Ösüm asasi – adämlär vä şähärlär

0
69 ret oqıldı

Qazaqstan paytähtidä XII Astana ihtisadiy forumi bolup štti. “İlhamlandurğuçi šsüm: adämlär, şähärlär, ihtisatlar” mavzusida štkän änҗumanniŋ umumiy sessiyasigä Elbası Nursultan Nazarbaev bilän Prezident Qasım-Jomart Toqaev qatnaşti. Mälumki, Astana ihtisadiy forumi däsläpki qetim Qazaqstanniŋ Tunҗa Prezidentiniŋ täşäbbusi bilän 2008-jili štküzülgän edi. Ötkän on bir jilda uniŋğa duniyaniŋ 150 mämlikitidin 50 miŋğa yeqin adäm qatnaşti.
Һär halda, Astana ihtisadiy forumida orun alğan dialogniŋ süpiti uniŋ qatnaşquçiliriniŋ sani bilänla ämäs, bälki forumniŋ härqaçan häm alämşumul, häm regionluq harakterdiki äŋ muhim mavzularğa muraҗiät qilişi, җämiyätniŋ yeqinqi jillardiki täräqqiyatiğa täsir yätküzidiğan mäsililärni kštirişi bilän bälgülinidu.
Tunҗa Prezident – Elbası Nursultan Nazarbaev umumiy sessiyadä sšzgä çiqip, Astana ihtisadiy foruminiŋ mana moşu alahidiligini atap štti. Elbası forumniŋ härhil jillarda G-Global layihisi, ekologiyalik problemilar, namratçiliqqa qarşi kürişiş, insan kapitalini täräqqiy ätküzüş, keläçäk energiyasi ohşaş mavzularğa beğişlanğanliğini äslitip štti. BMT Baş Assambleyasiniŋ qollap-quvätlişi bilän uniŋ mäydanida ikki bohranğa qarşi konferentsiya štküzüldi, bultu forum Alämşumul sinaqlar sammiti märtivisigä egä boldi.
– Biyil forumniŋ mavzusi – “İlhamlandurğuçi šsüm: adämlär, şähärlär, ihtisatlar” – zamaniviy duniyaviy trendlarni hesapqa alğan halda bälgüländi. Qazaqstanmu moşu җäriyanlarniŋ bir qismi bolup hesaplinidu. Duniyadiki ihtisadiy täräqqiyat päqät bir qarimaqqila turaqliq kšrünidu, biraq uniŋ käynidä çoŋ tavakälçiliklär vä muvapiqsizliqlar yoşurunğan, – däp täkitlidi Elbası.
Nursultan Nazarbaevniŋ täkitlişiçä, duniyaviy ihtisadiy šsüş sür°iti tšvänlidi. Mämlikätlär täräqqiyatniŋ yeŋi yollirini izdäp, kšp vaqitlarda riqabätçilikniŋ närq munasivätlirigä muvapiq kälmäydiğan usulliridin paydilinip, ämäldiki närq üçün küräşni küçäytişkä mäҗbur boluvatidu.
– Biz AQŞ, Hitay vä Evropa otturisidiki soda käskinliginiŋ küçiyişini, täräqqiy etivatqan ihtisatlarniŋ makroihtisadiy käskinlişişini, säyasiy populizmniŋ šsüşini, AQŞ vä Rossiya otturisidiki çarä kšrüş qarşiliqlirini kšrüvatimiz. Ägär buniŋğa yadro behätärligi vä adättiki qurallar sahasidiki häliqara kelişimlärniŋ buzuluşini qoşsaq, u çağda ähvalniŋ täşvişlik ekänligi eniq kšrünidu. Bu heçkimgä yahşiliq elip kälmäydu. Һärhil bahalarğa qariğanda, duniya ihtisadiniŋ šsüşi kam degändä 0,7-0,8 payiz tšvänläydu, – däp täkitlidi Tunҗa Prezident.
Elbası šz sšzini davamlaşturup duniyaniŋ muräkkäp vaqitni baştin käçürüvatqanliğini täkitlidi. Ayrim çoŋ ihtisatlardiki säyasiy vä ihtisadiy vaqiälärniŋ naeniqliği häm populizmniŋ šsüşi asasiy trendqa aylanmaqta. İhtisadiy planlaş upuqliri tariyivatidu. Tunҗa Prezident muräkkäp ähvaldin çiqiş yoliniŋ BMT, G 20, Duniyaviy soda täşkilati ohşaş häliqara täşkilatlar vä forumlar dairisidä tepilidiğanliğiğa işinidu.
– Birlişip muhakimä qilişqa vä başquruşqa kšçüş vaqti käldi. Män yeqinda Beҗinda İkkinçi “Bir bälbağ – bir yol” forumida täklip qilğandäk, turaqliq alämşumul yolni “Üç D” – “Üç dialog” asasida tepişqa bolidu. Birinçi – AQŞ, Rossiya, Hitay vä Evropa ittipaqi otturisida. İkkinçi – Aziyadiki Özara härikät vä işänçä çariliri boyiçä keŋäşmä häm Evropidiki Behätärlik vä hämkarliq täşkilatiniŋ iqtidarini birläştürüp Evraziya däriҗisidä. Üçinçi – bu EAİİ, Evropa ittipaqi, ŞҺT vä ASEAN otturisidiki investitsiyalik dialog, – däp täkitlidi Nursultan Nazarbaev vä Qazaqstan paytähtiniŋ ular üçün mäydan bolalaydiğanliğini qoşumçä qildi.
Tunҗa Prezident uniŋdin taşqiri XII Astana ihtisadiy foruminiŋ Qazaqstan üçün tarihiy muhim päyttä – demokratik yol bilän, Konstitutsiyagä toluq muvapiq kälgän halda, teçliq vä hatirҗäm şaraitta štüvatqan hakimiyätni tapşuruş vaqtida boluvatqanliğiğa diqqät ağdurdi. Elbasıniŋ täkitlişiçä, Qazaqstan moşu yeŋi vaqitqa šz väzipisini, strategiyalik väzipilärni vä tallavelinğan yolniŋ varisliqliğiniŋ zšrür ekänligini eniq çüşängän halda qädäm taşlavatidu.
– Män Elbası vä Behätärlik Keŋişiniŋ Räisi süpitidä behätärlik, içki vä taşqi säyasät mäsililirini qoşup hesapliğanda, dšlät täräqqiyatiniŋ strategiyalik yšnilişliri boyiçä işqa qatnişişni davamlaşturimän. Alämşumul ihtisadiy täräqqiyatniŋ barliq җäriyanliri sür°ätlik šzgirivatqan hazirqi vaqitta bu nahayiti muhim, – däp täkitlidi Nursultan Nazarbaev.
Tunҗa Prezident sšziniŋ ahirida Astana ihtisadiy forumida otturiğa qoyulğan ideyalärniŋ duniya säyasitidiki vä ihtisadidiki äŋ muräkkäp häm aktual mäsililärni häl qiliş yollirini izdäp tepişqa yardäm qilidiğanliğiğa işänçä bildürdi.
XII Astana ihtisadiy forumida Hitay Häliq Җumhuriyiti Dšlät keŋişiniŋ vitse-prem'eri Han' Çjen, Häliqara valyuta fondiniŋ başqurğuçi mudiri Kristin Lagard, Ärmänstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Armen Sarkisyan, Gruziya Prem'er-ministri Mamuka Bahtadze, Rossiya Amanät bankisi başqarmisiniŋ räisi German Gref, Nokia Corporation mudirlar keŋişiniŋ räisi Risto Siilasmaa, ihtisat boyiçä Nobel' mukapitiniŋ laureati Pol Romer, Euronews muhbiri Ştefan Grobe sšzgä çiqip, adämlär, şähärlär vä ihtisatni täräqqiy ätküzüşniŋ zamaniviy trendliri toğriliq pikirliri bilän ortaqlaşti.
Astana ihtisadiy forumida umumiy mäҗlistin taşqiri jigirmigä yeqin mäydanda munazirilär bolup štti.
XII Astana ihtisadiy forumi dairisidä sessiyalär, lektsiyalär, uçrişişlar, “dügläk üställär” bolup 50tin oşuq çarä-tädbir štküzüldi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ