«Yaşlar qorqumsiz boluşi keräk»

0
150 ret oqıldı

Yoldaş MOLOTOV,
“Uyğur avazi”

Җapparovlar ailisini adättä “dohturlar sulalisi” däp ataydu. Һazir mäzkür sulaliniŋ än°änilirini Suhrab Җapparov davamlaşturup kälmäktä. 2017-jili Suhrab ilim-pän sahasiğa qoşqan ülüşi üçün Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Tunҗa Prezidenti – Millät Lideri fondi mukapitiniŋ laureati ataldi. Ötkän jili bolsa, «Qazaqstanniŋ 100 yeŋi ismi» җumhuriyätlik konkursida ğalip çiqti. Yeqinda biz Suhrab Җapparovni sšhbätkä täklip qilduq.

– Suhrab, sän käsip talliğanda heç qiynalmiğan boluşiŋ keräk?

– Rast däysiz. Çünki dadam Äbäydullam, apam Roshan tonulğan dohturlar. Şuŋlaşqa kiçigimdinla dohtur boluşni arman qildim. Üç-tšrt yeşimdila dadamniŋ kitaplirini varaqlaşni yahşi kšrättim. Sürätliri җiq kitaplar edi. Dadam bilän apam dayim šzliriniŋ işliri toğriliq gäplişidiğan. Älvättä, äynä şundaq muhitta çoŋ bolğaçqa, käsip talliğanda heç qiynalmidim. Mäktäpni 1993-jili tamamlap, Almutidiki S.Asfendiyarov namidiki meditsina universitetiğa oquşqa çüştim. Mäzkür bilim därgahini 1998-jili pütärgändin keyin universitetta balilar stomatologiyasi kafedrisiniŋ ordinaturisida, keyiniräk aspiranturisida oqudum. 2004-jili namzatliq dissertatsiya qoğdidim. 2006 – 2009-jillar ariliğida S.Asfendiyarov namidiki universitetniŋ vä Moskvadiki Seçenov namidiki meditsina akademiyasidä balilar stomatologiyasi kafedrisiniŋ doktoranti boldum. İlmiy tätqiqatlirimniŋ nätiҗisidä qiriq bäşkä yeqin ilmiy maqalä elan qildim, toqquz käşpiyatqa patent aldim. İlmiy işlar bilän bir qatarda ämäliy işläş mähsitidä 5-klinikiliq ağriqhanisida ämgäk qilip kelivatimän. Ötkändä hesaplisaq, bizniŋ ailiniŋ moşu sahadiki umumiy ämgäk staji 60 jildin eşip ketiptu. Buni mälum däriҗidä rekord däp täkitläşkimu bolidu.
– Meniŋ bilişimçä sän hazir Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Tunҗa Prezidenti — Millät Lideri fondidiki ilmiy keŋäş räisiniŋ orunbasari. Moşu yšniliştiki paaliyitiŋ toğriliq täpsiliy tohtilip štsäŋ?

– Täkitläş lazimki, Tunҗa Prezident – Millät Lideri fondi paaliyitiniŋ birnäççä yšnilişi bar. İҗtimaiy, mädäniyät vä başqimu sahalar boyiçä keŋäşlär. Mälumki, ilgiri Pänlär akademiyasidä yaş alimlar keŋişi bolğan. Keyinki jillarda akademiyaniŋ paaliyitidä nurğun šzgirişlär yüz bärdi, yäni u Balon sistemisiğa štti. Yaş alimlar keŋişi işini tohtatti. Ändi Fond yenidiki ilim-pän boyiçä keŋäş elimiz Prezidenti Nursultan Nazarbaevniŋ täşäbbusi bilän 2007-jili täşkil qilinğan. Mäzkür keŋäş işiğa härhil yšniliştä ilmiy işlar bilän şuğullinivatqan yaş alimlar җälip qilindi. Däsläpki qetim S.Asfendiyarov namidiki meditsina universitetiğa 200 yaş alim jiğilduq. Şularniŋ içidin on säkkiz adäm keŋäşkä tallavelindi. Şularniŋ içidä mänmu boldum.
Bu keŋäşniŋ asasiy väzipisi – yaş alimlarğa yardäm beriş. Bu җämiyätlik iş. Biz ändila ilim-pändä qädäm taşliğan yaşlar üçün nurğun çarä-tädbirlärni uyuşturimiz, grantlarni bšlümiz. Grantlar bevasitä ilmiy tätqiqatlar üçün, çät ällärdä oquş üçün, studentlarniŋ ilmiy ämgäkliri üçün berilidu. Ularniŋ ilmiy işlirini ämäliyatta paydilinişni qolğa kältürimiz. Bäzilär «yaş alimlarniŋ ilmiy tätqiqatlirini ämäliyatta qollinişi üçün nurğun vaqit särip qilinidu» deyişi mümkin. Bu hata pikir. Yaşlarni ilim-pängä intalanduruş mähsitidä biz änҗumanlarni, konkurslarni uyuşturup kelivatimiz. Uniŋğa yeŋi ideyalärgä mänpiyätdar tiҗarätçilärnimu җälip qilimiz. Ägär yaş alimniŋ yahşi käşpiyati yaki ideyasi bolsa, investorlar şu yärdila šzliriniŋ pikirlirini eytidu.
Şundaqla «İdeya üçün – bir million» degän programmimu bar. Bu yärdä yaş alimniŋ ideyasi tiҗarätçigä yaqsa, därrula bir million täŋgä beridu. Demäk, yaş alimmu häm tiҗarätçimu bu ideyaniŋ tez-arida ämälgä eşişiğa mänpiyätdar. Eytmaqçi bolğinim, ilmiy tätqiqattin ämäliyatqiçä ketidiğan vaqit kšp ämäs. Mälumki, hazir elimizdä ilim-pänni kommertsiyaläştürüş җäriyani jürgüzülüvatidu. Bu – yaş alimlarni, ilmiy layihilärni räğbätländürüşniŋ muhim vasitisi. Dšlät buniŋğa mänpiyätdar. Uniŋdin taşqiri yaş alimlar üçün maharät därislirini štküzimiz. Ularğa Qazaqstandinla ämäs, şundaqla yeqin vä jiraq çät ällärdin tonulğan alimlarni täklip qiliş imkaniyitimiz bar. MDҺ älliriniŋ alimliri bilän qoyuq munasivät ornattuq. Ägär yaş alimlarğa layihisi üçün çätällik alimlarniŋ hämkarliği haҗät bolsa, biz bevasitä şundaq ilmiy märkäzlärgä çiqalaymiz. Demäk, alim üçün artuq avarigärçilik aziyidu.
Mana üç jildin buyan biz «Burabay forum: Qazaqstanniŋ häliqara hämkarliği» forumini štküzüp kelivatimiz. Däsläpki forum Qazaqstan vä Rossiyaniŋ çegaridaş regionliriniŋ hämkarliği mäsililirini muhakimä qilinğan uçrişişlar dairisidä štti. Uniŋda başqa mäsililär qatarida ilim-pän sahasidiki hämkarliq mäsililiri muhakimä qilindi. Däsläpki forum utuqluq štkändin keyin uni štküzüşni än°änigä aylanduruşqa keliştuq. Çätällik alimlardin taşqiri biz dšlät organliriniŋ väkillirini täklip qilimiz. Mäsilän, štkän jili ministrlar vä vitse-ministrlar käldi. Moşu yärdä yaş alimlar šzliriniŋ soalliri bilän bevasitä şularğa muraҗiät qiliş imkaniyitigä egä boldi. Ayrim mäsililär şu yärdila häl qilinişqa başlidi. Mäzkür forumniŋ nätiҗidarliği juquri. Һazir novättiki forumni štküzüş täyyarliğini kšrüvatimiz. Uniŋğa Dšlät rähbiriniŋ qatnişişi kütülmäktä.

– Yaş alim süpitidä ilim-pän sahasini tallavatqan yaşlarğa qandaq mäslihät bärgän bolar ediŋ?

– Män yaş alimlarğa qorqumsiz boluş mäslihitini bärgän bolar edim. Älvättä, härkimniŋ yahşi yaşiğusi kelidu. Bizdä, nemişkidu, bolupmu 90-jillardin buyan, ilim-pängä bolğan kšzqaraş šzgärdi. Yänä kelip, sälbiy täripigä šzgärdi. Şuŋlaşqa yaşlarniŋ qiziqişi suslaşti. Һazir ähval tamamän başqiçä. Dšlät täripidin moşu yšniliştä nurğun işlar ämälgä aşuruluvatidu. Çät ällärdä oquş imkaniyiti, grantlar, käşpiyatni qisqa vaqit içidä ämäliyatta paydiliniş, layihilärni kommertsiyalik turğudin qolliniş mümkinçiligi, härhil däriҗidiki mukapatlar bar. Män u toğriliq juqurida täkitläp šttüm. Şähsän šzäm dšlät hesaviğa AQŞta, Rossiyadä, Yaponiyadä oqup, bilimimni mukämälläştürdim. Demäk, elimizdä ilim-pän bilän şuğulliniş üçün hämmä şarait moҗut. Şuŋlaşqa, yänä bir qetim täkitligüm keliduki, yaşlar qorqumsiz boluşi keräk.

– Keyinki jillarda dohturlarniŋ käspiy salahiyitigä munasivätlik sälbiy pikirlär kšp eytilivatidu. Moşuniŋğa munasivätlik pikriŋ qandaq?

– Dohtur nahayiti qiyin käsip ekänligi hämmigä mälum. Җavapkärlik nahayiti juquri. Rast, äpsus, bäzidä käsipdaşlirimiz arisida käspiy salahiyiti tšvänlärmu uçrişip qalidu. Meniŋçä, mundaq ähval hämmä sahalarda bolsa keräk. Һämmini bir tayaqta haydaşqa bolmaydu. Bäzidä küçlük hirurg yüzligän operatsiyani utuqluq štküzüp, birla qetim hatalişip qalsa, uniŋ štkänki ämgigi untulup qalidu. Nemişkidu, päqät sälbiy täripila kšrsitilişkä başlaydu. Meniŋçä, bu ob°ektiv baha ämäs.
Һämmigä mälumki, meditsina – hazir sür°ätlik täräqqiy etivatqan sahalarniŋ biri. Һär altä ayda degidäkla yeŋi tehnologiyalär, tehnikilar, uslublar җariy qilinip turidu. Yahşi mutähässis moşu täräqqiyat җäriyanidin arqida qalmasliği keräk. Yäni dayim bilimini aşurup turuşi lazim. Şähsän šzäm dayim izdiniştä. Asasiy işim üz-iŋäk hirurgiyasi. Bu sahadiki hämmä yeŋiliqlarni dayim nazarät qilip turimän. Demäkçi bolğinim, miŋ qabiliyitiŋ, täҗribäŋ bolsimu, zamanğa layiq bilimiŋ bolmisa, utuqqa yetişiŋ ikki tayin.

– Bizniŋ sšhbitimiz Minnätdarliq küni mäyrimi harpisida boluvatidu. Һayatiŋda kimgä minnätdarliq bildürgän bolattiŋ?

– Älvättä, birinçi novättä, dadam bilän apamğa minnätdarmän. Çünki atam-anam hirurglar bolğaçqa, meditsiniğa bolğan muhäbbitimni, qiziqişimni oyğatti. Dadam män dohtur boluşni arman qilidiğinimni eytqinimda, “universitetqa šzäŋniŋ bilimiŋ bilän çüşüşiŋ keräk” degän şärtni qoydi. Mäktäptä oquvatqan çağlirimda bilim elişim üçün hämmä şarait yaritip bärdi. Qoşumçä därislärgä berip, ayrim kurslarda oqudum. Mäktäpni äla bahalar bilän tamamlap, universitetqa birla emtihan tapşurup oquşqa çüştüm (U vaqitlarda aliy oquş orniğa çüşüş qaidiliri şundaq edi – Y.M.). Ata-anam hazirmu meniŋ yeqin mäslihätçilirim. İkkinçidin, maŋa ilim-pän yolida ustaz bolğan meditsina pänliriniŋ doktori, tonulğan alim Turğan Sopievqa minnätdarliğim çäksiz. İlim-pändiki utuqlirimğa äynä şu ustazimniŋ arqisida yättim.

– Sšhbitiŋgä rähmät.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ