Yazğuçi hatirisigä beğişlandi

0
55 ret oqıldı

Gšhärbüvi İSMAYİLҖANOVA,
«Uyğur avazi»

Mälumki štkän jili kšrnäklik yazğuçi, dramaturg Җamalidin Bosaqovniŋ tuğulğiniğa 100 jil toldi. Şuniŋğa munasivätlik nahiyädiki mäktäplärdä härhil çarä-tädbirlär uyuşturulup, uniŋ yäküni «Bilim vä sän°ät» festivalida çiqirilğan edi. Ändi yeqinda Panfilov nahiyälik hakimiyiti bilän nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ uyuşturuşida kšrnäklik yazğuçiniŋ hatirisigä beğişlanğan iҗadiy käç bolup štti. Däsläp nahiyäniŋ jut-җamaätçiligi jiraq-yeqindin kälgän mehmanlar bilän märhumniŋ qäbrigä gülçämbärlär qoyup, ädipniŋ rohiğa atap qur°an tilavät oqudi. Andin çarä-tädbir nahiyälik Mädäniyät šyidä davamlaşti.

Ädipniŋ tärҗimihali vä iҗadiy paaliyiti häqqidä Yarkänt gumanitarliq-tehnikiliq kolledjiniŋ oqutquçisi Molutҗan Tohtahunov doklad oqudi..
Panfilov nahiyäsiniŋ hakimi Temirlan Bektasov bolsa, uyğur ädäbiyatida šçmäs iz qaldurğan jutdişimiz häqqidä tohtilip, märipätçi häm yazğuçi Җamalidin Bosaqovniŋ huş mubaräk ismi dillarda yadlinidiğanliğini täkitlidi. Temirlan Amangeldioğli bügünki çarä-tädbirniŋ hšrmätlik mehmini bolğan yazğuçiniŋ qizi Raziyäm Bosaqovağa hšrmät bildürüp çapan yepip, güldästilär tutti.
Şuniŋdin keyin ädip namida atalğan Çuluqay yezisidiki ottura mäktäpniŋ oquğuçiliri ikki tilda şeirlarni ipadilik oqup, hämmidä çoŋ täsirat qaldurdi. Bu küni sšzgä çiqqan Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ hizmät kšrsätkän muällimi Ähmätҗan Nadirov uyğur ädäbiyatiniŋ yarqin väkiliniŋ Yarkänt täväsigä qädäm täşrip qilğanda, uniŋğa hämra bolğanliğini eytip, ästin çiqmas illiq äslimiliri bilän ortaqlaşti.
Şuniŋdin keyin nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi Rizaydin Äysaev Җamalidin Bosaqovniŋ iҗadiy paaliyitigä, aliy insaniy päzilätlirigä tohtaldi.
Җamalidin Bosaqov Yarkänttä maarip sahasida hizmät qildi. U däsläp muällim, keyin yättä jilliq mäktäptä mudir, andin nahiyälik bilim bšlümidä inspektor boldi. Şundaq ekän, nahiyädiki maarip sahasi uniŋ ismi bilän bevasitä bağliq. Uluq Vätän uruşi ayaqlaşqandin keyin hätta yeza egiligi sahasida, yäni kolhoz räisi boluşqa toğra käldi.
Җamalidin Qarioğli 1951-jili Almutiğa berip, «Jazuşı» näşriyatida işlidi. Mana moşu yärdä u paytähttiki yazğuçi-şairlar bilän tonuşup, yeqindin arilaşti. Äynä şu iҗadiy muhit uniŋ yazğuçi bolup yetilişigä çoŋ täsir yätküzidu. U nahayiti addiy, dilkäş vä kämtar insan edi.
Җamalidin Bosaqov namida atalğan mäktäpniŋ uyğur tili vä ädäbiyati pänliriniŋ muällimi Gülraba İminniyazova bolsa, yezidiki yeŋi zamaniviy mäktäpniŋ ädip namida atalğanliği, şu mäktäp muällimliri bilän oquğuçiliriniŋ qol yätküzüvatqan utuqliri toğrisida eytip bärdi.
Yazğuçiniŋ qizi Raziyäm Bosaqova atisiniŋ hatiriläş-iҗadiy keçini uyuşturğan nahiyä hakimiyiti bilän mädäniyät märkizigä, Yarkänt täväsiniŋ jut-җamaätçiligigä minnätdarliğini bildürdi. İҗadiy käç davamida «Jarkent äuenderi», «Sahinur» ussulçilar ansambli, «Pograniçnıe serdtsa» härbiy qisim ansambli vä «Qäşqär» ussul topliri nahşa-ussullarni iҗra qilip, kšpçilikkä kštiräŋgü käypiyat hädiyä qildi.
Şuniŋdin keyin çarä-tädbir Çuluqay yezisidiki Җamalidin Bosaqov namidiki ottura mäktäptä davamlaşti. Mäktäptiki ädip namidiki mirasgahta mäzkür yeza okruginiŋ hakimi Tayirҗan Äsmitullaev jiraq- yeqindin kälgän mehmanlarni qizğin qarşi aldi. Mirasgah bilän tonuşqan mehmanlar mäktäp sän°ät häväskarliriniŋ nahşa-ussullirinimu tamaşä qildi.
«Nur» kafesida jigitbeşi Talipҗan Yaqupovniŋ rähbärligidä bir top sahavätlik jigit-qizlar namidin dästihan yeyilip, bu yärdimu yazğuçini tonuğan zamandaşliri u häqtä illiq hatirilirini eytip bärdi.

Panfilov nahiyäsi.
Rozahun YÜSÜPOV çüşärgän sürätlär.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ