Prezident Yättisu täväsini ziyarät qildi

0
78 ret oqıldı

Qazaqstan Prezidenti Qasım-Jomart Toqaev däsläp Almutida bolup, birqatar ob°ektlarni ziyarät qildi.
Dšlät rähbiri birinçi bolup Җambul namidiki šsmürlär kitaphanisiğa qarap yol tutti.
Bu yärdä Prezident “Ruhani jaŋğıru” programmisi dairisidä yaşlarniŋ äqliy märkizi bolup šzgärtilgän mäzkür mähkiminiŋ paaliyiti bilän tonuşti. Һazir äqliy märkäz Open space formatida işlävatidu, bu yärdä elektronluq resurslar, kitap vä qärällik näşirlär, kino kšrüş zoniliri bar. Tonuşturuş märasimlirini, treninglarni vä konferentsiyalärni štküzüş imkaniyitigä egä. Märkäz umumiy kitap fondi 1,8 million nushidin oşuq bolğan şähärniŋ birpütün kitaphana sistemisiğa kiridu.
Qasım-Jomart Toqaev kitaphanida yaşlarniŋ vä pidaiylar härikitiniŋ väkilliri bilän uçrişip, šziniŋ hayat yoli toğriliq sšzläp bärdi.
– Män BMT Baş kativiniŋ orunbasari bolup işligändä, pidaiyliq paaliyätkä nahayiti çoŋ diqqät bšlgän. Biz duniyaniŋ kšpligän mämlikätliridin pidaiylarni jiğip, forumlarni štküzduq. Qazaqstan Parlamentida işligändä biz pidaiyliq toğriliq qanun qobul qilduq. Moşu härikätni qollap-quvätläş vä täräqqiy ätküzüş üçün dšlät täripidin hämmä närsä ämälgä aşuruluvatidu, – däp täkitlidi Prezident.
Dšlät rähbiri şundaqla yeqinqi vaqitta mämlikättä pidaiylarniŋ çoŋ forumini štküzüş planlinivatqanliğini hävär qildi.
Qazaqstan Prezidenti andin keyin “Baqıttı otbası” Kšpbaliliq anilar märkizini ziyarät qildi. Dšlät rähbirigä bu yärdä Tunҗa Prezident – Elbasıniŋ kšpbaliliq anilarni vä hal-oqiti tšvän aililärni iҗtimaiy qollap-quvätläş boyiçä tapşurmiliriniŋ orunlinişiniŋ ketip berişi toğriliq ähbarat bärdi.
Qasım-Jomart Toqaev “bir derizä” printsipi boyiçä işlävatqan mämlikättiki birinçi “Baqıttı otbası” Kšpbaliliq anilar märkiziniŋ işi bilän tonuşti. Dšlät rähbiri şundaqla Almuta şähiriniŋ Urbanistika märkizini ziyarät qildi.
Qasım-Jomart Toqaevqa räqämlik geoähbarat märkiziniŋ, “Almatıgenplan” ilmiy-tätqiqat institutiniŋ, Almuta Täräqqiyat märkiziniŋ, Open Almaty җämiyätlik qobulhanisiniŋ paaliyiti toğriliq ähbarat berildi. Dšlät rähbiri şähärni tehimu avatlaşturuş planliri bilän tonuşti vä şähärniŋ 3D-kšrünüşidiki golografiyalik maketini kšzdin käçürdi.
Şundaqla Qazaqstan Przidentiğa Almutiniŋ İndustrial zonisida asasiy infraqurulumluq layihilärniŋ ämälgä aşuruluşi toğriliq doklad qilindi. Bu yärdä bahasi 144 milliard täŋgä bolğan 39 layihä ämälgä aşuruluvatidu, Yaponiya, Koreya, Hitay, Germaniya vä başqa ällärniŋ investitsiyaliri hesaviğa bäş miŋ iş orni vuҗutqa kältürüldi.
Dšlät rähbiri Almutiğa qilğan iş babidiki säpiri dairisidä Qazaqstan Hälqiniŋ birligi künini mäyrämläşkä qatnaşti. Prezident Almutidiki Abay mäydaniğa jiğilğan kšpçilikni mäyräm bilän täbrikläp, ularğa bähit-saadät, molçiliq vä utuq-muvappäqiyät tilidi. Andin keyin BMTniŋ Almutidiki idarisiniŋ yeŋi benasini ziyarät qildi.

***

Andin keyin Prezident Almuta vilayitiniŋ birqatar işläpçiqiriş vä iҗtimaiy ob°ektlirini ziyarät qilip, yärlik җamaätçilik väkilliri bilän uçraşti.
Dšlät rähbiri iş babidiki säpiriniŋ beşida Taldiqorğandiki Täntänilär sariyida yärlik җamätçilik vä biznesmenlar väkilliri bilän uçraşti.
Keŋäşmidä Dšlät rähbiri Yättisuniŋ çoŋqur tarihiy tomurlarğa egä ekänligini qäyt qilip, uniŋ qayta tiklängän İpäk yoliğa җaylişişiniŋ region üçün yeŋi imkaniyätlärni eçivatqanliğini täkitlidi.
– Yättisu җoşqun täräqqiy etip, yeza egiligi işläpçiqirişiniŋ kšlämi boyiçä lider bolup hesaplinidu. Bu yärdä mähsulat işläş sanaitiniŋ ülüşi mämlikät boyiçä äŋ juquri – 86 payiz. Almuta vilayiti insan kapitalini täräqqiy ätküzüştä aldinqi orunlarniŋ birini egiläydu. Bular – yaş mutähässislär, tiҗarätçilär, şair-yazğuçilar, şundaqla ämgäk kollektivliriniŋ väkilliri bolup, ular här küni mämlikät täräqqiyatiğa šz hässisini qoşuvatidu, – dedi Qasım-Jomart Toqaev.
Şuniŋ bilän birqatarda Prezident därhal häl qilinişini täläp qilivatqan mäsililärni atap kšrsätti.
– Başqa regionlarğa ohşaş, silärniŋ vilayitiŋlardimu, ilgärkidäkla yezilarni içidiğan su bilän täminläş problemisi bar. Һakimiyät istiqbalda ahaliliq punktlarni täräqqiy ätküzüşni hesapqa elip, su bilän täminläş sistemilirini seliş vä rekonstruktsiya qiliş işiniŋ grafigini tüzüşi keräk, – däp täkitlidi Dšlät rähbiri.
Qasım-Jomart Toqaev halakät girvigidä turğan vä üç smeniliq mäktäplär problemiliriğa ayrim tohtilip, Һškümätkä vä hakimiyätkä 2021-jilğiçä bilim beriş mähkimilirini seliş mäsilisini häl qilişni tapşurdi.
Dšlät rähbiri vilayättä meditsina kadrliriniŋ yetişmäyvatqanliği vä meditsina hizmätliri süpitiniŋ tšvänlävatqanliği toğriliq gäp qilip, yaş mutähässislärniŋ şähärlärdin yezilarğa kelişini räğbätländürüşkä, şundaqla “Diplom bilän yeziğa!” programmisi dairisidä yaş kadrlarni qobul qiliş üçün şarait yaritişqa çaqirdi.
Uçrişişta şundaqla agrar-sanaät kompleksini täräqqiy ätküzüş mähsitidä yeza egiligi yärlirini mähsätçanliq paydiliniş, suğiriş sistemilirini yeŋilaş vä irrigatsiyani äsligä kältürüş, yär resurslirini nätiҗidarliq paydiliniş üstidin nazarätni täminläş, yär uçastkilirini beriş җäriyanlirini aşkarä ämälgä aşuruş, transport hizmätliriniŋ tarifini tšvänlitiş mäsililirimu kštirildi.
Prezident regionniŋ transport-logistika iqtidarini juquri bahalidi vä yärlik yollar tarmiğiniŋ süpitini aşuruşniŋ muhim ekänligini atap kšrsätti.
– Almuta vilayitiniŋ mämlikätniŋ muhim transport tügüni vä logistikiliq märkizi süpitidä šsüş iqtidari çoŋ. Ğärbiy Evropa – Ğärbiy Hitay avtomagistrali quruluşiniŋ ayaqlişişi bilän region Aziyadin Evropiğa qatnavatqan transport eqimini qoşidiğan därvaziğa aylandi. Şuniŋ bilän bir vaqitta yärlik yollar tarmiğiniŋ süpitini aşuruş muhim väzipä bolup qalmaqta. Yollarniŋ 22 payiziniŋ ähvali qanaätlängüsiz. Һakimğa sistemiliq räviştä moşu problema bilän bänt boluşni vä 2025-jilğiçä buzulup kätkän avtomobil' yollirini basquçluq rekonstruktsiya qiliş planini işläp çiqişni tapşurimän, – däp bildürdi Dšlät rähbiri.
Keŋäşmidä konstruktiv vä ätrapliq pikirlişiş orun aldi, yärlik җamaätçilikniŋ väkilliri käŋdairilik muhim mäsilililär boyiçä šz täkliplirini otturiğa qoydi.
Dšlät rähbiri andin keyin Almuta vilayitiniŋ iҗtimaiy-ihtisadiy täräqqiyati bilän tonuşuşni davamlaşturup, Tiҗarätçilärgä hizmät qiliş märkizidä boldi. Bu yärdä Prezidentqa “Atameken” Milliy tiҗarätçilär palatisiniŋ regionluq layihilirini ämälgä aşuruşniŋ ketip berişi toğriliq ähbarat bärdi, şundaqla “bir derizä” printsipi boyiçä tiҗarätçilärgä konsul'tativ häm metodikiliq yardäm qiliş tärtivi tonuşturuldi.
“Qaynar-AKB” zavodi iş babidiki säpär programmisiniŋ novättiki punkti bolup, bu yärdä Dšlät rähbiri akkumulyator batareyalirini quraşturuş boyiçä işläpçiqiriş җäriyani bilän tonuşti vä täyyar mähsulat ülgilirini kšzdin käçürdi.
Prezident Qaratal nahiyäsidä bolup, “servisliq hakimiyät” printsipi boyiçä işlävatqan dšlät orginini – Üştšbe şähiridiki nahiyälik hakimiyätni ziyarät qildi. Qasım-Jomart Toqaev uniŋ paaliyiti bilän tonuşup, mundaq yandişişniŋ dšlät hizmätçiliriniŋ yeŋi täşkiliy mädäniyitiniŋ kšrünüşi hesaplinip, grajdanlarğa süpätlik, operativ vä qolayliq şaraitta dšlät hizmitini qiliş imkaniyitini beridiğanliğini täkitlidi.
Qasım-Jomart Toqaev andin keyin Üştšbediki mäktäplärniŋ biriniŋ maddiy-tehnikiliq bazisi bilän tonuşti, informatika, robototehnika kabinetlirini, mäktäpniŋ kitaphanisini vä muzeyini kšzdin käçürdi. Prezident oquğuçilar vä pedagoglar kollektivi bilän bolğan sšhbättä süpätlik bilim elişniŋ yaşlar üçün muhim väzipä bolup hesaplinidiğanliğini täkitlidi.
Öz novitidä muällimlär bilän oquğuçilar Dšlät rähbirigä bilim beriş sistemisiğa dayimiy diqqät bšlüvatqanliği üçün minnätdarliq bildürdi. Mälumki, 1996-jili mäzkür mäktäpkä uruş veterani, yazğuçi Kemel Toqaevniŋ ismi berilgän edi.
Qazaqstan Prezidenti şundaqla “Karatal-AGRO” servisliq täyyarlaş märkizini ziyarät qildi. Dšlät rähbiri bu yärdä ätiyazliq terilğu işliriniŋ ketip berişi bilän tonuşti, yeza egiligi tehnikisiniŋ ülgilirini kšzdin käçürdi. Dšlät rähbiri dehanlarniŋ ämgigini juquri bahalap, ularğa yeŋi utuqlarni tilidi. Qasım-Jomart Toqaev vilayätkä qilğan säpiri dairisidä şundaqla “Aybalta–2019” strategiyalik komanda-ştabliq mäşiqlirini ziyarät qildi. Dšlät rähbirigä mäşiqniŋ asasiy basquçliri vä väzipiliri toğriliq doklad qilindi. Prezident җäŋçilär bilän uçrişip sšhbätläşti vä ularni Vätän himayiçiliri küni häm Ğalibiyät mäyrimi bilän täbriklidi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ