İsmi ävlatlar qälbidä

0
51 ret oqıldı

Gšhärbüvi İSMAYİLҖANOVA,
«Uyğur avazi»

Ötkän şänbä küni Yarkänt täväsidä yeza egiligi işläpçiqirişiniŋ mahir täşkilatçisi Oğuz Niyazovniŋ tuğulğininiŋ säksän jilliği täntänilik şaraitta atap štüldi. Däsläp Panfilov nahiyäsiniŋ jut-җamaätçiligi märhumniŋ qäbrigä gülçämbärlär qoyup, qur°an tilavät qildi.

Andin hatirä käç Çuluqay yezisidiki Җamalidin Bosaqov namidiki ottura mäktäptä başlandi. Nahiyädiki äŋ çoŋ yeza okrugliriniŋ biri bolğan Çuluqayniŋ tärkivigä Dehan Ğäyrät vä Җigdilik yeziliri kiridu. Uniŋ hälqini asasän uyğurlar bilän qazaqlar täşkil qilidu.
Däsläp Çuluqay yeza okruginiŋ hakimi Tayirҗan Äsmitullaev märhumniŋ hayati vä ämgäk paaliyiti häqqidä doklad bilän sšzgä çiqti. Andin Panfilov nahiyäsiniŋ hakimi Temirlan Bektasov mahir täşkilatçi hatirisigä uyuşturuluvatqan çarä-tädbirniŋ ähmiyitigä tohtaldi:
— Nahiyägä hakim bolup kälginimgä tehi bir jildin aşsimu, bu tävädä işläp, uniŋ iҗtimaiy-ihtisadiy sahaliriniŋ täräqqiyatiğa tegişlik hässilirini qoşqan atilar bilän anilar, egilik başqurğan räislärniŋ hayat yoli bilän yeqindin tonuşup kelivatimän. Ömlügi bilän birligi yaraşqan bu jutta jigirmä jildin oşuq bir egilikni başqurğan Oğuz Җamaldinoğliniŋ bevaqit, yäni bari-yoqi 62 yeşida hayattin kätkini eçinişliq. Lekin bügünkidäk äl-juti, çiriğini yanduruvatqan šmürlük җüpti Älahan animiz bar, demäk, uni šldi deyişkä bolmaydu, – däp Älahan aniğa çapan yepip, güldästä tutti.
Panfilov vä Kerbulaq nahiyäliriniŋ Pähriy grajdini Ğalım Turğanbaev, Qazaqstanniŋ Pähriy jurnalisti Abdukerim Tudiyarov, uruq-tuqqanliri namidin Ähmätҗan Nadirov, säpdişi Şerniyaz Nuğmanov vä nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi Rizaydin Äysaev vä başqilar märhumniŋ insaniy päzilätlirigä tohtilip, šz hatiriliri bilän bšlüşti.
Oğuz Niyazovniŋ räpiqisi Älahan ana moşundaq çarä-tädbirni štküzüşniŋ täşäbuskari bolğan Çuluqay yeza okuginiŋ hakimi Tayirҗan Äsmitullaevqa, nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi Rizaydin Seyitoğliğa vä uniŋğa qatnişivatqan nahiyä hakimi Temirlan Amangeldioğliğa, çuluqayliqlarğa vä jiraq-yeqindin kälgän mehmanlarğa ailisi namidin sämimiy minnätdarliğini bildürüp, jutniŋ iҗil-inaq vä aman boluşi üçün aniliq aq tiligini izhar qildi.
Hatiriläş märasimida Җ.Bosaqov namidiki ottura mäktäp oquğuçiliri Oğuz Niyazovqa beğişlap iҗat qilinğan şeirlarni ipadilik oqup bärdi. Abdureşit Һoşurov, Qurvanҗan Һämraev käbi nahşiçilar bilän «Jarkent äunderi» ansambliniŋ äzaliri šz hünärlirini namayiş qildi.
Andin mäzkür mäktäpniŋ sport zalida Oğuz Niyazovniŋ hšrmitigä voleyboldin turnir uyuşturuldi. Mäzkür turnirğa 15 komanda qatnişip, birinçi orunğa Niyazovlar ailäviy komandisi, mukapatliq ikkinçi orunğa Җambul mäktivi, üçinçi orunni Qorğas yaşliri komandisi yeŋivaldi. Ğalip çiqqan komandilarğa Oğuz Җamaldinoğliniŋ pärzändi Yoldaş vä җiyäni Bähitҗan Niyazovlar maddiy soğilarni tapşurdi.
Panfilov nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ