Uyğurşunasliq märkizidiki qoş sänä

0
182 ret oqıldı

Şämşidin AYuPOV,
«Uyğur avazi»

Qazaqstanda uyğurşunasliqniŋ pän süpitidä täräqqiy qilişi, bu yärdä uyğurşunasliq mäsilisiniŋ päyda boluşi hämmidin aval mäşhur alim, uyğur hälqiniŋ büyük pärzändi, märhum Ğoҗähmät Sädvaqasov nami bilän bağliq ekänligi mälum. 40 jildäk vaqit Ğoҗähmät aka moşu sahada mähsätçanliq vä çoŋ tirişçanliq bilän işlidi. U rähbärlik qilğan sektor, keyiniräk Uyğurşunasliq bšlümigä, andin Uyğurşunasliq institutiğa aylandi. Uniŋdimu Ğoҗähmät Sädvaqasovniŋ çoŋ hizmiti bar. Alimniŋ ilimğa beğişlanğan hayatidin adämniŋ aldiğa qoyğan mähsitini orunlaş yolidiki turaqliq, vijdanliq ämgäkniŋ ülgisini kšrüşkä bolidu. Äŋ aldi bilän u häliq aldidiki җavapkärligini säzdi. Tehi tätqiq qilinip, pän däriҗisigä kštirilmigän uyğur tili mäsililirini ilmiy yolğa qoyuş, uni türkiy tillarniŋ ortaq muämmaliri bilän bağlaşturuş, mäktäplärgä beğişlanğan därisliklärni yeziş, umumän uyğurşunasliq hulini mustähkämläş ohşaş işlarni u җiddiy elip bardi.
Ötkän äsirniŋ 80-jillarniŋ beşida ariliqta mälum säväplärgä bola yepilip qalğan KazPİ uyğur tili vä ädäbiyati fakul'tetini qaytidin eçiş işiğimu paal arilaşti, uyğur tili vä ädäbiyati kafedrisiniŋ hadimlirini tallavelişqa, däsläpki qobul qiliş emtihanini štküzüşkä yardämläşti. Yaşlarni mäktäplärgila ämäs, ilmiy paaliyät üçünmu täyyarlidi. Bšlüm eçilğandin tartip ta vapatiğiçä şu yärdä däris bärdi, professorliq ataqnimu KazPİda aldi. Buniŋ hämmisi eytişqa asan bolğini bilän, uzaq vaqitliq çidamliqni, ğäyrätlik ämgäkni keräk qilidiğan işlar. Ägär alim hayat bolğinida bu künlärdä 90 yaşniŋ üzini kšrgän bolar edi.
Ötkän җümä küni R.Süleymenov namidiki Şäriqşunasliq instituti җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ Almuta şähärlik şšbisi bilän Alimlar keŋişi hämkarliqta akademik, filologiya pänliriniŋ doktori, professor Ğoҗähmät Sädvaqasovniŋ tuğulğininiŋ 90 vä Qazaqstan uyğurşunasliğiniŋ 70 jilliğiğa beğişlanğan «Qazaqstan vä Märkiziy Aziyadiki uyğurşunasliq: muhim mäsililiri vä bügünki utuqliri» mavzusida häliqara ilmiy änҗuman bolup štti. Uniŋğa ilim-pän ähli bilän billä iҗadiy ziyalilar väkilliri, şundaqla Özbäkstandin kälgän mehmanlar qatnaşti.
Änҗumanni R.Süleymenov namidiki Şäriqşunasliq institutiniŋ mudiri, filologiya pänliriniŋ doktori, professor Äbsattar Derbisäli kirişmä sšz bilän eçip, uyğur ziyaliliriniŋ qatnişişi bilän štküzülüvatqan bu çarä-tädbirniŋ mähsät-väzipilirini çüşändürdi. Andin natiq uyğurşunasliq päniniŋ täräqqiyatiğa zor tšhpä qoşqan akademik Ğoҗähmät Sädvaqasovniŋ ilmiy paaliyitigä ätrapliq tohtilip štti.
Plenarliq mäҗlistä sšzgä çiqqan Qazaqstan Җumhuriyiti Parlamenti Mäҗlisiniŋ deputati, QHA Keŋişiniŋ äzasi, ҖUEM räisi Şahimärdan Nurumov šz oyini tšvändikiçä yätküzdi:
– Şäriqşunasliq instituti, uniŋ yenida qurulğan uyğur sektori, uyğur bšlümi maŋa intayin yeqin. Özämni bähitlik däp hesaplaydiğinim, šz vaqtida Qazaqstan Pänlär akademiyasiniŋ yenida Uyğurşunasliq instituti huliniŋ qandaq qurulğanliğiniŋ guvaçisimän vä bu ilmiy därgah bilän eçilğan künidin başlap munasivät bağlap kelivatimän. Şuŋlaşqa bu ilmiy därgah maŋa intayin yeqin vä u yärdä işlävatqan ilmiy hadimlarni mälum җähättin käsipdaşlirim däp hesaplaymän. Män qäyärdä bolmay, Şäriqşunasliq instituti vä uniŋ tärkividiki Uyğurşunasliq märkiziniŋ tirikçilik näpäsidin hävär elip turimän. Qol yätküzgän utuqlirini aŋlisam, hoşal bolimän. Allağa miŋ qatliq şükri, bu ilmiy därgah šz paaliyitini başliğan kündin etivarän, qatarimizğa onliğan pän namzatliri bilän pän doktorliri qoşuldi. Bu, älvättä, çoŋ muvappäqiyät. Şuni mämnuniyät bilän täkitlisäk ärziyduki, mana moşu Şäriqşunasliq instituti vä uniŋ yenidiki Uyğurşunasliq märkizidä ilmiy tätqiqatlar elip berivatqan alimlirimiz päqät Qazaqstandila ämäs, bälki duniyağa tonulğan türkiyşunaslar, uyğurşunaslar bolup yetildi.
Tehi tünügünla duniyadin štkän akademik Äbduväli Qaydarov bilän bügün silär bilän biz tuğulğininiŋ 90 jilliğini atap štüvatqan mähsuldar alim Ğoҗähmät Sädvaqasovniŋ äynä şu alimlirimizniŋ pärvazida, umumän, Qazaqstan uyğurşunasliğiniŋ yüksilişidä atqurğan roli bebaha.
Sšziniŋ ahirida Şahimärdan Üsäyinoğli Qazaqstan Җumhuriyiti Parlamenti Mäҗlisi vä uniŋdiki QHA täripidin saylanğan deputatlarniŋ iş-paaliyitidin häm yeqin-keläçäktä Qazaqstan uyğurliriniŋ dšlät tili bilän täŋla latin grafikisiğa štidiğanliği vä bu mäsilini muhakimä qiliş җäriyanida alimlar täripidin latin grafikisi asasidiki uyğur alfavitiniŋ yättä layihisi täyyarlinip, kšpçilik muhakimisidin keyin uniŋ biri qobul qilinğanliği toğriliq, şundaqla qazaq tilini latin grafikisiğa kšçiriş boyiçä täşkil qilinğan dšlät komissiyasiniŋ tärkivigä ikki uyğur alimi – professor Valeriy Mähpirov bilän dotsent Ruslan Arzievniŋ kirgüzülgänligini qäyt qilğaç, konferentsiya iştrakçilirini yänä bir qetim qoş sänä bilän täbriklidi.
Şuniŋdin keyin ҖUEMniŋ Almuta şähärlik şšbisiniŋ räisi, meditsina pänliriniŋ namziti, dotsent Äbäydullam Җapparov, Almuta şähärlik mäslihätniŋ deputati, A.Rozibaqiev namidiki 153-mäktäp-gimnaziyaniŋ mudiri Şavkät Ömärov, «Uyğur avazi» gezitiniŋ baş muhärriri Erşat Äsmätov, ҖUEM tärkividiki Alimlar keŋişiniŋ räisi, biologiya pänliriniŋ doktori, professor Mäsimҗan Velämov, taşkäntlik alim, sotsiologiya pänliriniŋ doktori, professor Abdulähät Qahharov, peşqädäm alim, tarih pänliriniŋ namziti Munir Erzin, filologiya pänliriniŋ doktori, professor Valeriy Mähpirov sšzgä çiqip, Qazaqstan Uyğurşunasliğiniŋ štmüşi, bügünki ähvali häm istiqbaliğa vä akademik Ğoҗähmät Sädvaqasovniŋ uyğurşunasliq päniniŋ täräqqiyatiğa qoşqan zor tšhpisigä ait šz oy-pikirliri bilän ortaqlaşti.
Mäҗlis ahirida sšzgä çiqqan Uyğurşunasliq märkiziniŋ rähbiri, tarih pänliriniŋ doktori, professor Risalät Kärimova mäzkür änҗumanni uyuşturuşqa kšp küç çiqarğan ҖUEMniŋ Almuta şähärlik şšbisiniŋ räisi Äbäydullam Җapparovqa vä Alimlar keŋişiniŋ räisi Mäsimҗan Velämovqa, QUYaB räisi Rustäm Häyrievqa vä başqimu mäniviy җähättin yar-yšläk bolğan şähslärgä minnätdarliğini izhar qildi. Andin u «Qazaqstan Uyğurşunasliği: täräqqiyat alahidilikliri» mavzusida doklad oqudi.
Şuniŋdin keyin alimlar Valeriy Mähpirov, Ablähät Kamalov vä Risalät Kärimova yetäkçiligidä ädäbiyatşunasliq, tilşunasliq, tarih, iҗtimaiy-ihtisadiy sahalar boyiçä sektsiyalär mäҗlisliri štküzülüp, uniŋda şäriqşunasliq täräqqiyatiniŋ muhim yšnilişliri, şundaqla Märkiziy Aziyaniŋ tarihi vä mädäniyitini üginişniŋ yetäkçi yšnilişliri, yeŋi usulliri vä muhim mäsililiri, Ğ.Sädvaqasovniŋ ilmiy mirasi, uyğurşunasliq päniniŋ muhim mäsililiri vä hazirqi utuqliri, Uluq İpäk yoliniŋ Märkiziy Aziya boşluğidiki mädäniyätlärniŋ dialogi käbi yšnilişlär muhakimä qilinip, bahaliq pikir-täkliplär eytildi. Ändiki mähsät şu eytilğan oy-pikirlärniŋ keläçäktä šz ipadisini tepişida. Undaq bolmaydekän, eytilğan sšzniŋ eytilğan yeridä qalidiğanliği sšzsiz.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ