Yeŋi räisi saylandi

0
758 ret oqıldı

Gšhärbüvi İSMAYİLҖANOVA,
«Uyğur avazi»

Ötkän şänbä küni Yarkänt şähiridiki nahiyälik Mädäniyät šyidä Panfilov nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ novättin taşqiri hesavat-saylam konferentsiyasi bolup štti. Uniŋğa ҖUEM räisi, Qazaqstan Җumhuriyiti Parlamenti Mäҗlisiniŋ deputati, Qazaqstan hälqi Assambleyasi Keŋişiniŋ äzasi Şahimärdan Nurumov, Qazaqstan hälqi Assambleyasi Almuta vilayätlik şšbisi räisiniŋ orunbasari – Kativat rähbiri Ğäbit Tursınbay, Panfilov nahiyäsi hakiminiŋ orunbasari Roza Mağrupova vä nahiyälik hakimiyätniŋ birqatar mäs°ul hadimliri qatnaşti.
Däsläp riyasätçi – Almuta vilayätlik mäslihätniŋ deputati, Almuta vilayätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi Zakirҗan Quziev däsläpki sšzni Şahimärdan Nurumovqa bärdi.
– Män yeqinda deputatlar topi bilän elimizniŋ sür°ätlik täräqqiy etivatqan regionliriniŋ biri Maŋğıstav vilayitidä boldum, — dedi Şahimärdan Üsäyinoğli. — Maŋğıstavdiki “Dostluq šyidä” štkän baş qoşuşta jigirmä ikki milliy mädäniyät märkiziniŋ väkilliri bilän uçrişip, ularniŋ paaliyiti bilän yeqindin tonuştum. Şundaqla Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ Aqtav vilayitidiki şšbisiniŋ äzaliri bilän baş qoşup, eqimdiki mäsililärni muhakimä qilduq. Ändi Aqtšbidiki “Dostluq šyidä” mädäniyät märkäzliriniŋ väkilliri bilän uçrişip, sšhbätläştim. «Yaşlar jili» dairisidä yaşlar bilän uçraştim.
Natiq šz sšzidä asasän җumhuriyät Prezidenti Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ Räisi Nursultan Nazarbaevniŋ Qazaqstan hälqigä yolliğan Mäktübidiki muhim kšrsätmä, väzipilärni ämälgä aşuruş boyiçä ҖUEMniŋ aldida turğan väzipilärgä vä keläçäk reҗilirigä tohtaldi. Şundaqla Qazaqstan hälqi Assambleyasi täripidin milliy mädäniyät märkäzlirini akkreditatsiyaläş işliri qolğa elinivatqanliğinimu eytip, qurulğiniğa 30 jil toluvatqan Panfilov nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋmu akkreditatsiyaläş işliriğa alahidä ähmiyät berişini täkitläp štti.
Şuniŋdin keyin Panfilov nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi Dilşat Nasirov kšpçilik aldida hesavat bärdi. U šz nutqida mädäniyät märkiziniŋ altä jil mabaynida ämälgä aşurğan işliriğa täpsiliy tohtaldi. Җümlidin kšpmillätlik tävä turğunliri bilän mustäqil elimizdiki turaqliqni, millätlärara razimänlikni, häliqlär dostluğini mustähkämläş yolida bäҗirilgän işliri häqqidä täpsiliy bayan qildi. U şundaqla saylanğan kündin beri milliy mädäniyitimizni täräqqiy ätküzüş üçün zor ülüşini qoşqan säpdaşliriğa vä җämiyätlik işlarniŋ aktivistliriğa çäksiz minnätdarliğini bildürdi.
Şuniŋdin keyin sšzgä çiqqan Panfilov nahiyäsiniŋ Pähriy grajdini, täjribilik agronom Äğzäm Märüpov, Kšktal yezisidin kälgän Mähämätҗan haҗim Mähämätov, tiҗarätçi Turliğoҗa Qurbanov milliy mädäniyitimizniŋ җankšyäri Ayimqiz Kärimova vä Yarkänt şähiriniŋ turğuni Seyit Väliev kün tärtividiki mäsilä boyiçä šz pikir-täkliplirini izhar qildi.
Kšpçilik märkäzniŋ altä jilliq paaliyitigä qanaätlinärlik bahasini bärgändin keyin, uniŋ räisligigä ikki namzat — Qazaqstan maaripiniŋ älaçisi, Panfilov nahiyäsiniŋ Pähriy grajdini Rizaydin Äysaev bilän Dilşat Nasirov tävsiyä qilindi. Dilşat Һüsäyinoğli şähsiy tiҗaritigä kšp vaqtiniŋ särip qilinişiğa benaän, šz namzitini elivetiş iltimasini bildürdi. Şundaq qilip, kšpçilik avaz bilän Rizaydin Äysaev җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi Panfilov nahiyälik şšbisiniŋ räisi bolup saylandi.
Andin sšz novitini alğan Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ Almuta vilayätlik şšbisi räisiniŋ orunbasari — kativat rähbiri Ğäbit Tursınbay, Panfilov nahiyäsi hakiminiŋ orunbasari Roza Mağrupova ҖUEMniŋ Panfilov nahiyälik şšbisiniŋ, җümlidin uniŋ yeŋi räisi Rizaydin Äysaevniŋ paaliyitigä muvappäqiyätlär tilidi.
Konferentsiya işini hulasiligän Zakir Quziev hesavat-saylam jiğiniğa qatnaşqan barliq mehmanlarğa sämimiy minnätdarliğini izhar qilip, hämmini mustäqil Qazaqstanniŋ güllinişi häm milliy mädäniyitimizniŋ rivaҗlinişi yolida “bir yaqidin — baş, bir yäŋdin qol” çiqirip, härikät qilişqa çaqirdi.

Panfilov nahiyäsi.

Rizaydin Seyitoğli ÄYSAEV
1948-jili 15-noyabr'da Panfilov nahiyäsiniŋ Kšktal yezisida tuğulğan. Almuta Dšlät täntärbiyä vä sport institutini vä Qazaq yeza egiligi institutini tamamliğan.
Ämgäk paaliyitini 1969-jili «Panfilov» yäl-yemiş sovhozida addiy işçidin başlidi. 1971-jili Yarkänt şähiridiki S.M. Kirov namidiki (hazirqi H.Helil Һämraev) mäktividä täntärbiyä päni muällimi, 1973 – 1974-jilliri Җambul namidiki ottura mäktivi mudiriniŋ orunbasari, 1974 – 1983-jilliri Panfilov nahiyälik iҗraiy komitetiniŋ bšlüm başliği, 1983 –1991-jilliri şähärlik käspiy-tehnikiliq uçiliöeniŋ mudiri, 1991 – 2001-jilliri Yarkänt şähiriniŋ hakimi, 2001 – 2009-jilliri «Sanaätçilär, tiҗarätçilär vä yeza egiligi hadimliriniŋ җumhuriyätlik assotsiatsiyasiniŋ» regionalliq mudiri, 2009 – 2019-jilliri Җambul namidiki mäktäpniŋ mudiri lavazimlirini egilidi.
Qazaqstan maaripiniŋ älaçisi, Panfilov nahiyäsiniŋ Pähriy grajdini. Qazaqstan Җumhuriyiti Mustäqilliginiŋ 25 jilliq tävälludluq medali, QHAniŋ «Birlik» altun medali vä başqimu mukapatlar bilän täğdirlängän.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ