«Yerim padişaniŋ» ävladi

0
54 ret oqıldı

Bähtişat SOPİEV,
«Uyğur avazi»

Velivayniŋ tuğulğan yeri, jili hazirğiçä eniq ämäs. Bu häqqidä härhil tähminlär eytilip jüridu. «Uniŋ tegi-täkti honihayliq» degän gäplärmu bar. U qaysi Honihay? Yazğuçi Ziya Sämädi «İstäk vä qismät» romanida «İli uyğurliridin çiqqan äŋ nopuzluq vä inavätlik bay, hämdä padişa Rossiyasi vä Mänçin imperiyasi aldida hšrmät-etivarğa sazavär bolğan ataqliq ärbap Velivay Yoldaşev honihayliq bolup, meniŋ bovilirim: Sämät qazi, İmirhämza qazi, Һosman boluslar bilän nävrä qerindaş ekänligi tüpäyli, honihayliqlarğa yan besişi täbiiy halät, älvättä», däp yazidu. Uniŋğa asaslansaq, Velivay Yarkänt täväsidiki Honihay ämäs, İli täväsidiki Honihayda tuğulğan bolsa keräk. Mänbälärdä uniŋ 1838-jili duniyağa kälgänligi häqqidä mälumatlarmu bar.

Yättisudiki päm-parasätlik baylarni biri — Velivay Yoldaşevniŋ qizi Durnisahan Qasimhan degän kişi bilän ailä qurup, altä pärzänt tapidu. Ular Ablizhan, Paşahan, Ruqiyäm, Abdurähim, Kärim vä Mutällip. Ändi şu altä pärzäntniŋ biri, yäni Velivayniŋ nävrisi Kärim Härinsäm bilän baş qoşup, yättä pärzänt tepip, qatarğa qoşti. Ular Mästürgül, Rizvan, Rehan, Mehray, Rimma, Abliz vä Ğäziz.
Ğäziz bügünki kündä Kšktal yezisidiki çoŋ ailiniŋ çiriğini yandurup kelivatidu.
– Tävädiki äŋ çoŋ jutlardin hesaplanğan Kšktalda 430 uyğur ailisi bar. Yezidiki jigitbaşliri bilän hanim-qizlar keŋişiniŋ äzaliri momimizniŋ halidin hävär elip, mäyrämlärdä däsläpkilärdin bolup täbriklişidu. Bu qetimmu Hanim-qizlar keŋişiniŋ räisi Hurşidäm Bağaevaniŋ rähbärligidä bir top paaliyätçanlar yezida atap štülidiğan çarilär häqqidä Durnisahan animizdin mäslihät sorap kelip, duasini aldi, – däydu Velivayniŋ çävrisi biz bilän bolğan sšhbättä. – Momimiz ana tilimizni kšz qariçiğumizdäk saqlaşqa dävät qilidu. «Silär uluq adämniŋ ävladi, uniŋ ismiğa dağ kältürmäŋlar, qoşqar bovaŋlar nahayiti tädbirçan, ämgäksšygüç, äŋ ävzili, millätpärvär insanlardin bolğan» däp zarlaydu u.
Sšhbätdişimiz Ğäziz Sufiyanov — tiҗarätçi. U yezida quş egiligini täşkilläp, šdäk, tohu šstürüp, jutdaşlirini iş bilän täminläp kelivatidu. Ğäzizniŋ 4 pärzändi bolup, çoŋ oğli Qasimhan — nahiyädiki kiçik vä ottura tiҗarät bilän şuğullinivatqan yaşlarniŋ biri. Känҗä oğli Äzim bolsa, 8-sinipta oquydu.
Bizniŋ mähsitimizni çüşängän Ğäziz:
– Özäm ana tilimda bilim alğaçqa (u päytlärdä Kšktal mäktividä uyğur sinipliri bolidiğan) uniŋ qädrini yahşi çüşinimän. Uyğur mäktivi bilän rus mäktividä oquğanlarniŋ yär bilän asmandäk pärqi bar. Buni män yahşi çüşinimän. Balilirimni başlanğuçta šzäm Yarkäntkä toşup, ana tilida oquttum. Amma tirikçilik ğemida bäzidä şarait yar bärmäydekän. Şuŋlaşqa män Kšktalda uyğur sinipini eçiş täräpdari.
– Animiz milliy urpi-adät, räsim-qaidilär häqqidä kšp närsilärni sšzläp beridu. «Uyğur avazi» — u bizniŋ sšyümlük näşrimiz. Gezit kelişi bilän däsläp 90 yaşliq anam kšz jügärtip çiqidu. Andin keyinla biz oquymiz, — däydu Ğäziz.
Һär җähättin ülgä bolğan ibrätlik ailiniŋ çävriliri, ävrä-qävriliri udumiğa tartsa, bu ailidin kälgüsidä «yerim padişaniŋ» yetilip çiqidiğini şübhisiz. Velivayni šz vaqtida häliq şundaq atiğan ekän.
Panfilov nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ