Nursultan Nazarbaevniŋ Qazaqstan hälqigä muraҗiiti

0
240 ret oqıldı

Qimmätlik qazaqstanliqlar, vätändaşlar, säpdaşlar, “Nur Otan” partiyasiniŋ äzaliri!
Bügün män biz billä quruvatqan dšlitimiz tarihiniŋ äŋ muhim päytidä härqaçanqidäk silärgä muraҗiät qilivatimän.
Biraq bügünki muraҗiät alahidä. Män šzäm üçün muräkkäp qarar — Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti vakalitini saqit qiliş toğriliq qarar qobul qildim.
Biyil meniŋ mämlikitimizniŋ aliy rähbiri lavazimida bolğinimğa 30 jil tolidu. Hälqim maŋa mustäqil Qazaqstanniŋ Tunҗa Prezidenti boluş mümkinçiligini bärdi. Keŋäş imperiyasi ğuliğan çağda bizniŋ säyasitimiz vä ihtisadimiz väyran boldi. Häliq arisida tärtipsizlik vä qalaymiqançiliq orun aldi.
İçki umumiy mähsulat ikki hässä qisqardi, ozuq-tülük, birinçi novättä lazim bolidiğan tovarlar yetişmidi. Barliq çoŋ zavodlar bir vaqittila tohtap qaldi. Duniya düm kšmirilgändäk bilindi. Bu sinaq boldi. Biz uni qobul qilduq. Җür°ätlik bilän šzimizniŋ qazaqstanliq täräqqiyat yolumizni selişqa başliduq. Närq ihtisadini quruş, totalitarliq ideologiyalik sistemini buzuş vä җämiyätniŋ barliq institutlirini yeŋilaş — bizniŋ muhim üç väzipimiz boldi. Biz buni zamaniviy demokratik dšlät — Qazaqstan Җumhuriyitini quruş üçün qilduq. Biz naçar ihtisat vä namrat grajdanlar bilän demokratik institutlarni quruşniŋ mümkin ämäsligini çüşinip, ihtisatni täräqqiy ätküzüşni vä grajdanlarniŋ paravänligini aşuruşni asasiy orunğa qoyduq. Şuniŋ nätiҗisidä ihtisadimizni 15 hässä, häliqniŋ tapavitini 9 hässä (dollar bilän hesapliğanda) aşurup, namratçiliq däriҗisini 10 hässigä yeqin qisqarttuq.
Biz 2007 — 2012-jillardiki çoŋqur duniyaviy maliyä bohrinini qoşqanda, uçriğan qiyinçiliqlarniŋ hämmisini mustäqil vä utuqluq yäŋduq. Qazaqstan agrarliq ihtisattin sanaät-servisliq ihtisatqa štti. Mämlikätni industriyaläştürüş vä urbanizatsiyaläş җäriyani ketip baridu. Haş äşiya sektoriğa duniyaniŋ yetäkçi investorliri käldi. Bu neft'-gaz sektoriğa muräkkäp layihilärni ämälgä aşuruş imkaniyitini bärdi. Ham äşiya resursliri hesaviğa qazaqstanliqlarniŋ kälgüsi ävladi üçün fond quruldi. Qazaqstan alämşumul ihtisatniŋ bir qismiğa aylandi. İnvestitsiyalärni җälip qilivatidu vä duniyaniŋ barliq degidäk älliri bilän soda jürgüzüvatidu. Elimizniŋ yeŋi infraqurulumluq asasi quruldi. Mämlikätniŋ barliq regionliri avtomobil', tšmür yolliri bilän bağlaşturuldi. Aviatsiya marşrutliri bolsa, bizgä duniyaniŋ barliq җayliriğa beriş imkaniyitini yaritivatidu. Qazaqstan päqät territoriyasi boyiçila çoŋ dšlätkä aylanmidi. Bügünki kündä grajdanlirimizniŋ sani 18 milliondin aşti. 20 millionğa yetidiğan künmu jiraq ämäs. Biz duniyadiki täräqqiy ätkän 50 mämlikätniŋ qatariğa kirduq. 2050-jilğiçä bälgülängän täräqqiyat programmisi işländi. Mähsät — duniyaniŋ täräqqiy ätkän 30 mämlikitiniŋ qatariğa kiriş. Biz SSSRniŋ harabiliqlirida zamaniviy närq ihtisadiğa egä bolğan utuqluq Qazaqstan dšlitini quraliduq, kšpmillätlik vä kšpkonfessiyalik elimizdä teçliq vä turaqliqni vuҗutqa kältüräliduq. Bizniŋ kšpäsirlik tarihimizda däsläpki qetim Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ häliqara-hoquq däriҗisidä etirap qilinişini täminliduq. Dšlät süpitidä kšrsitilip bälgülänmigän Qazaqstanni duniya häritisigä kirgüzduq. Bizniŋ šz Bayriğimiz, Gimnimiz, Gerbimiz bar. Biz 90-jillardiki äŋ muräkkäp dävirdä yaşlarğa munasip bilim, duniyaviy ämäliyatni üginiş vä mämlikätkä payda kältürüş imkaniyitini beriş üçün “Bolaşaq” programmisi boyiçä mutähässislärni täyyarlaşni başliduq.
Duniyada bohranniŋ ovҗ alğiniğa qarimay, biz Astanada duniyaviy däriҗidiki universitet eçip, äqliy mäktäplärni salduq. Mustäqillik jillirida šskän yaşlar, işinimänki, mämlikätniŋ ularğa qilğan ğämhorluğini bahalaydu. Ular mustäqil Qazaqstanniŋ qaliğaçliri, ularniŋ mämlikitimizni saqlap mustähkämläydiğanliğiğa, šz bilimini, küçini Vätänni gülländürüş işiğa särip qilidiğanliğiğa işinimän.
Biz mämlikät tarihida birinçi qetim šz paytähtimizni qurduq. Astana — bizniŋ barliq muvappäqiyätlirimiz vä ğalibiyätlirimizniŋ sezilärlik ipadisi. Moşuniŋ hämmisini biz birlişip ämälgä aşurduq, qimmätlik qazaqstanliqlirim. Moşu jillarda bolup štkän barliq saylamlarda silär meni qollap-quvätlidiŋlar, meniŋ täşäbbuslirimni qollap-quvätlidiŋlar. Män uluq hälqimgä, šz elimgä hizmät qiliş şäripigä eriştim. Silärgä — hälqimgä çoŋ minnätdarliğimni bildürüp, baş egimän. Äynä şundaq qollap-quvätläş tüpäyli män moşu işänçini aqlaş üçün küç-ğäyritimni vä salamätligimni, vaqtimni ayimay işlidim.
Silärgä mälumki, bizniŋ qanunlirimiz bilän män Tunҗa Prezident — Millät Lideri märtivisigä eriştim. Җiddiy vakalätlärgä egä Behätärlik Keŋişiniŋ räisi bolup qalimän. “Nur Otan” partiyasiniŋ Räisi, Konstitutsiyalik Keŋäşniŋ äzasi bolup qalimän. Qisqisi, silär bilän billä bolimän. Mämlikät vä häliqniŋ ğemi — meniŋ ğemim bolup qalidu. Mustäqil Qazaqstan dšlitiniŋ asasini salğuçi süpitidä aldiki väzipäm — rähbärlärniŋ yeŋi ävladiniŋ hakimiyätkä kelişini täminläş. Ular mämlikättä jürgüzülüvatqan šzgirişlärni davamlaşturidu.
Qazaqstandiki hakimiyät varisliği konstitutsiyalik däriҗidä häl qilindi. Ämäldiki Prezident vakaliti qärälidin ilgiri tohtiğan ähvalda, uniŋ vakaliti saylam qäräli ayaqlaşqiçä Senat räisigä štidu. Andin keyin yeŋi Prezident saylimi štküzülidu.
Hazir Parlament Senatiniŋ räisi Qasım-Jomart Kemeloğli Toqaev. Silär uni yahşi bilisilär. U Moskva dšlät häliqara munasivätlär institutiniŋ uçumkari, pän doktori, ingliz vä hitay tillirini ärkin šzläştürgän. Җumhuriyätniŋ rähbiriy lavazimlirida çoŋ yolni besip štti. Mämlikätniŋ taşqi säyasiti şäkillängän jillarda taşqi işlar ministri boldi, mämlikät Prem'er-ministriniŋ orunbasari vä Prem'er-ministri, Senat räisi bolup işlidi. Mämlikätni, uniŋ ihtisadi vä säyasitini yahşi bilidu. BMT Baş kativiniŋ orunbasari bolup kšrsitildi vä işlidi. Bu uniŋ diplomat süpitidiki hizmitini etirap qiliş vä Qazaqstanğa bolğan işänçiniŋ nişani boldi. Qazaqstan mustäqilliginiŋ däsläpki künliridin tartipla meniŋ yenimda işlävatidu. Män uni yahşi bilimän. U adil vä җavapkärligi juquri adäm. Elimizniŋ içki vä taşqi säyasitini härtäräplimä çüşinidu vä qollap-quvätläydu. Barliq programmilar uniŋ qatnişişi bilän işlinip, qobul qilindi. Män näq Qasım-Jomart Kemeloğli Toqaevniŋ biz Qazaqstanni başquruşqa işäş qilidiğan adäm ekänligigä işinimän.

Qimmätlik vätändaşlar!
Biz duniyaniŋ bir җayda turmay, šzgirivatqanliğini kšrüvatimiz. Päqät yeŋi imkaniyätlärla ämäs, bälki şuniŋ bilän billä yeŋi alämşumul tehnologiyalik vä demografiyalik sinaq-hovuplar päyda bolup, duniya tärtivi turaqsizlişivatidu. Härbir ävlatqa šz väzipisini häl qilişqa toğra kelivatidu. Män vä meniŋ ävladim mämlikät üçün qoldin kälgänniŋ hämmisini qilduq. Nätiҗilär silärgä mälum. Duniya šzgirivatidu vä yeŋi ävlat kelivatidu. Bu täbiiy җäriyan. Ular šz dävriniŋ problemilirini häl qilidu. Şundaqla mämlikitimizni tehimu gülländürüş üçün küç-quvitini särip qilsun.
Duniya bilän billä bizmu šzgirişimiz keräk. Qazaqstanliqlarniŋ yaş ävladiğa muraҗiät qilimän — mustäqil Qazaqstanni, umumiy Vätinimizni, Mäŋgülük elimizni saqlaŋlar. Bu bizniŋ hälqimizniŋ, uluq äҗdatlirimizniŋ yeri. Vätinimizmu, yerimizmu bir. Hälqimizniŋ dostluği vä birligini, šzara işänçimizni saqlap, mämlikätniŋ härbir grajdininiŋ mädäniyitini vä än°änilirini hšrmätläŋlar. Päqät şundaq qilğandila biz küçlük bolimiz, barliq sinaq-hovuplarni yeŋimiz. Şu çağdila biz güllinimiz.

Hšrmätlik qazaqstanliqlar!
Meniŋ vätändaşlirim!
Bügün män silärniŋ härbiriŋlarğa muraҗiät qilivatimän. Mämlikät aldida miqiyasliq väzipilär turuvatidu. Utuq qazinidiğanliğimizğa işinimän.
Män Qazaqstanniŋ keläçigini qandaq täsävvur qilimän? Keläçäktiki qazaqstanliqlarniŋ bilimlik, üç tilda sšzläydiğan, ärkin adämlär җämiyitini vuҗutqa kältüridiğanliğiğa qät°iy işinimän. Ular — duniya grajdanliri. Ular säyahät qilidu. Ular yeŋi bilim elişqa huştar bolidu. Ular — ämgäkçan. Ular — šz eliniŋ vätänpärvärliri. Män keläçäktiki Qazaqstanniŋ Hämmigä Ortaq Ämgäk Җämiyitigä aylinidiğanliğiğa işinimän. Bu hämmä närsä adäm üçün ämälgä aşurulidiğan küçlük ihtisatqa egä dšlät bolidu. Uniŋ bilim beriş sahasimu, salamätlikni saqlaş sahasimu üstün bolidu. Uniŋda teçliq vä hatirҗämlik hšküm süridu. Grajdanlar ärkin vä täŋhoquqluq, hakimiyät adalätlik bolidu. Mundaq mämlikättä qanun üstünlükkä egä bolidu. Män toğra yolda ketip barğanliğimizğa işinimän vä bizni heçkim toğra yoldin çiqiralmaydu. Ägär biz küçlük bolsaq, biz bilän hesaplişidu. Ägär biz qandaqtu-bir ğäyri küçkä yaki başqa birigä ümüt qilsaq, qolğa kältürgän utuqlirimizniŋ hämmisidin ayrilimiz.
Hšrmätlik qazaqstanliqlar!
Tegişlik Pärmanni imzalaş päyti käldi, däp oylaymän.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ