«U meniŋ üçün Qähriman bova»

0
58 ret oqıldı

Bähtişat SOPİEV,
«Uyğur avazi»

Bu qetim mäzkür rubrikiğa Panfilov nahiyäsidin çiqqan ataqliq adämlärniŋ ävladini izdiginimizdä, käsipdaşlirimiz Ablizhan Mäşürovniŋ ismini atap qaldi. «U kim?» däp soriduq ulardin. «U milliy maaripimizniŋ häqiqiy җankšyäri bolğan vä ävladinimu moşu rohta tärbiyiligän adäm» däp izah bärdi ular.

Uluq Vätän uruşiniŋ veterani, yarkäntlik märipätçi Ablizhan Mäşürovni tävädiki çoŋ-kiçikniŋ hämmisi yahşi bilidekän. U aŋliq hayatini bala tärbiyiläştäk şäräplik işqa beğişliğan ziyalilarniŋ biri bolğan. 1924-jili Yarkänt şähiridä tuğulğan uniŋ baliliq vä šsmürlük çağliri moşu yärdä štti. Mäktäpni tamamlap, 1938- jili şähärdiki pedagogika uçiliöesiğa oquşqa çüşüp, uni 1941-jili muvappäqiyätlik tamamlap, Çoŋ Çiğan yezisidiki mäktäptä muällim bolup işläydu. Uluq Vätän uruşi başlanğanda umu zamandaşliri ohşaş qoliğa qural elip, vätän azatliği üçün җäŋlärgä atlinidu. Jutiğa Ğalibiyät bilän kälgän Ablizhan şähärdiki Molotov namidiki mäktäptä, andin Çuluqay yezisidiki 7 jilliq mäktäptä ustazliq qilidu. Ändi 1947 — 1949-jilliri ariliğida nahiyälik bilim bšlümidä instruktor, andin tävädiki uyğurtilliq S.Kirov namidiki mäktäptä mudirniŋ orunbasari hizmitini atquridu. Mana moşu jilliri yättä jilliq mäktäp ottura bilim beridiğan on jilliq mäktäp bolup šzgärtilidu. Ablizhan Yaqupoğli işniŋ beşida šzi turup, mäktäpni äşu jillarniŋ tälivigä muvapiq, җabduqlaşqa alahidä küç çiqiridu. Mäktäpniŋ on jilliq bolup šzgirişigä muvapiq pedagog kadrlarni tallaş, kollektivni şäkilländürüştä u šziniŋ nemigä qadir ekänligini, täläpçanliğini namayiş qildi. Mundaq täҗribilik ustaz nahiyälik bilim bšlüminiŋ başliği bolup tayinlinidu. İkki jil štüpla tädbirçan Ablizhan Panfilov nahiyälik partiya komitetiğa bšlüm başliği lavazimiğa täklip qilinidu. Keyiniräk nahiyälik iҗraiy komiteti räisiniŋ orunbasari bolup işläydu. 1984-jili bolsa, hšrmätlik däm elişqa çiqidu.
Ömürlük җüpti Güli Qurbanova ikkisi tšrt pärzänt tepip, qatarğa qoşti. Güli animu käspi boyiçä — pedagog. Pärzäntliridin Omaq bilän Zäytünäm uyğur tilida bilim eliş bilän billä ata-anisiniŋ izini besip, ustazliq käspini tallidi. Ändi tunҗa qizi Omaq bilän känҗä oğli Pärhatniŋ pärzäntliri anatilliq, yäni bovisi Ablizhan ustazliq qilğan mäktäpni tallap, älaçi oquğuçilardin boldi. Pärhatniŋ säkkiz nävrisiniŋ altisi mäzkür mäktäpni tamamlap, hazir aliy oquş ournlirida tähsil kšrmäktä. Һazir ğäzälhan şair H.Һämraev namida atilidiğan bu mäktäptä A.Mäşürovniŋ känҗä nävrisi Pärviyat11-sinipni tamamlaş aldida turidu. Pärviyat birinçi siniptin ta 11-sinipqiçä päqät äla bahalarğa oqudi.
— Bovam Ablizhan bilän momam Güli moşu mäktäptä işligän. Meniŋ ata-anammu moşu mäktäptä oqudi. Keläçäktä mänmu pärzäntlirimni çoqum moşu mäktäpkä elip kelimän. Çünki ana tilini bilmigän adäm başqa tillarnimu bilmäydu. Bu bovamniŋ näqil sšzi edi, — däydu Pärviyat biz bilän bolğan sšhbättä. — Bovam hayat bolsa, biyil 95 yaşqa kirätti. U Oktyabr' inqilavi, Uluq Vätän uruşi, “Һšrmät Bälgüsi” ordenliri vä onliğan medal'larniŋ sahibi bolğan. U meniŋ üçün Qähriman bova.
Panfilov nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ