«Meni yolvaslar himayä qilidu»

0
204 ret oqıldı

Yeqinda Ä.Qasteev namidiki mirasgahta tonulğan rässam Abdukerim İsaniŋ «Yolvaslar kalligrafiyasi» namliq yäkkä kšrgäzmisi eçildi. Özigä has, qaytilanmas uslubqa egä rässamniŋ bu qetimqi kšrgäzmisi uniŋ 70 yaşliq tävälludiğa beğişlandi.

Qazaqstan vä uyğur täsviriy sän°itigä ämgigi siŋgän rässam Abdukerim İsaniŋ käsipdaşliri bilän sän°äthumar muhlisliri jiğilğan kšrgäzminiŋ räsmiy qismida bir top şähslär sšzgä çiqip, uniŋ iҗadiyitiniŋ alahidiliklirigä täpsiliy tohtaldi. Mäsilän, mirasgah mudiri, filosofiya pänliriniŋ doktori Gülmira Şalabaeva rässamniŋ mirasgahniŋ yeqin dosti ekänligini tilğa elip, äsärliriniŋ çoŋqur mäzmun-mahiyätkä egä ekänligini häm därhal amminiŋ diqqitini šzigä җälip qilalaydiğanliğini alahidä täkitlidi.
Novättiki natiqlardin Qazaqstanniŋ hizmät kšrsätkän ärbabi, kollektsioner Azat Һekimbäk rässamni uzun jillardin buyan ubdan tonuydiğanliğini eytqaç, muällip ämgäkliriniŋ, bolupmu uniŋ äŋ qudrätlik jirtquç hayvanlarniŋ padişasi – yolvaslarni šz ämgäkliridä äkis ättürüştiki maharitigä juquri baha bärdi. Şundaqla u rässamğa päqät yahşi äsär soğa qiliş bilänla uniŋ kšŋlidin çiqişqa bolidiğanliğini qäyt qilip, uniŋğa ataqliq rus rässami P.Kuznetsovniŋ ämgigini täğdim qildi.
Andin keyin sšzgä çiqqan rässamlar — Ähmät Ähät Qazaqstan Parlamenti Mäҗlisiniŋ deputati, Qazaqstan hälqi Assambleyasi Keŋişiniŋ äzasi vä җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi Şahimärdan Nurumovniŋ namidin Pähriy yarliq tapşursa, Ruslan Yüsüpov Abdukerim İsaniŋ tuğma talant egisi ekänligini täkitläp, rässamniŋ içki duniyasini äsärliri arqiliq ipadiläştiki alahidilikliri toğriliq eytip bärdi.
Һäqiqätänmu talantliq rässam Abdukerim İsaniŋ «Yolvaslar kalligrafiyasi» mavzusida pütülgän äsärliridä härkim šzigä has çüşänçä tapidu. Bäzilär yolvaslarniŋ äŋ täҗavuz hayvan ekänligini bayqisa, yänä birliri «mulayimliğidin» bähirlinidu. Mana buniŋ hämmisini äynä şundaq qiyapättä yätküzüş rässamniŋ käspiy maharitidin deräk bärsä keräk. Yolvastin ilham-mädät alğan rässam 25 jil davamida ularni šz äsärliridä äkis ättürüşkä tirişip kälmäktä.
Abdukerim İsaniŋ tävälludiğa beğişlanğan kšrgäzmigä uniŋ atmiştin oşuq äsäri qoyuluptu. Muällipniŋ pikriçä, ularni toluq çüşinip yetiş üçün helila zehin-qabiliyät täläp qilinidekän. Çünki uniŋ qir-sirliri, җümlidin yolvaslarniŋ räŋgi, boy-turqi vä başqimu täräpliri çoŋqur yoşurunğan. Buniŋdin taşqiri, rässam päqät birla qaidä bilän işläş täräpdari, u bolsimu moy qälämdä heçqandaq qaidä yoq. Şuŋlaşqa uniŋ äsärliridä yolvaslarni härqandaq rohta kšrüşiŋiz mümkin.
Kšrgäzmini arilap tamaşä qilğan kšpçilik Abdukerim İsaniŋ iҗadiyiti bilän yeqindin tonuşup, uniŋ talantiğa yänä bir qetim qayil boldi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ