Yeŋi räis saylandi

0
442 ret oqıldı

Sabiräm ÄNVÄROVA,
«Uyğur avazi»

Ötkän җümä küni Uyğur nahiyälik Mädäniyät šyidä nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ hesavat-saylam jiğini bolup štti. Uniŋğa nahiyä turğunliri, jigitbaşliri häm hanim-qizlar keŋäşliriniŋ räisliri vä ҖUEMniŋ başqarma äzaliri qatnaşti.

Jiğinni elip maŋğan Almuta vilayätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi, Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ äzasi, Almuta vilayätlik mäslihätniŋ deputati Zakirҗan Kuziev kün tärtivini bäkitkändin keyin sšz “Uyğur avazi” gezitiniŋ baş muhärriri, җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi räisiniŋ orunbasari, Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ äzasi Erşat Äsmätovqa berildi.
Qazaqstanniŋ täräqqiyati häm uniŋ duniya älliri aldidiki istiqbali häqqidä eytqan Erşat Mollahunoğli älniŋ asasiy küçi – häliqlär dostluğida, qazaqstanliqlarniŋ birligidä ekänligini täkitlidi. Şu җümlidin, dšlitimizdiki turaqliq häm teçliqni saqlaşqa etnomädäniyät märkäzliriniŋ çoŋ hässä qoşup kelivatqanliğini atap eytip, ҖUEMniŋ iş-paaliyitigä qisqiçä tohtaldi.
Öz novitidä Uyğur nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi Mirzähmät Җämiev räislikkä saylanğan ikki yerim jilniŋ içidä atqurğan işliri toğriliq qisqiçä bayan qildi. Natiq salamätligigä bağliq Uyğur nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi hizmitini štküzüp beriş qarariğa kälgänligini eytip, räisliktin kätsimu, җämiyätlik paaliyättin vaz käçmäydiğanliğini, qolidin kälginiçä yänimu äl-jut hizmitidä bolidiğanliğini yätküzdi. Җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi räisiniŋ orunbasari Nurmuhämmät Paltahunov märkäzniŋ başqarma äzaliri namidin Mirzähmät Җämievniŋ ämgigini juquri bahalap, hšrmät bildürdi vä üstigä çapan yapti. Sabiq räiskä minnätdarliğini izhar qilğuçilar qatarida jut mštiväri Zakir Mämirov, nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkizi yenidiki «Nuraniy anilar» keŋişiniŋ räisi Zilähäm Җälilova, nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ kativi Gülminäm Tohtaeva vä başqilar boldi. Ularmu Mirzähmät Yaqup oğliğa çäksiz razimänligini bildürüp, hatirä soğisini tapşurdi.
Hulläs, kün tärtividiki asasiy mäsilä boyiçä Uyğur nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkizigä räislikkä kšpçilikniŋ täklivi bilän Şamahun Nurumov bilän Uyğun Arzievniŋ namziti kšrsitildi. Şamahun Nurumov räisliktin šz hahişi bilän baş tartqandin keyin nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi bolup kšpçilik avaz bilän Uyğun Arziev saylandi. Bu juquri mäs°uliyätni zimmisigä alğan Uyğun Arziev häliqniŋ ümütini aqlap, utuqluq ämgäk qilidiğanliğiğa işändürdi.
Jiğinda sšz alğan nahiyä hakimi Şšhrät Nurahunov Tunҗa Prezidentimiz N.Ä.Nazarbaevniŋ «Keläçäkkä nişan: mäniviy yeŋiliniş» maqalisida eytilğandäk, täräqqiyatniŋ ilgiri sürüşidä mädäniyätni rivaҗlanduruş asasiy väzipilärniŋ biri bolup hesaplinidiğanliğini qäyt qildi. Nahiyädiki mädäniyätniŋ ronaq tepişi häm häliqlär dostluğiniŋ mustähkämlinişigä qoşqan minnätsiz ämgigi üçün Mirzähmät Җämievqa rähmitini eytip, yeŋi räisniŋ paaliyitigä utuq utuq tilidi. Şšhrät Turdahun oğli şundaqla nahiyäniŋ iҗtimaiy täräqqiyatiğa birkişilik hässisini qoşqan, kšpligän häyrihahliq işlarniŋ dävätçisi bolğan metsenat, ҖUEM räisiniŋ orunbasari Nurmuhämmät Paltahunovqa Uyğur nahiyäsiniŋ “Pähriy grajdini” atiğiniŋ guvanamisi bilän bälgüsini tapşurdi.

Uyğun Uyğuroğli Arziev
1959-jili Uyğur nahiyäsiniŋ Kätmän yezisida tuğuldi. 1976-jili Dardamtu ottura mäktivini tamamlap, şu jili Almuta yeza egiligi institutiğa oquşqa çüşti vä uni 1981-jili tamamlidi. 1987-jilğiçä däsläp šz mutähässisligi boyiçä, keyiniräk komsomol organlirida işlidi. 1987-jili Saratov şähiridiki SSSR İçki işlar ministrliginiŋ ihtisadiy җinayätkä qarşi küräş boyiçä aliy mäktivini tamamliğandin keyin, ta istipağa çiqqiçä içki işlar orginida hizmät qildi.
Bügünki kündä «Täŋriqut» dehan egiliginiŋ räisi, täjribilik bağvän.
Ailisi, üç pärzändi bar.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ