Bäynälmiläl-җäŋçilärgä hšrmät kšrsitildi

0
91 ret oqıldı

Yeqinda Ämgäkçiqazaq nahiyäsi Bayseyit yezisidiki İ.Tayirov namidiki uyğur ottura mäktividä başlanğuç härbiy täyyarliq päniniŋ muällimi, kapitan Tayirҗan Ablapovniŋ uyuşturuşida yaş ävlatni härbiy vätänpärvärlik rohta tärbiyiläş mähsitidä «Auğannıŋ ot jalını» namliq uçrişiş bolup štti. Uniŋğa Bartoğay yeza okrugi hakimiyitiniŋ hadimi Ğabit Dayınov, ata-anilar, oquğuçilar, şundaqla yezidiki beynälmiläl-җäŋçilär Dilmurat Abdullaev, Äkrämҗan Bavdinov vä Malik Һaşimov qatnaşti.
Uçrişişta däsläp sšz alğan tarih päniniŋ muällimi Ayimqiz Ahmollaeva avğan uruşi häqqidä doklad oqudi. Şuniŋdin keyin oquğuçilar täripidin vätänpärvärlik mavzusidiki şeirlar oqulup, nahşilar iҗra qilindi. Andin ismi rivayätkä aylanğan, Qazaqstanda täşkil qilinğan mähsus 177-otryadniŋ däsläpki komandiri, yeqindila vapat bolğan «Qara mayor» Boris Kerimbaev häqqidä hšҗҗätlik fil'm vä avğan uruşi häqqidiki kliplar kšrsitildi. Okrugtin avğan uruşiğa qatnaşqan beynälmiläl-җäŋçilär Dilmurat Abdullaev, Äkrämҗan Bavdinov vä Malik Һaşimov beşidin štkänliri bilän bšlüşkändin keyin oquğuçilar ularğa soallirini qoydi. Ata-anilar Abdureşit Zikiryarov vä Ğiyasidin Roziev soldat nahşilirini gitara bilän orunlap, uçrişişniŋ tehimu täsirlik štüşigä hässisini qoşti.
Ahirida mäktäp mudiri İliyar Nurhaliqov keläçäk ävlatni vätänpärvärlik rohta tärbiyiläştä ähmiyiti zor uçrişişni uyuşturğan ustazlar bilän mehmanlarğa minnätdarliğini bildürüp, beynälmiläl-җäŋçilärgä soğilarni tapşurdi. Bartoğay yeza okrugi hakimiyitiniŋ mäs°ul hadimi Ğabit Dayınov uçrişişniŋ intayin täsirlik štkänligini täkitläp, mäktäpniŋ vä okrugniŋ җämiyätlik işliriğa paal iştrak qilip kelivatqan mäktäp muällimi Tayirҗan Ablapovqa sämimiy minnätdarliğini izhar qilip, Täşäkkürnamä tapşurdi.
Ğilajdin ҺOSMANOV,
peşqädäm ustaz, Bayseyit yezisiniŋ çoŋ jigitbeşi.
Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ