Täräqqiyatniŋ asasiy amilliri

0
115 ret oqıldı

Qazaqstan Prezidenti Qasım-Jomart Toqaev Milliy investorlar keŋişiniŋ mäҗlisini štküzdi.
Mäҗliskä Milliy investorlar keŋişiniŋ äzaliri, Prezident Mämuriyitiniŋ vä dšlät organliriniŋ rähbärligi, “Atameken” Milliy tiҗarätçilär palatisi prezidiuminiŋ äzaliri, milliy şirkätlär vä Qazaqstan biznes sahasiniŋ väkilliri qatnaşti.
Dšlät rähbiri däsläp şähsiy täşäbbus vä ärkin tiҗarätçilikniŋ ihtisadiy täräqqiyatniŋ vä mämlikät paravänliginiŋ šsüşiniŋ asasiy amilliridin bolğanliğini, moşuniŋ šzi mäҗlisniŋ mavzusini – “Mämlikät ihtisadini yeŋilaşniŋ asasi süpitidä tiҗarätçilikni täräqqiy ätküzüş” – mavzusini bälgüläp bärgänligini täkitlidi.
Ötkän jil bizniŋ biznes üçün utuqluq boldi. Kiçik vä ottura tiҗarätniŋ işlävatqan sub°ektliriniŋ sani 11 payiz šsüp, 1,3 millionni täşkil qildi. Kiçik vä ottura tiҗarät mähsulatiniŋ kšlämi 14 payiz šsüp, 26,5 trillion täŋgigä yätti. Kiçik vä ottura tiҗarätniŋ ihtisattiki ülüşi štkän jilda 25,6 payizdin 28,3 payizğiçä kšpäydi. Bu naçar kšrsätküç ämäs. İlgiri Qazaqstanda çiqirilmiğan 500din oşuq mähsulat türini çiqiriş başlandi. Eksport geografiyasi käŋiyivatidu – elimiz mähsulati duniyaniŋ 120 mämlikitiniŋ baziriğa yätküzülüvatidu. Biraq şuniŋ bilän bir vaqitta birqatar problemilarmu saqlanmaqta. İşçanliq käypiyat, mähsulat setiş baziri, mäbläğ bilän täminliniş äynä şular җümlisidindur, – dedi Qasım-Jomart Toqaev.
Qazaqstan Prezidenti yahşi işçanliq käypiyatni täminläş, tiҗarätni nätiҗidarliq qollap-quvätläş vä riqabätçilikni himayä qiliş boyiçä birqatar väzipilärni otturiğa qoydi. Qazaqstan kompaniyaliriniŋ maliyä turaqliqliğini aşuruş vä biznes-maharätni häm elimiz tiҗarätçiliriniŋ salahiyitini mukämmälläştürüş mäsililirigä alahidä diqqät bšlündi.
Dšlät rähbiri sšziniŋ ahirida Milliy investorlar keŋişiniŋ mämlikätniŋ aliy rähbärliginiŋ elimizniŋ tiҗarät sahasiniŋ väkilliri bilän sistemiliq dialog jürgüzüşi üçün turaqliq işläydiğan mäydan boluşi keräkligini täkitlidi vä Һškümätkä keŋäş işiniŋ yeŋi şäklini tästiqläş toğriliq pärmanniŋ layihisini tävsiyä qilişni tapşurdi.
Mäҗlistä “Atameken” Milliy tiҗarätçilär palatisiniŋ räisi Ablay Mırzahmetov, “Alageum Electric” aktsionerliq җämiyiti mudirlar keŋişiniŋ räisi Erkebulan İliyasov, “Textiline” ҖÇYniŋ iҗraiy mudiri İnna Apenko, “Gormolzavod” ҖÇYniŋ mudiri Asen Jaqsılıqov, “Method” ҖÇYniŋ mudiri Dagar Davletov sšzgä çiqti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ