Duniyadiki reklama täräqqiyatiniŋ istiqbali

0
49 ret oqıldı

Ötmüşimizgä qaraydiğan bolsaq, reklama däsläp gezit bätliridä mätin elan süpitidä päyda bolğan. Keyin reklama radio bilän televiziyagä štti. Tehnologiyalärniŋ täräqqiy etişi bilän reklama yeŋi imkaniyätlärgä egä boldi. Mäsilän, litografiya päyda bolğanda reklamiliq elanlarda täsvirlärni besiş mümkinçiligi tuğuldi. Räŋlik besiş uslubiğa štkändin keyin mätbäälik reklaminiŋ imkaniyiti käŋäydi. Moşundaq ähval televiziyadimu käŋ qanat yaydi. Yäni addiy täsvirdin komp'yuterda quraşturulidiğan videoğa aylandi. Uniŋğa şundaqla muzıka vä härhil avazlar selindi.

Mälumki, reklama bärgüçilär üçün äŋ muhim soal reklaminiŋ bahasi bolidu. Çünki reklaminiŋ nätijidarliği näşirniŋ auditoriyasigä bevasitä bağliq. Qärällik näşirniŋ auditoriyasi uniŋ tirajiğa, radio bilän telekanalniŋ auditoriyasi bolsa, kanallar hävär tarqitidiğan territoriyagä bağliq bolidu. Qärällik näşirgä qariğanda telekanalniŋ auditoriyasi juquri bolğanliqtin, telekanaldiki reklaminiŋ nätiҗidarliği näşirlärgä qariğanda kšp bolidiğanliği eniq. Näşirlärdiki vä teleefirdiki reklamilarniŋ kamçiliği – uniŋda eniq bir reklamini kšrgän yaki oquğan auditoriyaniŋ eniq sanini eniqlaş qiyin.
Şu nuqtäiy näzärdin qariğanda, İnternettiki reklaminiŋ mundaq kamçiliği yoq. Sävävi, İnternetta reklamini kšrgän vaqitla ämäs, şundaqla reklama bärgüçiniŋ saytiğa štüş vaqti tirkilidu. Uniŋdin taşqiri, İnternetniŋ duniya boyiçä auditoriyasi çäksiz.
Täkitläş lazimki, keyinki jillarda gezitlardiki reklaminiŋ ülüşi 27 payizdin 10 payizğiçä، jurnallarda 12 payizdin 5 payizğiçä qisqarğan. Qärällik näşirlär buniŋdin keyinmu bazardiki šz ornini jütirişkä yüzlinidu. Çünki oqurmänlär näşirlärniŋ onlayn-tähminlirigä، şundaqla ähbarat elişniŋ yeŋi uslubliriğa štüvatidu. Bizniŋ tähminlirimiz boyiçä، gezit vä jurnallarniŋ reklama baziridiki ülüşi jiliğa 5 vä 6 payizğiçä qisqiraydu. 2020-jilniŋ ahiriğiçä bazarniŋ 7 vä 4 payizi şularniŋ änçisidä qalidu. Mälumki, 1996-jildin başlap 2016-jilğiçä televiziya asasiy reklama mäydani bolup kälgän. Umumän reklama bazirini, şuniŋ içidä mätinlik vä tematikiliq elanlarni qoşup alğanda, televiziyaniŋ bazardiki ülüşi 2012-jili 39,1 payizğa yätkän. 2017-jili bolsa, 34,1 payizğa çüşkän, 2020-jili 31,2 payizğa çüşidu däp kütülmäktä. Bu 1981-jildin başlap hesapliğanda äŋ tšvän kšrsätküç bolmaqçi.
2017-jili internet-reklama än°äniviy televiziyadiki reklamida eşip çüşüp, duniyadiki äŋ çoŋ reklama kaniliğa aylandi vä umumiy reklama çiqimliriniŋ 37,6 payizini täşkil qildi. Bizniŋ pikrimizçä، 2020-jilğiçä internet-reklama duniyadiki reklamiğa ketidiğan çiqimlarniŋ 44,6 payizini egiläydu.
Täkitläş lazimki, İnternettiki reklamimu täräqqiy etivatqan internet-tehnologiyalärgä muvapiq täräqqiy ätmäktä. Moşuniŋdin ikki-üç jil ilgiri reklama vä elanliriniŋ kšp qismini täsvirlärgä yezilğan mätinlär täşkil qilatti. İҗtimaiy torlarniŋ vä Yutub platforminiŋ täräqqiy etişi bilän İnternettiki reklama videoşäkilgä kšçmäktä. Şu säväptin reklama baziridiki istiqballarni nazarät qiliş muhim vä veb-saytlarğa šzgirişlärni kirgüzüp turuş lazim. Çünki štkän jili täşkil qilinğan saytlarmu reklama imkaniyätliri turğusidin qariğanda konirap kätti.
Reklaminiŋ mümkinqädär nätiҗidarliğini vä eniq heridarğa qaritilişini täminläş üçün çoŋ şirkätlär mälumatlarni qayta işläş märkäzlirini qurmaqta. Bu märkäzlärdä İnternetqa kirivatqan härbir heridarniŋ mälumatliri jiğilidu. Mähsus programmilar İnternettiki bizniŋ barliq härikätlirimizni – qaysi veb-saytqa kirginimizni, qaysi tematikidiki materiallar qiziqturğanliğini, nemini izdävatqanliğimizni, nemini qäyärdä setip elivatqanliğimizni, hätta qaysi vaqitta İnternetqa kirginimizni nazarät qilip turidu. Äynä şu mälumatlar asasida İnternetqa kirginimizdä programmilar şuniŋğa muvapiq reklamini kšrsitişkä başlaydu. Mäsilän, tünügün siz yaŋiyu šstürüş tehnologiyasini izdigän bolsiŋiz, kšp štmäyla sizgä yeza egiligi tehnikisiniŋ، äsvapliriniŋ، oğutlarniŋ reklamisini kšrsitişkä başlaydu. Ägär siz kšynäk izdigän bolsiŋiz, sizgä härqandaq internet-dukanlardin kiyim-keçäk setivelişni tävsiyä qilidu. Yäni İnternettiki reklama heridarniŋ ehtiyaҗiğa qarap, uniŋ arqisidin maŋidu.
ھazir hämmä adämlärniŋ qolida mobil'liq vasitilär bar. Biz şular arqiliq iҗtimaiy torlardin paydilinimiz, videolarni kšrimiz, haҗät närsilarni izdäymiz vä setivalimiz. Bügünki taŋda onlayn-videolar vä iҗtimaiy torlar İnternettiki reklaminiŋ härikätländürgüçi küçi bolup hesaplinidu. Bizniŋ tähminimizçä، yeqinqi üç-tšrt jilda moşu torlardiki reklama jiliğa 17 payizğa šsidu. Onlayn-video hazir aliy süpätlik kontentqa qoşuluşniŋ addiyliği vä mobil'liq namayiş qilinişniŋ imkaniyätlirigä bağliq täräqqiy ätmäktä. Kšpligän heridarlar üçün iҗtimaiy torlarni mobil'liq vasitilär arqiliq täkşürüş turaqliq, qeliplaşqan adätkä aylandi. Şu säväptin iҗtimaiy torlardiki reklamimu mobil'liq qoşumçilarniŋ ähbarat lentiliriğa uyğunluq bilän kirivatidu. Moşu yärdä reklamiliq onlayn-videolar iҗtimaiy torlarniŋ asasiy tapavät mänbäsigä aylinivatqanliğiğa diqqät ağdurişimiz lazim.
ھazirqi taŋda internet-tehnologiyalar çoŋ täläplärni qoymaqta. Nurğun işlarniŋ İnternetta ekänligini näzärdä tutup İnternetni paydilinipla qalmay, uniŋ bilän işläşni üginiş keräk. Mäsilän, ğärip älliridä yeza egiligi mähsulatlirini šstürüş işlirini ämälgä aşuruş üçün nazarät tehnologiyalirini käŋ paydilinidu. Programma topini šz vaqtida çanaş، oğutlarni çeçiş، uruq seliş، suğiriş، hosulni qayta işläş، jiğiş vä ävätiş işlirini nazarät qilidu. Yeza egiligi tehnikisini GPS nazarät qiliş، marşrutlirini eniqlaş qolğa elindi. Barliq hosulmu İnternet arqiliq setilidu.
Kšrüp turumizki, tehnologiyalär muräkkäpläşmäktä. İnternetta nätiҗidar reklama beriş päqät çidamliqnila ämäs, şundaqla marketing vä programmilaş sahasida çoŋqur bilimni täläp qilidu.
Yadikar ĞÄNİEV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ