Juquri işänçä vä çoŋ җavapkärlik

0
584 ret oqıldı

Tunҗa Prezident – Elbası Nursultan Nazarbaevniŋ qatnişişi bilän Nur Otan partiyasiniŋ XIX qurultiyi štküzüldi. Qurultayda kün tärtivigä muvapiq Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti saylimiğa Nur Otan partiyasidin namzat kšrsitiş mäsilisi qaraldi.

Partiya Räisiniŋ birinçi orunbasari Mäulen Äşimbaevniŋ täkitlişiçä, qurultayğa Nur Otan partiyasiniŋ regionluq şšbiliriniŋ konferentsiyaliridä saylanğan 600din oşuq delegat, şundaqla Parlament deputatliri, dšlät organliriniŋ rähbärliri, diplomatik korpus, hškümätlik ämäs täşkilatlarniŋ väkilliri qatnaşti.
Elbası Nursultan Nazarbaev säpdaşliriğa muraҗiät qilip, çoŋqur bohran şaraitida başlanğan Qazaqstanniŋ şäkillinişiniŋ eğir yolliri toğriliq äslitip štüp, hazir Qazaqstanniŋ täräqqiyatniŋ yeŋi basquçiğa qädäm taşliğanliğini täkitlidi.
– 19-martta män prezidentliq vakalitimni tohtattim. Yäni Qazaqstanniŋ keläçigi üçün şundaq qararğa käldim. Ändi mämlikätkä rähbärlik qilişqa yeŋi ävlat kelidu. Män bu ävlatniŋ Vätän üçün işläydiğanliğiğa işinimän, bizniŋ ävlat bolsa, ularğa yardäm qilişi, şarait yaritişi keräk, – däp täkitlidi Tunҗa Prezident.
Nur Otan partiyasiniŋ Räisi šzi elan qilğan “däsläp ihtisat, andin keyin – säyasät” printsipiniŋ vaqit siniğidin štkänligigä vä toğra ekänligini ispatliğanliğiğa diqqät ağdurdi.
– Aldi bilän adämlärniŋ turmuşini yahşilaş zšrür boldi, – däp täkitlidi Elbası. – Äynä şundaq yandişiş tüpäyli Qazaqstan ilgärki Keŋäş käŋligidiki äŋ җoşqun täräqqiy etivatqan dšlätlärniŋ birigä aylandi. Һazir җumhuriyitimiz duniyaniŋ riqabätkä qabil 50 mämlikitiniŋ qatariğa kiridu, biraq aldimizda iş nurğun.
Tunҗa Prezident quruluş sahasida vä yollarni rekonstruktsiya qilişta çoŋ nätiҗilärniŋ qolğa kältürülgänligini täkitläp, mustäqillik jillirida qazaqstanliqlarniŋ kiriminiŋ šskänligini atap kšrsätti.
– Biz namratçiliq däriҗisini 10 hässä degidäk qisqarttuq, – däp täkitlidi Nursultan Nazarbaev. – Һär jili Qazaqstanda miŋliğan iş orunliri vuҗutqa kältürülüvatidu, yeŋi zavodlar bilän fabrikilar işqa qoşuluvatidu, dšlät tiҗarät sahasiğa misli kšrülmigän däriҗidä yardäm qilivatidu.
Nursultan Nazarbaevniŋ sšziçä, salamätlikni saqlaş sahasidiki utuqlar tüpäyli mämlikättä sağlam millät şäkillinivatidu, maarip vä ilim-pän sahalirida çoŋ utuqlar qolğa kältürüldi.
Elbası mustäqillik jillirida häliqniŋ rohiy bayliğini saqlap qeliş vä kšpäytiş, milliy mädäniyät vä dšlät tilini täräqqiy ätküzüş mümkin bolğanliğiğa diqqät ağdurdi. Ändi Qazaqstan artistliriniŋ, rässamliriniŋ vä sportçiliriniŋ ismini pütkül duniya bilidu. Qazaqstanniŋ yeŋi paytähti Tunҗa Prezidentniŋ җür°ätlik ideyaliriniŋ ämälgä aşurulğanliğini vä mämlikät utuqlirini namayiş qildi.
Nursultan Nazarbaev uzaq muddätlik strategiyalik hšҗҗätlärdä mämlikät täräqqiyatiniŋ onliğan jillar aldimizğa bälgülängän programmiliriniŋ eniq äkis ätkänligigä diqqät ağdurdi, Qazaqstanniŋ Tunҗa Prezidentiniŋ täkitlişiçä, hazir häliqqä täräqqiyat yoliniŋ turaqliqliği vä ätiki küngä bolğan işänçä zšrür.
– Meni zamaniviy Qazaqstanniŋ asasida turğan rähbär süpitidä, sšzsizki, mämlikitimizniŋ keläçigi, başlanmilirimizniŋ utuqluq boluşi vä grajdanlarniŋ paravänligi oylanduridu, – dedi Elbası. – Män šzämniŋ küçümgä qarap vä Konstitutsiya häm qanunlar täripidin bäkitilgän vakalätlärgä muvapiq Vätänniŋ güllinişi üçün işläşni davamlaşturimän, yeŋi Prezidentqa Qazaqstanni utuqluq täräqqiy ätküzüş intilişida yardäm qilimän.
Nursultan Nazarbaev Räisi bolğan Qazaqstan hälqi Assambleyasi dairisidiki iş keläçäktä yänä bir muhim yšniliş bolidu. Buniŋdiki asasiy ävzällik – җämiyätlik razimänlikni vä millät birligini küçäytiş.
– Män Behätärlik keŋişigä rähbärlik qilipmu šzämniŋ kšpjilliq täҗribämni dšlät täräqqiyatiniŋ birqatar muhim mäsililirini häl qilişqa, uniŋ içki vä taşqi säyasitini bälgüläşkä qaritimän. Şundaqla ilgärkidäkla çoŋ säyasiy partiya bolğan Nur Otan Räisi bolup qalimän, – dedi Elbası.
Qazaqstanniŋ Tunҗa Prezidenti aldimizdiki novättin taşqiri saylamğa tohtilip, mämlikättä hakimiyät varisliğiniŋ Konstitutsiyagä toluq muvapiq kelidiğanliğini täkitlidi.
– İkki häptä ilgiri Dšlät rähbiri Qasım-Jomart Toqaev novättin taşqiri Prezident saylimini štküzüş toğriliq Pärman imzalidi vä buni män oylaşturulğan qarar däp hesaplaymän, – dedi Nursultan Nazarbaev. – Biz duniyağa demokratik täräqqiyat yolini tallavalğanliğimizni ispatliduq. Ändi saylam vaqtida җipsilişip, moşu elektoral kampaniyani štküzüşimiz keräk. Buniŋda bizniŋ yerimizdä teçliq vä razimänliktin qimmät heçnärsiniŋ yoq ekänligini ästä tutuş muhim. Qazaqstanliqlarniŋ moşu tarihiy päyttä birlikni namayiş qilip, saylanğan Prezidentqa häliqniŋ juquri işänçä kšrsitidiğanliğiğa işinimän.
Nursultan Nazarbaev qurultayda aldimizdiki Prezident saylimiğa qatnişiş üçün Nur Otan partiyasiniŋ namziti süpitidä Qasım-Jomart Toqaevni kšrsitiş toğriliq mäsilini qarap çiqişni tävsiyä qildi.
– Qasım-Jomart Toqaev mämlikät mustäqilliginiŋ däsläpki jilliridin tartipla türlük uçastkilarda meniŋ yenimda işlidi. U meniŋ bilän billä Qazaqstanniŋ taşqi säyasitini quruşni başliğanliğanlarniŋ biri, uzaq jil Taşqi işlar ministrligigä rähbärlik qildi. Çät äldä uniŋ diplomatik däriҗisi juquri bahalinidu. Silär uniŋ BMT Baş kativiniŋ orunbasari bolğanliğini vä nahayiti täҗribilik dšlät säyasätçisi bolup hesaplinidiğanliğini bilisilär, – dedi Elbası.
Tunҗa Prezident šz täklivini dälilläp, Qasım-Jomart Toqaevniŋ mämlikät üçün muräkkäp vaqitta җumhuriyät Һškümitini başqurğanliğiğa, Senat räisi süpitidä parlamentarizmni täräqqiy ätküzüşkä çoŋ hässä qoşqanliğiğa diqqät ağdurdi.
– Män Qasım-Jomart Toqaevni barliq qazaqstanliqlarniŋ dostluği vä täŋ hoquqluqluği säyasitigä toluq ämäl qilidiğan adäm däp işäşlik bildürimän, – däp işändürdi säpdaşlirini Nursultan Nazarbaev.
Partiya rähbiri šz sšzidä şundaqla Җumhuriyätlik җämiyätlik saylam ştabini uyuşturuşni tapşurdi.
Aldimizdiki Prezident saylimiğa namzat süpitidä kšrsitilgän Qasım-Jomart Toqaev šz sšzidä birinçi novättä Elbasığa vä partiya boyiçä säpdaşliriğa işänçä kšrsätkänligi üçün minnätdarliq bildürdi.
– Män Tunҗa Prezident Elbasıniŋ mämlikitimizni härtäräplimä täräqqiy ätküzüş boyiçä strategiyalik yolini davamlaşturuş üçün saylamğa qatnişimän, – dedi Qasım-Jomart Toqaev. – Öz väzipämni bizniŋ Liderimiz säyasitiniŋ varisliğini täminläştin ibarät däp bilimän. Qazaqstan mustäqillik jillirida Elbası rähbärligidä namratçiliq vä qalaymiqançiliqtin turaqliq vä güllinişkä bolğan tarihtiki nadir ilgiriläşni ämälgä aşurdi. Näq Tunҗa Prezident, partiyamizniŋ Lideri teçliqni, hatirҗämlikni milliy birlikni vä җämiyätlik razimänlikni täminlidi. Duniya säyasätçiliri vä ekspertliri parçilinip, väyran bolidu, däp oyliğan Qazaqstan duniyaniŋ riqabätkä qabil mämlikätliriniŋ qatariğa kirdi. Elbasıniŋ iradisi vä liderliği tüpäyli biz yeŋi dšlätni qurduq, häqliq türdä uniŋ asasini salğuçiniŋ vä baş memarçisiniŋ ismi bilän atalğan yeŋi paytähtni bärpa qilduq.
Uniŋ pikriçä, aldimizdiki saylam hakimiyät vä җämiyät otturisidiki uttur, ünümlük dialogqa, umumän, Qazaqstanni säyasiy yeŋilaşqa yeŋi küç-quvät beridu.
Qasım-Jomart Toqaev šz sšziniŋ ahirida pidakarliq vä adil ämgäk qilidiğanliğiğa, dšlitimiz vä häliqniŋ mänpiyätliri üçün adil hizmät qilidiğanliğiğa işändürdi.
Qurultayda munaziridä dšlät vä җämiyät ärbabi Ädil Ahmetov, Atırav vilayitiniŋ hakimi, partiyaniŋ vilayätlik şšbisiniŋ räisi Nurlan Noğaev, Parlament Mäҗlisiniŋ deputati İrina Aronova, sport veterani, Olimpiada çempioni Jaqsılıq Üşkempirov, “Atameken” Milliy tiҗarätçilär palatisiniŋ başqarma räisi Ablay Mırzahmetov, “Silumin-Vostok” ҖÇYniŋ täräqqiyat boyiçä mudiri Zoya Novolodskaya, “Aigyn” gezitiniŋ baş muhärriri Nurtšre Jüsip vä başqilar sšzgä çiqti.
Nur Otan partiyasiniŋ novättin taşqiri XIX qurultiyiniŋ delegatliri partiya Lideriniŋ Qasım-Jomrat Toqaevni aldimizdiki Prezident saylimiğa qatnişiş üçün namzat qilip kšrsitiş toğriliq täklivini bir eğizdin qollap-quvätlidi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ