Uyğurlarmu näzärdin sirt qalmidi

0
78 ret oqıldı

Ötkän häptidä Almuta şähiridiki «Dostluq šyidä» M.Ävezov namidiki Ädäbiyat vä sän°ät instituti, Regionalliq «Belorus' etnomädäniyät märkizi» җämiyätlik birläşmisi “Mäniviy yeŋiliniş” programmisi dairisidä Qazaqstan Yazğuçilar ittipaqi vä QҖ Milliy kitaphanisiniŋ uyuşturuşi bilän «dügläk üstäl» štküzüldi. «Belorus'. İҗat vä täğdir» mavzusida štkän mäzkür änҗumanğa elimizniŋ yetäkçi ädäbiyatşunas alimliri bilän tonulğan yazğuçi, şair vä tärҗimanlar, aliy bilim därgahliriniŋ studentliri iştrak qildi.
Asasän, häliqlär dostluğiniŋ muhim tärkivi bolğan ädäbiy äsärlärni härhil tillarğa tärҗimä qiliş, mädäniy alaqilarni qayta tikläş häqqidä mäzmunluq sšhbät jürgüzüldi.
Änҗuman moderatori, M.Ävezov namidiki Ädäbiyat vä sän°ät institutniŋ Tählil vä ädäbiy alaqilar bšlüminiŋ başliği Svetlana Anan'eva Belorus' vä Qazaqstan yazğuçiliriniŋ ädäbiy җipsiliğini rivaҗlanduruş mähsitidä ämälgä aşuruluvatqan çarä-tädbirlärgä tohtaldi. U Belorus' Ähbarat ministrliginiŋ täbrik hetini oqup bärgändin keyin sšzni mehmanlarğa bärdi.
Ataqliq şair, tärҗiman «İpäk yoli» näşriyatiniŋ mudiri Bahıtjan Qanapiyanov, QHA Räisiniŋ orunbasari, «İrnıhos» osetin etnomädniyät märkiziniŋ räisi Qazbek Mamsurov, filosof-alim, QHA ekspertlar komissiyasiniŋ räisi Muhtarbek Şaykemelev, M.Ävezov namidiki Ädäbiyat vä sän°ät institutiniŋ yetäkçi hadimliri Al'mira Qalieva, Gülҗahan Orda, Amangel'dı Muqan, Alma Tusupova, ädäbiyatçi-tärҗimanlar Şšmişbay Sariev, Aqış Nurdävlet, Lyubov' Şaşkova, Rimma Artem'eva tärҗimä sahasidiki utuq vä kamçiliqlar häqqidä ätrapliq tohtaldi.
Belorus' ädäbiyatiniŋ Qazaqstan hälqi tiliğa tärҗimä qiliş mäsilisidä qazaq, rus ädäbiyatçiliri bilän birqatarda uyğur yazğuçiliriniŋmu ämgigi alahidä täkitländi. Bu häqqidä filologiya pänliriniŋ doktori, professor Alimҗan Tilivaldi ätrapliq tohtilip štti. U yeqinda yazğuçi vä tärҗiman Ähmätҗan İsrapilovniŋ belorus' yazğuçisi Ales' Karlyukeviçniŋ balilarğa beğişlanğan «Şuburşun vä uniŋ dostliri» äsärini uyğur tiliğa tärҗimä qilğanliği häqqidä hävär qildi. Balilar qälbidin çoŋqur orun alğusi bu äsär tiliniŋ ravanliği bilän tärҗimä äsärlär arisida juquri bahağa egä boldi.
Käçtä şundaqla yeqinda Belorus' Ähbarat ministrligi täripidin Nobel' mukapitiniŋ sahibi, uluq şair R.Tagorniŋ duniyaniŋ 49 tilida näşir qilinğan yeŋi toplimi tonuşturuldi. Toplamdiki qazaqçä vä uyğurçä tärҗimilär şairlar Şšmişbay Sariev bilän Ähmätҗan İsrapilovniŋ qälimigä mänsüp.
Änҗuman ahirida käç riyasätçisi štkän jili Belorussiyadä «İҗatkar» ädäbiy-publitsistikiliq, ilmiy-ammibap jurnalini tonuşturuş märasimi bolup štkänligini täkitläp, mäzkür näşirniŋ täsisçisi Ähmätҗan İsrapilovqa jurnaldiki tärҗimä äsärlär üçün minnätdarliğini bildürdi. U şundaqla uyğur yazğuçisini Belorus' Ähbarat ministrliginiŋ moşu älgä ziyarätkä täklip qilğanliğini yätküzdi.

Hurşidäm ҺEZİMOVA.
Almuta şähiri.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ