Meniŋ mustäqil Qazaqstanim

0
66 ret oqıldı

Moşu sšzni aŋliğanda, qälbimdä hoşalliq, pähirliniş sezimliri oyğinidu. Ana mäktäpniŋ bosuğisini atliğandin beri on jil vaqit štüptu. Mana moşu jillar elimizdiki häliqlärgä, şu җümlidin, biz, uyğurlar, üçün qançilik yahşiliqlarni elip kälgänligi toğrisida kšp aŋliduq. Muällimimiz uyğur tili vä ädäbiyati därisliridä härhil tapşurmilarni bärgändä, kšpligän kitaplarğa, gezit-jurnallarğa kšz jügärtişkä toğra kelidu. Şundaq päytlärniŋ biridä qolumğa märhum şair Abdumeҗit Dšlätov räislik qilğan «Täŋritağ» iҗatkarlar birläşmisi äzaliriniŋ äsärliri kirgüzülgän «Qazaqstan – meniŋ Vätinim» toplimi çüşüp qaldi. Bu toplam arqiliq uyğur ädäbiyatida qäläm tävritip kelivatqan ataqliq ädiplirimiz bilän billä kšpligän yaş iҗatkarlar bilän tonuştum häm moşu toplamni çiqirişta kšp ämgäk qilğan şair Abdumeҗit Dšlätovqa bäk minnätdar boldum. Öz novitidä, mänmu mustäqil elimiz Qazaqstan toğriliq oy-pikirlirimni tšvändiki qurlar arqiliq izhar qilişni muvapiq kšrdüm.
Meniŋ Vätinim – Qazaqstan. Bu – bay tarihqa, qedimiy mädäniyät vä sän°ätkä egä, şundaqla qaytilanmas gšzäl täbiiti, egiz tağliri, kün sanap ilgirilävatqan ihtisadi, mehrivan hälqi, ularniŋ arisidiki dostluq, inaqliq bilän başqa ällärdin päriqlinip turidiğan šlkä. Qazaqstanniŋ yeri bepayan. Şimalda tehi qiş päsli pütmisimu, җänupta yeşil kimhap kiygän päsillär ärkisi – bahar ätrapni yeşilliqqa bšläydu.
Moşu bay tarih toğrisida oçuq eytiş, qedimiy mädäniyät vä sän°ätni pütkül duniyağa җariy qiliş oŋayliqçä qolğa kälgini yoq. Buni hälqimiz äsirlär davamida arman qilip, šz mustäqilligi üçün küräş qilip, ahiri šz arminiğa yätti.
Ägär Qazaqstan tarihiğa kšz jügärtsäk, elimiz šz mustäqilligini eliş üçün ikki yüz jildin oşuq vaqitni särip qildi. Miŋliğan adäm elimizniŋ azatliği üçün küräşti, kšp adäm šz Vätininiŋ keläçigi üçün äziz җenini qurvan qildi. Uluq Vätän uruşi jilliri qazaqstanliqlar Vätänni himayä qiliş vä azat qilişta çoŋ qährimanliqlarniŋ ülgisini kšrsätti. Mana şu äҗdatlirimizniŋ arqisida bügün biz azat vä mustäqil äldä yaşavatimiz. Biz, yaş ävlat, äynä şu namayändilirimizni dayim yadimizda saqlap, ularniŋ vätänpärvärligi bilän häqliq türdä pähirlänsäk bolidu.
Һärbir qazaqstanliq 1991-jilniŋ 16-dekabrini yahşi bilidu. Bu – biz šz mustäqilligimizni alğan kün. Bu – «miŋ šlüp, miŋ tirilgän» häliqniŋ šz arman-mähsitigä yätkän kün. Mana şu kündin beri jigirmä yättä jil vaqit štti. Bu tarih üçün ançä kšp vaqit bolmisimu, moşu jillar içidä Qazaqstan hälqi kšp işlarni ämälgä aşurdi. Bu kün addiyla bir mäyräm ämäs, bu – Qazaqstanda yaşavatqan häliqlärniŋ harmay-talmay qilğan ämgigi bilän dostluğiniŋ nätiҗisi.
Zamaniviy Qazaqstan – turaqliq ihtisatqa egä mustäqil, demokratiyalik äl. Elimiz Prezidenti Nursultan Nazarbaev – häqiqätänmu dana rähbär, šz elini çäksiz sšyidiğan vätänpärvär insan. Prezidentimizniŋ dana säyasiti, işbilärmänligi tüpäyli, biz turaqliq türdä alğa ilgiriläp kelimiz. «Mäŋgülük äl», «Mäniviy yeŋiliniş» programmiliri Qazaqstanni tehimu juquri pällilärdin kšrsitidiğanliğiğa işänçim zor.
Mustäqillik alğandin beri elimizniŋ ihtisadi, ilim-pän vä mädäniyiti, sän°iti täräqqiy etişkä başlidi vä ular bügünki taŋda äŋ egiz çoqqilardin kšrünmäktä.
Elimizniŋ Dšlät rämzliri – Tuğ, Gerb, Gimn – mustäqillikni, azatliq vä ärkinlikni bildüridu. Häliqara musabiqilärdä bizniŋ sportçilirimiz şänigä elimiz Tuği kštirilip, Gimnimiz yaŋriğanda, män šzämni äŋ bähitlik insan däp hesaplaymän häm moşundaq äldä tuğulğinim bilän pähirlinimän.
Qazaqstanniŋ yänä bir rämzi – bu elimiz paytähti Astana. Astanada boluvatqan šzgirişlärgä kšz jügärtip ülgirälmäysän. Kündin-küngä selinivatqan zamaniviy imarätlär paytähtimizniŋ hšsnigä hšsün qoşup kälmäktä. Keläçäktä paytähtimizniŋ tehimu güllinip, duniya yüzidiki äŋ gšzäl paytähtlärniŋ birigä aylinidiğanliğiğa işänçim kamil.
Qazaqstan – kšpmillätlik dšlät. Barliq millätlär bir-biri bilän dostluqta, inaq-iҗil yaşap kälmäktä. Mana bumu – Qazaqstanniŋ yänä bir çoŋ bayliği. Yüz ottuzdin oşuq millät väkilliridin turidiğan on yättä milliondin oşuq adäm, huddi bir ailiniŋ baliliridäk, bir-biri bilän yahşi muamilidä, hšrmättä yaşavatidu. Elimizdä qazaq, rus, uyğur, tatar, nemis, korey tillirida kitaplar, gezit-jurnallar näşir qilinivatidu, milliy teatrlar paaliyät elip berivatidu, radio vä televiziyadä birnäççä tilda programmilar bar.
Elimizdiki barliq millätlär qatarida biz, uyğur hälqi, Qazaqstanniŋ täŋhoquqluq grajdanliri bolup hesaplinimiz. Bizniŋ bähitlik yaşap, šz ana tilimizda bilim elip, šzimizniŋ tarihini, mädäniyitini, sän°itini täräqqiy ätküzüşimizgä mümkinçilik yaritip berivatqan Prezidentimizğa täşäkkürimiz zor.
XXİ äsir – yeŋi ävlatniŋ äsiri. Yeŋi ävlat yaş dšlätniŋ tüvrügi boluşi keräk. Şuniŋ üçün biz oquşqa kšp kšŋül bšlüp, ilim-pänniŋ qir-siriğa yetişimiz haҗät. Sävävi elimizgä bilimlik, paaliyätçan adämlär keräk. Elimiz keläçigi biz, yaş ävlatqa, bağliq.
Şähsän män yahşi bilim elip, Mustäqil Qazaqstanimniŋ keläçigi, täräqqiyati üçün birkişilik ülüşümni qoşuşni šzämgä mähsät qilip qoydum. Sävävi Qazaqstan – bu meniŋ šyüm, bu meniŋ Vätinim! Moşu bepayan, gšzäl elim – Mustäqil Qazaqstanniŋ härbir utuği bilän män häqliq türdä mahtinalaymän. Sävävi män – qazaqstanliq.
Sšyümlük gezitimiz «Uyğur avaziniŋ» novättiki sanini qolumğa elişim bilän «Uyğur avaziniŋ» iҗadiy konkursi» särlävhisigä kšzüm çüşti. Şair Abdumeҗit Dšlätovniŋ tuğulğininiŋ 70 jilliği harpisida štküzülüvatqan bu iҗadiy konkursqa meniŋdä, oquğuçi bolsammu, šz küçümni sinap kšrüş mähsitidä qatnişiş hahişi päyda boldi. Çünki Abdumeҗit Dšlätov – män sšyüp oquydiğan şairlarniŋ biri. Çoŋlar bilän birliktä mundaq salmaqliq konkursqa qatnişiş meniŋ üçün, birinçidin, çoŋ hoşalliq bolsa, ikkinçidin, mäktäpni tamamlaş aldidiki (Alla buyrisa, bir jildin keyin) çoŋ sinaq, ana tilida bilim alğinimniŋ bir ipadisi bolup hesaplinidu.

Mehiray MÄHSİMOVA,
Almuta şähiri M.Yaqupov namidiki
101-mäktäp-gimnaziyaniŋ
10-sinip oquğuçisi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ