlavä: qaysi dävirdä, qaysi mämlikättä, qaysi tüzümdä yaşimayli, muällim җämiyitimizdiki äŋ qädirlik, hšrmätlik häm şäräplik käsip bolup qalğusi. Çünki keläçäk egiliriniŋ hayattin šz ornini tepişi, muvappäqiyät qazinişi kšp җähättin ustazğa bağliq. Şundaq ekän, muällimlär maddiy häm mäniviy җähättin, sšzsiz ğämhorluqqa elinişi şärt.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ