Hälqimizniŋ munävvär pärzändi

0
57 ret oqıldı
Q.Qämbiri aldinqi qatarda oŋda.

(İnqilapçi, täşkilatçi vä sän°ätkar Qasimҗan Qämbiriniŋ tuğulğiniğa – 110 jil)

Һayatini ğäplättä qalğan millitini oyğitiş yolida märipät tarqitiş, milliy mädäniyätniŋ oyğinişini ilgiri sürüş, gomindaŋ asaritidiki hälqiniŋ milliy-azatliq kürişigä iştrak qiliş ohşaş paaliyätkä atap, şu küräşçan jillar içidä šziniŋ sap milliy ğururi, pak iman-etiqati bilän yaşiğan insanlarniŋ biri Qasimҗan Qämbiridur.

U štkän äsirniŋ 30-jillirida gomindaŋçilar asaritidiki hälqimizgä šziniŋ kimligini tonutuşni, millätniŋ şanliq tarihi, mädäniyiti, batur, parasätlik, küräşçan oğlanliriniŋ paaliyätlirini käŋ täşviq qilip, millätni ilim-märipät yoliğa meŋişqa räğbätländürüş vä yetäkläşni mähsät qilip yaşiğan ziyalilirimiz väkilliriniŋ biri.
Uyğur hälqiniŋ munävvär pärzändi, 1944-jilqi Şärqiy Türkstan inqilavi rähbärliriniŋ biri Qasimҗan Qämbiri 1909-jili Qäşqär vilayiti Atuş nahiyäsiniŋ Buyamät yezisida hünärvän ailisidä duniyağa kälgän. Bilim elişqa täşna Qasimҗan 14 yeşiğiçä Atuşta başlanğuç mäktäptä oqup, andin atisi bilän Keŋäş İttipaqiğa çiqidu vä däsläp Yarkänttä ottura mäktäptä, andin Taşkänttiki azsanliq millätlär bilim yurtida oquydu.
Oktyabr' inqilaviniŋ ğälibisi bilän Keŋäş İttipaqida şäkillängän yeŋi turmuş yaş Qasimҗan Qämbirini iҗadiyätkä räğbätländüridu. U Yarkänttä ottura mäktäptä oquvatqan çağliridin başlap iҗadiyät bilän şuğullanğan. Qasimҗan Qämbiri mäktäp sän°ät šmigigä qatnişip, saz äsvaplirini çeliş, nahşa eytiş, sähnidä härhil obrazlarni yaritiştiki tirişçanliği vä mahariti bilän šz qabiliyitini namayän qilidu. Şu җäriyanda zamandaşliri Ömär Muhämmädiy vä Һezim İskändärov bilän tonuşidu. U Taşkänttiki azsanliq millätlär bilim yurtini pütirip, 1931-jili Vätängä qaytidu vä 1934-jili Ğulҗida qurulğan “Uyğur mädäniyät-maarip uyuşmisiniŋ” täşkillinişigä paal qatnişidu. Bu häqtä Qazaqstan häliq yazğuçisi Ziya Sämädi šz hatiriliridä mundaq däp äsläydu: “1934-jili 9-mart küni Ğulҗida “Uyğur mädäniyät-maarip uyuşmisi” quruldi. Däsläp “mäşräp” şäklidä qurulğan bu uyuşmini bir türküm märipätçilär: Teyip haҗi Sabitov, Abdurahman äpändi, Märüp äpändi (şair), Qasimҗan Qämbäri (şair), Җalalidin Yähiyariy, Usman Nasirov, Ähmät Nasirov, Rehimҗan Sabiriy, Käbir Zakirov, Rozi tämbir, Säydullam (bular mäşhur sazändä-sän°ätkarlar)… qatarliqlardin tärkip tapqan bolup, bu ilğar milliy ziyalilar häliqqä berilgän “käŋçilik” pursättin paydilinip, Şinҗaŋ (Şärqiy Türkstan) boyiçä birinçilärdin bolup, mäzkür mädäniyät oçiğini qurup, paal işqa kirişkän edi.
Uyuşma işliri birqädär yolğa çüşüp, dairisi käŋiyişkä štkändä, yäni şähärdä, nahiyälärdä şšbilär käyni-käynidin bäs-bästä quruluşqa başliğanda, meni “İli vilayätlik mädäniyät-maarip uyuşmisi” mädäniyät-maarip bšlüminiŋ başliği väzipisigä bälgüläşti. Qasimҗan Qämbiri täşkilat bšlüminiŋ Җalalidin Yähiyarov bolsa sänaiy näfisä (sän°ät) bšlüminiŋ başliği boldi. “Uyğur mädäniyät-maarip” uyuşmisiniŋ räisi Teyip Һaҗim Sabitov katip äzaliri jiğin-keŋäşlär boyiçä hämmä işlarniŋ iҗrasini nazarät qiliş bilän billä içki-taşqi muämmalarğa bevasitä rähbärlik qilatti. Män, Qasimҗan üçimiz bamäslihät vä intayin çiqişip işlättuq, hemişäm degidäk billä jürättuq. Һämmimizniŋ işläş qizğinliğimiz çäksiz, işläşmu kšŋüllük edi. Çünki märipätpärvär ilğar ziyalilar hämdä kšpçilik häliq ammisi bizni qollatti – hämmä täşäbbuslirimizniŋ җariy qilinişiğa yar-yšläk bolatti. Vay, şu zamandiki mädäniyätkä jürüş qiliştiki qizğinliğini hazir kšz aldimğa kältürsäm, mämnuniyät içrä hälqimgä qanaät izhar qilimän” (Ziya Sämädi, “İstäk vä qismät”, Almuta, “Mir” näşriyati, 2008-jil, 64-bät).
İstedatliq täşkilatçi, sän°ätkar Qasimҗan Qämbiri “Uyğur mädäniyät-maarip uyuşmisida” rähbiriy lavazimlarda paaliyät elip barğan çağda “Zaman şaŋ°yu”, “Parihor şaŋ°yu”, “Perihun”, “Yalğan tevip”, “Zäynäpkä tšhmät” qatarliq şu dävirdiki uyğurlar diyaridiki җämiyätniŋ qaraŋğu täräplirini paş qilidiğan, zalim bäglärni vä nadanliq, hurapiyliqni mäshirä qilidiğan härhil dramilarni sähniläştürüp, kšpçilikniŋ diqqitigä havalä qilidu. U şundaqla kona feodalizm än°änisi vä diniy hurapatliqniŋ qattiq çäkläşlirigä qarimay, räpiqisi Raziya hanimnimu qabiliyätlik sän°ätçi qilip yetiştürüp çiqidu vä uniŋ bilän billä sähnilärdä rol' oynaydu. Ägär biz şu dävirdiki väziyätni kšz aldimizğa kältürsäk, “namahräm bolidu” däp qiz-ayallarni üzini yepip jürüş, yäni päränҗä taqap jürüş qät°iy җariy qilğan, umumän, ayal-qizlarniŋ җämiyät işliriğa arilişişi çäklängän şaraitta Qasimҗan Qämbiriniŋ šz räpiqisini sähnidä rol' oynaşqa elip çiqişini qährimanliq, җahalätkä oçuq uruş elan qiliş däp qaraş keräk. Bu häqtä Qasimҗan Qämbiriniŋ äŋ yeqin dosti vä mäsläkdişi Ziya Sämädi mundaq däp äsläydu: “Bu qetim “Ğerip-Sänäm” dramisini sähniläştürüş intayin zor mäs°uliyätni täläp qilğaçqa, baş rejisser, muzıka rähbiri, rässam, hämdä baş rol'lar — Ğerip-Sänäm, şah Abbas, Abdulla şatiri, ustaz qatarliq rol'larni oyniğuçilarni uyuşma häy°ät äzaliri jiğinida, bir-birläp täkşürülüp, tästiqtin štküzüldi. Şundaq qilip, baş rejisser Җalalidin (Qasimҗan Qämbiri ikkimiz hemişämdikidäkla uniŋ keŋäşçi – mäslihätçisi bolduq), Ğerip – Qasimҗan, Sänäm – Raziya hanim, Şah-Abbas – Ziya Sämädi, Abdulla şatiri – Märüp aka, ustaz – Yaqupҗan, muzıka rähbiri – Rozi tämbir, rässam – Һäbip, onliğan kenizäk vä orda ayalliriniŋ rolini oynaydiğan qiz-çokanlar mäsilisi bizniŋ beşimizni qaturatti. Çünki, şarait vä diniy etiqat tüpäyli, tehi päränҗä astida jürgän uyğur qiz-çokanlirini işäşlik halda teatr sähnisigä elip çiqişqa tehi ätigän edi. Gärçä, qizğin haliğuçilar bolsimu, şarait pişip yätkiçä tähir qilişqa, pursät kütüşkä toğra käldi” (Juqarqi kitap, 110-bät).
Yaş yazğuçi Ziya Sämädi, şair vä sän°ätkar Qasimҗan Qämbiri, tuğma talant reҗisser Җalalidin Yäh°yarovniŋ tirişçanliq bilän küç çiqirişi nätiҗisidä 1936-jili Ğulҗida sän°ät işliri helä zor täräqqiyatqa erişidu. “Uyğur mädäniyät-maarip uyuşmisiniŋ” tirişçanliği, aŋliq täräqqiypärvär baylarniŋ mäbläğ ianä qilişi tüpäyli Ğulҗida şu dävirdä helä haşamätlik “Millätlär klubi” paydilinişqa berilidu. Bu teatrda şu jilliri “Nazugum”, “Ğerip-Sänäm”, “Pärhat-Şerin”, “Arşin mal alan”, “Qanliq dağ” qatarliq çoŋ tiptiki sähnä äsärliri qoyulidu. Buniŋdin başqa, häliqni ilim märipätkä ündäydiğan, hurapiyliqqa qarşi turidiğan komediya, nahşa-ussul vä eytişiş nomerliri kšrsitilidu. Mana bu işlar Qasimҗan Qämbiriniŋ bevasitä iştrak qilişi vä härtäräplimä tirişçanliq kšrsitişi bilän bolğanliği mälumdur.
Uyğurlar diyarida ilim-märipät vä ädäbiyat-sän°ät işliriniŋ kündin-küngä rivaҗlinişiğa ägişip häliqniŋ rohiy җähättin oyğinişini, millätniŋ qenini şorap, šzini sämirtip kälgän gomindaŋ äksiyätçi hškümitiniŋ zoravan hškümranliri, millätpärvär, vätänpärvär ziyalilar qoşunini šzliriniŋ kšzigä qadalğan miq däp qaridi. Şeŋ Şisäy hškümiti 1937-jildin başlap härhil banä-säväplär bilän vätänpärvär ziyalilarni vä här millät içidiki täräqqiypärvär zatlarni umumyüzlük täqip qilişqa başlaydu. Qasimҗan Qämbirimu 1937-jili oktyabr'dä “Uyğur mädäniyät-maarip uyuşmisiniŋ” räisi Teyip haҗi Sabitov, şundaqla Ziya Sämädi vä başqilar qatarida qolğa elinip, däsläp Ğulҗida qamilidu, keyin Ürümçidiki dähşätlik 2-türmigä kältürülidu. U türmidimu keläçäkkä ümüt bilän qarap, kštiräŋgü roh bilän, gomindaŋçilarniŋ dähşätlik qiyin-qistaqliri aldida heç tävränmäydu, düşmängä baş ägmäydu.
1943-jili väziyät җiddiy käskinlişip, Şeŋ Şisäyniŋ hakimiyitigä nisbätän naraziliqniŋ küçiyişidin änsirigän gomindaŋçilar häliqqä yahşi kšrünüş üçün bir türküm kişilärni ärkinlikkä çiqiridu. Ularniŋ içidä Qasimҗan Qämbiri Ürümçidiki märkiziy “Uyğur mädäniy-maarip uyuşmisidiki” bäzi rähbiriy hadimlarniŋ kepil boluşi bilän türmidin boşitilğan.
Qasimҗan Qämbiri türmidin çiqip, Ürümçi Märkiziy “Uyğur mädäniy-maarip uyuşmisidiki” sanai näfisidä (sän°ät šmigidä) rejisser vä artist bolup paaliyät elip baridu. Şeŋ Şisäyniŋ paylaqçiliri Qasimҗan Qämbiriniŋ jürüş-turuşini җiddiy nazarätkä alidu. Uniŋğa hätta Ğulҗiğa berip, ailisini yoqlap kelişigimu ruhsät qilinmaydu. Pütkül vuҗudi bilän šz hälqigä hizmät qilişqa bäl bağliğan oğlan şu mäzgillärdä birtäräptin sanai näfisädä işläp, yänä birtäräptin, kšpligän şeir vä nahşa mätinlirini yazidu.
Qasimҗan Qämbiriniŋ Ürümçi sähniliridä šziniŋ җoşqun vätänpärvärlik sän°ät paaliyätliri arqiliq häliqni ilim-märipät egiläşkä vä ğäplät uyqisidin oyğinip җallat Şeŋ Şisäy hakimiyitigä qarşi naraziliğini küçäytişkä dävät qilğanliği üçün, äksiyätçi gomindaŋ hakimiyiti uniŋ «peyini qirqiş» mähsitidä “җäriman pulni vaqtida tšlimidiŋ, hškümätniŋ adil җaza çarisiğa hilapliq qildiŋ” degän bädnam bilän uni yänä türmigä solaydu vä häliq aldidiki zor abroyini çüşiriş üçün hitay zindanlirida haҗäthana tazilaş, koça süpiriş işliriğa solaydu. Keyin gomindaŋçilar, İli täväsidiki partlaş hovupiğa egä inqilaviy väziyät vä häliqniŋ qät°iy täläpliri tüpäyli, Qasimҗan Qämbirini türmidin boşitişqa mäҗbur bolidu. Lekin uniŋ Ğulҗidiki ailisi bilän didarlişişiğa ruhsät bärmäydu.
ŞUARliq tarihçi Quddus Abdusämät Qasimҗan Qämbiriniŋ gomindaŋçilar çaŋgilidin qandaq qutulup Ğulҗiğa barğanliği vä u yärdiki inqilaviy paaliyätkä qädäm taşliğanliği häqqidä mundaq mälumat beridu: “…1944-jili 6-ayniŋ mälum bir küni, yäni Ähmätҗan Qasimi Şeŋ Şisäyniŋ türmisidin boşanğan küni Qasimҗan Qämbiri uniŋ bilän kšrüşüp, uzaq sšhbätlişidu hämdä ätisi Ähmätҗan Qasimiy Doŋkšvrüktiki tatar meçitiniŋ arqa koçisida oltirişliq Ğoҗähmät degän kişiniŋ šyidä Abdukerimhan Mähsum (Qäşqärdä paaliyät elip barğan mäşhur demokratik ilğar zat – Ya.S.) vä başqa imtiyazliq kişilär bilän Ğulҗiğa ketidu. Şu qetimqi sšhbättin keyin Qasimҗan Qämbirimu Ğulҗiğa qaytmaqçi bolidu. Biraq gomindaŋ dairiliri uniŋ Ürümçidin säväpsizla ketişigä yol qoymaydu. Şuŋa u pursät kütidu. 1944-jili iyul'da Ürümçi märkiziy Uyğur uyuşma sanai näfisäni käŋäytip qurmaqçi bolidu. Qasimҗan Qämbiri sanai näfisägä sazändä elip keliş banisi bilän Uyğur uyuşmisiniŋ ruhsitini elip, Ğulҗiğa baridu. Şundaq qilip, u gomindaŋniŋ çaŋgilidin qutulidu.
Qasimҗan Qämbiri Ğulҗiğa barğandin keyin säpdaşliri Teyip haҗi Sabitov, Һäbib Yuniçi, Ähmätҗan Qasimiy qatarliqlar bilän kšrüşidu. U yänä Käŋsay partizanliri vä Nilqa, Ulastaydiki Patih, Osman, Äkbär başçiliğidiki partizanlar bilän alaqä ornitip, ularniŋ härikitigä ilham vä mädät beridu hämdä Ğeni baturni partizanlarğa tonuşturidu (Qasimҗan Qämbiri Ğeni bilän Şeŋ Şisäy türmisidä tonuşqan)” (“Tarih sähnisidä”. Maqalilar toplimi, 1-tom, Beҗin, ׂMillätlär näşriyati”, 2014-jil, 121-122-bätlär).
Һä, kiçigidinla šz hälqiniŋ azatliği mustäqilligini arzu qilğan vä moşu izgü mähsätkä hayatini beğişliğan Qasimҗan Qämbiri Ğulҗiğa kälgän zaman milliy-azatliq inqilapqa paal iştrak qilidu. U mähpiy härikät qilivatqan “Azatliq” täşkilatiniŋ äŋ muhim tapşuruqlirini orunlap, käŋ ammini milliy-azatliq härikätkä avaz qoşuşqa dävät qilidu, täşviqat-tärğibat işlirini qanat yayduridu.
1945-jili Şärqiy Türkstan Җumhuriyitiniŋ Milliy armiyasi uyğurlar diyariniŋ җänubini gomindaŋçilardin azat qiliş җäŋlirigä atlanğanda, Qasimҗan Qämbiri bilän Abdukerim Abbasov hškümätniŋ qarariğa benaän härbiy qoşunğa hškümätniŋ pävquladdä väkili (säyasiy komissar) bolup tayinlinidu. 1945-jili 20-iyul' küni härbiy jürüşkä atlanğan Qasimҗan Qämbiri, Abdukerim Abbasov, qomandan polkovnik Sopahun Sopurov rähbärligidiki Milliy armiya җäŋçiliri uyğurlar diyariniŋ җänubidiki Bay, Aqsu, Yeŋişähär nahiyälirini işğal qilidu. SSSR rähbiri İ.Stalinniŋ Şärqiy Türkstan Җumhuriyiti (ŞTҖ) hškümitiniŋ rähbärligini Hitay gomindaŋ hškümiti bilän teçliq bitim tüzüşkä, hälqimizniŋ adalätlik kürişini yerim yolda tohtitişqa qattiq säyasiy diplomatik qisim işlitişi vä härbiy tähdit selişi tüpäyli ŞTҖ Milliy armiyasiniŋ qoşuni Aqsudin çekinip çiqişqa mäҗbur bolidu.
ŞTҖ hškümiti Qasimҗan Qämbirini mädäniy-maarip vä sähiyä (salamätlikni saqlaş) işliriğa mäs°ul lavazimğa hškümät äzasi qilip tayinlaydu. Ändi juqurida täkitliginimizdäk, SSSR rähbärliginiŋ qattiq besimi astida 1946-jili 1-iyun'da ŞTҖ hškümiti gomindaŋ hškümiti bilän imzaliğan 11 maddiliq teçliq bitimgä benaän šlkilik birläşmä hškümät qurulğandin keyin, Qasimҗan Qämbiri Qäşqär vilayitiniŋ valiliğa tayinlinidu.
Qasimҗan Qämbiri Qäşqär vilayitiniŋ valisi bolup işligän mäzgildä häliqniŋ ärkinlik, azatliq üçün elip barğan küräşlirigä rähbärlik qilidu. U käŋ häliq ammisini gomindaŋ äksiyätçiliriniŋ šzliri imzaliğan 11 maddiliq teçliq bitimgä hilapliq qilğan eğir qilmişlirini, häliqniŋ azatliq vä demokratiya mähsätlirini ämälgä aşuruş üçün küräşkä atlanğan ilğar väkillirini täqipläş vä šltürüşkä ohşaş җinayätlirini paş qilişqa säpärvär qilidu. Bu häqtä tarihçi Quddus Abdusämät mundaq däp yazidu: “…1947-jili 21-iyul' küni gomindaŋ äksiyätçiliri Ürümçidä 11 maddiliq teçliq bitimni iҗra qilişni täläp qilip namayiş qilğan ammini qanliq basturidu. Şu küni Җänubiy Şinҗaŋ boyiçä inqilaviy yaşlar tutqun qilinidu. Qasimҗan Qämbirimu şular qatarda qolğa elinip, Qäşqär Yeŋi şähärdiki härbiy türmigä qamilidu. Gomindaŋ härbiy vä saqçi dairiliriniŋ türlük heylä-näyräŋliri vä qattiq qiyin-qistaqqa elişi Qasimҗan Qämbirini boysunduralmaydu. U här qetimliq soraq җäriyanida qattiq azap çäkkän bolsimu, kameriğa heçnärsä bolmiğandäk kštiräŋgü rohta kirip başqa türmidaşliriniŋ küräş iradisigä ilham vä mädät beridu” (“Tarih sähnisidä”. Maqalilar toplimi, Beҗin, “Millätlär näşriyati”, 2014-jil, 123-bät).
1949-jili 8-aprel' küni Qasimҗan Qämbiri gomindaŋçilar türmisidin boşitilidu. U täklip boyiçä şu jili iyun'da Ürümçigä kelidu vä šlkilik Uyğur mädäniy aqartiş uyuşmisiniŋ räisi bolup tayinlinidu. Bu җäriyanda pütkül uyğurlar diyariniŋ mädäniy-maarip, ädäbiyat-sän°ät vä täşviqat işliriğa kšŋül bšlidu. Şuniŋ bilän billä Ürümçidä näşir qilinidiğan “Һäqiqät” gezitiniŋ baş muhärriri väzipisini ada qilidu. 1950 – 1954-jilliri uyğurlar diyariniŋ Yarkänt vilayitiniŋ valisi bolup tayinlinidu. U täҗribilik vä uyuşturuş qabiliyiti juquri, kişilär bilän til tepişni bilidiğan salahiyätlik rähbär süpitidä pütkül Yarkänt vilayitini hämmä sahalar boyiçä täräqqiy ätküzüş üçün barliq küç-quvitini, äqil-idrigini särip qilidu. Şuniŋ üçün Yarkänt hälqi Qasimҗan Qämbirini çin dilidin sšyätti. U Yarkäntniŋ ädäbiyat-sän°ät işliriniŋ täräqqiyatiğa alahidä ähmiyät berip, uyğur hälqiniŋ klassik muzıka җävhiri bolğan 12 muqamni rätläş, notiğa eliş vä häliq dastanlirini, qoşaq-beyitlirini toplaş boyiçä ünümlük işlarni ämälgä aşuridu. U şundaqla häliq arisidiki ataqliq sän°ätçilärni vä muqamçi-sazändilärni izdäp tepip täşkilläş, orunlaşturuş işliriğimu paal iştrak qilidu. Bu häqtä šz dävridä ŞUAR mädäniyät naziri (ministr) bolup işligän Muhämmät Zunun äpändi mundaq guvaliq qilidu: “HHҖ qurulğandin keyin hškümät uyğur 12 muqamini җiddiy qutquzuvelişqa çoŋ ähmiyät bärdi…. 12 muqamni toplaş, rätläş, orunlaş, sähniläştürüş, näşir qiliş hizmitini tšvändiki basquçlar boyiçä elip berilip qaltis zor nätiҗilär qolğa kältürüldi.
Birinçi basquç 1950-jillar bolup, 12 muqamni simğa eliş işi Ürümçidä başlandi. Şu jili ataqliq sän°ät ärbabi, Yarkänt vilayitiniŋ sabiq valisi Qasimҗan Qämbiri Qağiliq nahiyäsidä mäşhur muqam ustazi Turdi Ahun akini bayqap, šlkilik häliq hškümitigä mälum qildi. Äyni vaqittiki šlkä rähbiri Säypidin Äziziniŋ täşäbbusi bilän muqam ustazi Turdi Ahun aka oğli Һoşur Ahun, qäşqärliq muqamçi Qasim älnäğmä, İlidiki mäşhur muqamçi Qasim älnäğmä, İlidiki mäşhur muqamçi Rozi tämbir, muqamşunas Zikri Älpätta, ataqliq häliq nahşiçisi Abduväli Җärullaevni Ürümçigä täklip qilişi, mädäniyät ministrligi bilän dšlät millätlär institutidiki kompozitor Ven Tuŋşuni yardämgä ävätişi bilän şu jili 8-, 9-aylarda 12 muqam, җümlidin bir qisim uyğur häliq nahşiliri simğa elindi” (“Şinҗaŋ mädäniyiti” jurnali, 2002-jil, 4-san, 52-bät).
Moşu yärdä jiraqni pämläşni bilidiğan rähbär Qasimҗan Qämbiri Turdi Ahun akini Yarkänt Säidiyä uyğur hanliği zamanisida rätlängän 12 muqamniŋ äŋ ahirqi nopuzluq väkili, başqilarğa qariğanda 12 muqamni äŋ toluq vä äŋ sap halda saqlap, dävrimizgiçä yätküzgän peşqädäm yeganä namayändä süpitidä etirap qilğanliğini alahidä täkitläş lazimdur. Ägär Qasimҗan Qämbiri Turdi Ahun älnäğminiŋ daŋqini aŋlap, uniŋ bilän kšrüşüp, muqam-näğmiliridin bähirlängändin keyin bu yeganä nadir namayändini rähbärlikkä mälum qilmiğan bolsa, “Şäriq muzıkisiniŋ gšhiri” — uyğur 12 muqaminiŋ täğdiriniŋ qandaq bolidiğanliğini päräz qiliş intayin qiyin.
Qasimҗan Qämbiriniŋ inqilapçi rähbär bolupla qalmastin, şeiriyät sahasidimu kšzgä kšrüngän şair ekänligimu mälum. U Şärqiy Türkstan inqilaviy demokratik uyğur ädäbiyatiğa “İnaq” tähällusi bilän qatnişip, “Azat Şärqiy Türkstan”, “Oyğan”, “Һäqiqät” vä başqa gezit-jurnallarda, şeiriy toplamlarda äsärlirini elan qilidu. Җümlidin “Kimniŋ sazi”, “Bu keçä”, “Elektr fonariğa”,, “Һämşirä”, “Yantaq bilän qamqaq”,, “Salamğa җavap”, “Pursät saŋa”, “Yaşliq çağlirim”, “Vätän işqida” vä başqa kšpligän şeirlarni yezip, vätänpärvärlik, insanpärvärlik ideyalirini täşviq qilidu, azatliq üçün küräş qährimanlirini mädhiyiläydu, basqunçi düşmängä näprätlinidu. Sšzümizniŋ ispati retidä uniŋ “Räpiqämgä” şeiriğa diqqät qilayli:
Zikri eytip bähtimni män çšçüp
oyğandim bu keçä,
Çšrä-dildarim bilän sšhbättä
boldum bu keçä.
Bu qädär hiҗriŋ bilän aqqan
kšzümdin qanliq yaş,
Muŋlinip zoquŋ bilän uyqamğa
qandim bu keçä.
Ah, päläktin aymu çiqti, nur çeçip
yultuz bilän,
Mäŋgü ayrilmas inaq dost boldum
ändi šlgiçä…
Qasimҗan Qämbiri 1954-jildin başlap Җänubiy Şinҗaŋ mämuriy mähkimä mudiriyitiniŋ muavin mudiri bolup işläydu. Bu җäriyanda u šlkilik häliq hškümitiniŋ äzasi väzipilirini atquridu vä bu ziminni ilğar zamaniviy häm qudrätlik täräqqiy ätkän tävägä aylanduruşqa barliq küç-ğäyritini, mol iş-täҗribisini särip qilidu.
Äpsus, häliqniŋ yalqunluq pärzändi, dšlät ärbabi, mahir täşkilatçi rähbär, sän°ätkar vä şair Qasimҗan Qämbiri 1956-jili 3-mart küni Qäşqärdä uzaqqa sozulğan eğir ağriqtin keyin vapat boldi. Qasimҗan Qämbiriniŋ yarqin simasi minnätdar ävlatlar qälbidä äbädiy yaşaydu.

Yadikar SABİTOV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ