«Ana tilim barda hälqim nami šçmäydu»

0
40 ret oqıldı

Gšhärbüvi İSMAYİLҖANOVA,
«Uyğur avazi»

Moşu mavzuda yeqinda Dehan Ğäyrät ottura mäktividä uluq namäyändilirimiz: Mahmut Qäşqäriyniŋ tuğulğininiŋ –1010, Yüsüp Has Һaҗipniŋ 1000 jilliğiğa beğişlanğan festival' bolup štti. Uni Dehan Ğäyrät ottura mäktiviniŋ mudiri Aydos Turapbekov açti.
– Elimiz Prezidenti Nursultan Nazarbaevniŋ «Keläçäkkä nişan: mäniviy yeŋiliniş» maqalisida «Milliy än°änilirimiz, tilimiz bilän muzıkimiz, ädäbiyatimiz, bir sšz bilän eytqanda, milliy rohimiz šzimizdä mäŋgü qelişi keräk. Abayniŋ danaliği bilän Ävezovniŋ bilimi, Җambulniŋ jırliri bilän Qurmanğaziniŋ küyliri äsirlärdin bizgä kelivatqan äҗdatlirimizniŋ avazi – ular bizniŋ mädäniyitimizniŋ bir qismila”, – däp täkitlidi. Bügün äynä şundaq uluq simalar Mahmut Qäşqäriy bilän Yüsüp Has Һaҗipniŋ yezip qaldurup kätkän bay mirasini ävlattin-ävlatqa yätküzüp, ularniŋ isimlirini mädhiyiläş mähsitidä uyuşuturuluvatqan çarä-tädbirniŋ tärbiyäviy ähmiyiti çoŋ, Äŋ aldi bilän Dehan Ğäyrät yezisiniŋ turğunliriniŋ – qazaq bilän uyğur hälqiniŋ dostluğini, birligini täkitligüm kelidu. Mäktivimizdä bilim beriş ikki tilda jürgüzülidu. Qazaq vä uyğur millätliriniŋ väkilliri bir-biriniŋ tilida ravan sšzläpla qalmay, urpi-adät, räsim-qaidisini yahşi bilip, hšrmätläydu, – dedi u šz sšzidä.
Şuniŋdin keyin peşqädäm ustaz, moşu yezida tuğulup šskän Rehimҗan Tohtahunov ana jutidiki bu märasimniŋ ähmiyiti bilän mähsitigä tohtilip, šzi bilim alğan jillarni vä bügünki maarip sahasidiki šzgiriş-yeŋiliqlarni selişturup, җümlidin zamaniviy tiptiki yeŋi 250 orunluq mäktäptä bilim eliş üçün yaritilivatqan şärt-şaraitlarğa tohtaldi. Dehan Ğäyrät yeziliq Mädäniyät šyiniŋ mudiri Tohtar Qanaev bilän Yarkänt gumanitarliq-tehnikiliq kolledjiniŋ oqutquçisi Molutҗan Tohtahunov bolsa, keläçäk egiliri bolğan bügünki šskiläŋ ävlatni bilim elişqa çaqirip, aq yol tilidi. Şuniŋdin keyin mäktäpniŋ uyğur tili vä ädäbiyati pänlirniŋ muällimi Ğäyrät İsrayilov bügünki festival'da şeirni yadqa eytiş, šz iҗadidin şeir oquş, esse yeziş, sürät seliş vä nahşa-ussullarni iҗra qiliş boyiçä bayqaşlarğa qatnişivatqan oquğuçilarni novät bilän sähnigä täklip qildi.
Şundaq qilip, şeirni ipadilik yadqa eytiş boyiçä 6-sinip oquğuçisi Zul'fiyäm Һakimova, 10-sinip oquğuçisi Madinäm Tel'manova ğalip çiqti. Ändi uluq simalarğa beğişlap šz iҗadidin şeir oquşta 11-sinip oquğuçisi Äkvärҗan Mähämmätov bilän 10-sinip oquğuçisi Һakimҗan Һakimov, räsim siziş boyiçä Sahinur Şavdunovaniŋ äsärliri utuqluq çiqqan däp tepildi. Esse yeziş nominatsiyasi boyiçä Tahmina Qämbärova bilän Raziyäm Turğanovaniŋ ämgigi juquri bahalandi. Novät nahşa-ussulğa kälgändä yeza baliliriniŋ talantiğa qayil bolduq. Kiçikkinä bu jutta nahşa-ussul iҗra qilişta bäs-bäskä çüşkänlärni bahalaş adil qazilarğa oŋayğa çüşmidi. Şundaq qilip, bu nominatsiya boyiçä äŋ mahir ikki nahşiçi – Tälät Şavdunov bilän Şahsänäm Kebirova ğalip çiqti. Ussul sän°iti boyiçä Nadiräm Temirova hämmigä ülgä boldi.
Ahirida uzun jillar mäzkür mäktäptä başlanğuç sinip muällimi bolup işläp, hazir hšrmätlik däm elişta jürgän Җahangül Һaşimova, ata-anilar namidin fel'dşer Gülinur Qämbärova vä başqilar mäktäp mämuriyitigä, festival'ni uyuşturğuçi mäktäp mudiriniŋ tälim-tärbiyä işliri boyiçä orunbasari Gülnaz Abitovağa, uyğur tili vä ädäbiyati pänliriniŋ muällimi Ğäyrät İsrayilovqa minnätdarliğini izhar qilişti.
Panfilov nahiyäsi.

Sürättä: festival' ğalipliri.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ