Tädbirçanlarniŋ biri edi

0
133 ret oqıldı

Gšhärbüvi İSMAYİLҖANOVA,
«Uyğur avazi»

Moşu künlärdä Panfilov nahiyäsidä härhil sahalarda paaliyät elip berivatqan tiҗarätçilär az ämäs. Ularniŋ sepi jildin-jilğa šsüp, bu işniŋ epi-җepini tepivatqanlar qatariniŋ kšpiyivatqanliği hämmimizniŋ hoşal qilidu, älvättä. Tiҗarätçilik bilän billä jutqa kšyünüp, häyri-ehsanliq işlarniŋ beşida jürüvatqanlar toğrisida gäp qozğilip qalsa, däsläpkilärdin bolup Dilmurat Niyazovniŋ ismi tilğa elinatti.
Dilmurat Yarkänttä tuğulup šsti. Şähärdiki N.Krupskaya namidiki ottura mäktäpni äla bahalarğa tamamlap, Novosibirsk şähiridiki quruluş institutida oqudi. Andin Vätän aldidiki ikki jilliq borçini štäp qaytqan Dilmurat iş-paaliyitini şähärdiki PMK-101 quruluş mähkimisidä başlaydu. Aliy mälumatliq quruluşçi süpitidä tädbirçanliği häm täşäbbuskarliği bilän kšzgä çüşüvatqan bir päyttä tohsininçi jilliri yüz bärgän ihtisadiy bohran uniŋ ohşaş onliğan aliy bilimlik mutähässis yaşlarniŋ käspini šzgärtişigä säväp boldi.
Şu-şu bolidudä, quruluş injeneri ändi tiҗarät bilän şuğullinip, hoşna HHҖ arisida soda-setiq paaliyitini җanlandurup, bu işniŋmu epi-җepini tepivalidu. Tiҗarätçilik käŋ qanat yeyip, bu jilliri Yarkänt täväsi ilgärki Keŋäşlär İttipaqiğila ämäs, bälki jiraq çät ällärgimu tonuldi. Qazaqstan bilän HHҖ arisida qoyuq ihtisadiy munasivät ornitildi. Şuniŋ nätiҗisidä Almutiğa yenik maşina bilän qatnaş işliri başlandi. Äynä şundaq bir päyttä, yäni 2005-jili Yarkänt – Almuta yolida taŋ sähär yolğa çiqqan Dilmuratniŋ yenik maşinisi yol halakitigä uçraydudä, 36 yaşliq şirğuran jigit paҗiälik vapat bolidu.
Dilmurat Niyazovniŋ şähsiy hayati häqqidä gäp qilğanda, u ibrätlik yaş aililär qataridin tilğa elinidu. U jutdişi Sahidäm bilän ailä qurup, üç pärzänt sšygän edi. Bügün uniŋ pärzäntliri Bähitҗan bilän Dilnaz aliy bilim elip, җämiyitimizniŋ härhil sahalirida birkişilik hizmitini elip berivatsa, känҗisi Yasmina atisi tähsil kšrgän mäktäptä 10-sinipta oquvatidu.
– Şähsän šzäm Niyazovlar ailisini yahşi tonuymän, – däydu ustazim Zenätbüvi Abdullaqizi. – Märhumniŋ ata-anisi Azat aka bilän Ayşigül hädä nahiyäniŋ ihtisadi bilän mädäniyitiniŋ rivaҗlinişiğa birkişilik hässisini qoşqan insanlar edi. Azat aka ilgärki «Oktyabr'niŋ 40 jilliği» namidiki kolhozda 30 jil şofer bolup işligän. Anisi Ayşigül hädä şunçä jil başlanğuç sinip muällimi süpitidä yüzligän şagirtlarğa tälim-tärbiyä bärdi. Bu ailidä šskän Arzigül, Zahidäm, Zäytünäm, Sahibäm, Halidäm vä Adinäm tiҗarätçilik bilän şuğullinivatidu. Biz, mäktäp muällimliri, hayati bevaqit qiyilğan mäktivimizniŋ sabiq, ülgilik oquğuçisiniŋ iş-paaliyiti häqqidä tärbiyä saatlirida eytiştin yaliqmaymiz. Çünki uniŋ hayati här җähättin ülgä-nämunä edi. Uniŋ hatirisigä beğişlanğan voleybol, basketboldin turnirlarni uyuşturuş şuniŋ bir ispati.
Niyazovlar ävladiniŋ tunҗisi Arzigül – nahiyädiki tädbirçan-hanim-qizlar keŋişiniŋ äzasi süpitidä milliy mädäniyitimizgä ait härqandaq işta paaliyätçanliq kšrsitip, häyrihahliq yardimini kšrsitivatqan tiҗarätçilirimizniŋ biri.
Dilmuratniŋ hayattin štkinigä qançä jil štsimu u oquğan mäktäptä, häm u yaşiğan mähällisidä, äl-jut, dost-buradärliri arisida yahşi sšzliri qaldi. Һämmisila uniŋ tädbirçanliği bilän sahavätligini täripläydu. Dilmuratniŋ ata-anisini vä uni kšrgän-bilgänlär u häqtä uniŋ tävälludidimu moşu hildiki hatiriliri bilän ortaqlişidu.
Panfilov nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ