İҗtimaiy ävzälliklär

0
42 ret oqıldı

Keyinki jillarda җumhuriyät byudjeti hiraҗitiniŋ nurğun qismi iҗtimaiy sahağa häşlinivatidu.
Җümlidin biyil qobul qilinğan byudjetta 4,8 trillion täŋgä (byudjetniŋ 45 payizi) näq iҗtimaiy saha üçün kšzdä tutulğan. Mäsilän, iҗtimaiy täminat vä iҗtimaiy yardäm üçün 3 trillion, salamätlikni saqlaş üçün 1 trillion 117 milliard, bilim beriş üçün 583 milliard, mädäniyät vä sport üçün 78 milliard täŋgä bšlüş planlandi. Prem'er-ministrniŋ birinçi orunbasari – maliyä ministri Älihan Smayilov Һškümät mäҗlisiniŋ yäküni boyiçä štküzülgän mätbuat konferentsiyasidä äynä şundaq mälumatlarni kältürdi.
Uniŋ täkitlişiçä, җumhuriyät byudjetini eniqlaş dairisidä qoşumçä mäbläğ iҗtimaiy çarilärgä särip qilinidu: grajdanlarniŋ ayrim kategoriyalirini iҗtimaiy qollap-quvätläşni küçäytiş üçün biyil 224 milliard täŋgä, hal-oqiti tšvän kšpbaliliq aililär üçün iҗarigä elinidiğan turuşluq šygä – 50 milliard täŋgä, Turuşluq šy quruluş banki mehanizmi arqiliq iҗtimaiy nesiyägä berilidiğan turuşluq šygä – 50 milliard täŋgä, regionluq infraqurulumni täräqqiy ätküzüşkä – 90 milliard täŋgä vä “Auıl – El besigi” mähsus layihisigä 30 milliard täŋgä aҗritiş planlinivatidu.
224 miliardqa kälsäk, eniq adresliq iҗtimaiy yardämgä päqät 2019-jilila 49,6 milliard, 2020-jili – 115 milliard, 2021-jili 108 milliard täŋgä särip qilinidu. Nakaliq boyiçä yardäm pulini 30 payiz aşuruşqa biyil 5 milliard, 2020-jili 13,8 milliard, 2021-jili 14,9 milliard täŋgä bšlünidu. Tšvän iş häqqi tšlinidiğan byudjet sahasi hadimliriniŋ iş häqqini aşuruşqa biyil 169,7 milliard, 2021-jili – 397 milliard, 2021-jili 410 milliard täŋgä kšzdä tutuldi.
– Һškümät mäҗlisidä 2019-jilğa bälgülängän җumhuriyät byudjetini eniqlaş toğriliq qanun layihisini maqulliduq. Dšlät rähbiriniŋ tapşurmiliriğa, җümlidin “Äleumettik qamqorlıq” dairisidä berilgän tapşurmisiğa muvapiq bu hšҗҗättä lazim bolğan mäbläğni kšzdä tutuvatimiz. Layihä Parlament Mäҗlisiniŋ qarap çiqişiğa täğdim qilinidu. Deputatlar bilän birliktä uniŋ üstidä işläşni 4-aprel'ğa qädär tamamlaşni planlavatimiz, – däp täkitlidi Älihan Smayilov.
Kšktat bahasimu muhim iҗtimaiy mavzuğa aylandi. Bu mäsiligä milliy ihtisat ministri Ruslan Dälenov izah bärdi. Җümlidin uniŋ bärgän ähbaritiğa qariğanda, bahalarniŋ kelişivelişini paş qiliş mähsitidä jürgüzülgän reydlar nätiҗisidä monopoliyagä qarşi komitet dšlät organliriğa, düŋ setivalğuçilarğa, mähsulat yetiştürgüçilärgä vä parçilap setiş karhaniliriğa birqatar täläplärni ävätti.
– Kšktat bahasini nazarät astida tutuvatimiz. Ägär bayqiğan bolsaŋlar, Astanada baha šsmigän, hätta birqatar soda orunlirida tšvänligän, – däp täkitlidi milliy ihtisat ministri.
Mätbuat konferentsiyasidä şundaqla mädäniyät vä sport ministri Arıstanbek Muhamediulı elimizdä turizmni täräqqiy ätküzüş istiqbali toğriliq ähbarat bärdi. Һazir uniŋ täräqqiy etişini birqatar amillar, җümlidin zšrür infraqurulumniŋ yoq boluşi tohtitip turuvatidu.
– Mäsilän, Çarin җilğisi çoŋ iqtidarğa egä. Bizniŋ väzipimiz – başqurğuçi kompaniyalärni vuҗutqa kältürüş vä turistlar üçün çirayliq täbiät zonilirini eçiş. Äqilgä muvapiq başqurulğanda, ahça moşu istirahät bağlirini saqlap qelişqa vä täräqqiy ätküzüşkä särip qilinidu, – däp täkitlidi ministr. U şundaqla turistlarni orunlaşturuşqa seliq selişniŋ (Bed Tax) kšpligän mämlikätlärdä käŋ qollinilip, turizmni täräqqiy ätküzüşkä särip qilinivatqanliğini qoşumçä qildi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ