Tağlar bilän dalalarniŋ uçrişişi

0
13 ret oqıldı

Paytähttiki Dostluq šyidä klassik yazğuçi Çiŋğiz Aytmatovqa beğişlanğan kšrgäzmä äynä şundaq atilidu.

Kšrgäzmini täntänilik eçiş märasimiğa Qazaqstan hälqi Assambleyasi Räisiniŋ orunbasari – Qazaqstan Jumhuriyiti Prezidentiniŋ Mämuriyiti QHA Kativatiniŋ mudiri Janseyit Tüymebaev, Qirğizstanniŋ Qazaqstandiki Pävquladdä vä Toluq hoquqluq Älçisi Jeenbek Kulubaev, yazğuçiniŋ siŋlisi Rozetta Aytmatova, paytäht җamaätçiliginiŋ väkilliri qatnaşti.
– Çiŋğiz Aytmatov – ädäbiyat mäydanidiki yarqin sima, demäk, u päqät qirğiz hälqiniŋla pärzändi ämäs. U – duniya grajdini. Qazaq hälqi Aytmatovlar ailisiniŋ täğdiridä çoŋ rol' oynidi. Dšlät ärbabi Turar Rısqulovniŋ kälgüsi prozaikniŋ atisi Tšrequlni qanitiniŋ astiğa alğanliği hämmigä mälum. Qazaqstanda yazğuçiniŋ iҗadiyitini nahayiti juquri bahalaydu. Bizniŋ paytähttä Aytmatovniŋ ismi bilän atalğan koça bar, – däp täkitidi šz sšzidä Janseyit Tüymebaev.
Qazaq dalasiniŋ Aytmatov äsärliridä täsvirlinişi täsadipi ämäs. Ädip Qaltay Muhamedjanov, Oljas Süleymenov, Şerhan Murtaza, Zeynolla Qabdolov ohşaş kšpligän qazaq yazğuçiliri bilän yeqin iҗadiy hämkarliqta bolğan edi. Çiŋğiz Tšrequloğli Muhtar Ävezovni šziniŋ ustazi däp hesaplatti.
Ölmäs äsärlär muällipiniŋ iҗadiyitigä beğişlanğan häptilik dairisidä Nur-Sultanda yazğuçilarniŋ yaş iҗatkarlar bilän uçrişişliri štküzülüp, «Çiŋğiz Aytmatov: Dävir. Şähs. Gumanizm» däp atalğan häliqara esselar konkursiniŋ ğalipliri mukapatlandi, 79-mäktäp-litseyda Aytmatov muzeyi eçilip, Qazaq dšlät akademiyalik muzıkiliq drama teatrida Çiŋğiz Aytmatovniŋ «Päräŋ yağliq taŋğan omiğim» namliq povestiniŋ asasida sähniläştürülgän spektakl' qoyuldi.
Kšrgäzmini eçiş märasimida sšzgä çiqqan Jeenbek Kulubaev vä Rozetta Aytmatova qirğiz hälqiniŋ pähri bolğan yazğuçiniŋ hatirisini äbädiyläştürgini üçün qazaqstanliqlarğa minnätdarliq izhar qildi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ