…Äŋ ävzili, meniŋ dana hälqim bar

0
236 ret oqıldı

Şairäm BARATOVA

Qeni meniŋ insanliğim?
Җan vätinim, täğdiriŋgä eçinimän,
Miŋ hiyalda štküzimän keçini män.
Amalim yoq, yetälmästin visaliŋğa,
Ğäzäpara tepirlaymän, çeçilimän.
Qismitiŋni küylimäy heç kšnälmidim,
Öz hälqimdin şatliq-külkä kšrälmidim.
Musibättä bolalmisam män yeniŋda,
Qeni meniŋ insan bolup tšrälginim?
Qayğu-därtkä ara çüşüp tosalmidim,
Balaŋ bolup saŋa ülüş qoşalmidim.
Jiraq jürüp çirildidim çidalmastin,
Şuğu, äpsus, meniŋ aҗiz-osalliğim.
İnsan ämäs, bir quş bolup yaralsam gär,
Ätrapiŋni ägip jiraq uçalmattim.
Däräq bolup tomur tartip taralsam gär,
Yiltizimda seni qattiq quçaqlattim…

Qazaq eligä
Zoqlandurar payansiz käŋ dalasi,
Abay käbi älgä mäşhur danasi.
Mustäqillik tuğin tutqan bu dšlät,
Boldi dayim uyğurumniŋ panasi.

Qerindaştäk açti älgä qoynini,
Özgilärniŋ täğdirin täŋ oylidi.
Şatliq-därtkä ortaq bolup җan hälqim,
Ğemini yäp, toyin billä toylidi.

Barçä älgä bar şarait yarattiŋ,
Duniya ählin sän lävziŋgä qarattiŋ.
Bir arminim – šzäŋ käbi dostuŋniŋ,
Azatliqqa erişişin halattim…

Uyğurliğim – zor bähtim
İlliq qoynuŋ barçä üçün ärkin pana,
Şatliq-ğämdä muhtaҗ bolar härkim saŋa.
Öz pärzändiŋ mänmu seniŋ, äziz hälqim,
Käŋ kšŋlüŋdin bir orunni bärgin maŋa.

Özäŋ, hälqim, şan-şšhritim, pährim meniŋ,
Bu šmürdä qolum yätkän tähtim meniŋ.
Qiziqmaymän mal-duniyağa, äŋ muhimi –
Uyğur bolup yaralğinim bähtim meniŋ!

Qiz qädrini bilär hälqim
Kšrünmäy qalsam uzaq kinär hälqim,
Sezimän izgü tiläk tilär hälqim.
Aşurup baharimni šzgilärdin,
Äzäldin qiz qädrini bilär hälqim.

Öz hälqim ihlasida issinimän,
(Qayridim qälimimniŋ bisini män).
Bir mähäl täğdirini küylimisäm,
Qärizdar insan käbi qisilimän.

Uyğurum – yalğuzum
Bähit quşi ürküp çätkä qaçmiğay,
Uyğur dayim ümüt bilän yaşiğay.
Qayğu-därtni nurğun tartti ändizä –
Qapiğin qar, çeçini çaŋ basmiğay.

Hälqim üçün qolğa aldim qälämni,
Tetimaydu šzgä älgä bal-tuzum.
Yetär ändi tartmiğay äl älämni,
Һärbir uyğur meniŋmu häm yalğuzum.

Oyğaq bolğay qälbimiz
Җandin štti yat-yavuzniŋ zorluği,
(Bumu bälkim peşaniniŋ şorluği).
Äziz hälqim, düşmän üçün muhimi –
Kšzniŋ oçuq, amma, dilniŋ korluği.

Räqiplär kšp, oyğaq bolsun qälbimiz,
Uniŋsizmu jütti bügün qädrimiz.
Bepärvaliq çaŋgilida çirmişip,
Az ämäsqu tartqan җapa-därdimiz.

İşinärim, sän hälqim
Ürkütküm yoq qolğa qonğan amitimni,
Gär jiqilsam turdum tüzäp qamitimni.
Qiran käbi män intilsam çoqqa kšzläp,
Aq yol tiläp siypap qoyğin qanitimni.

Bu šmürdä işinärim sänğu, hälqim,
Bar utuğum saŋimu häm tänğu, hälqim.
Siğip kelär şatliq bilän qayğum meniŋ,
Çünki seniŋ bağriŋ haman käŋğu, hälqim.

Kštiräy äl jükini
Bu alämniŋ kšpqu sehir-karamiti,
Bolğay aŋa här insanniŋ qanaiti.
Davanlarda asta maŋsam taŋ qalmaŋlar,
Zimmämdä bar älniŋ tağdäk amaniti.

Җan hälqimniŋ jükini män artip keläy,
Җapasini eğir kšrmäy tartip keläy.
Ülgä etip atam tutqan uluq yolni,
Äl ğemini šz ğemimdin artuq kšräy.

Hälqim sšzi tumarim
Jütärmäymän saŋa bolğan vapani,
Hälqim, šzäŋ tayinar çoŋ tüvrügim.
Һär sinaqta šzäm tartay җapani,
Uniŋsizmu yaridarğu jürigiŋ.

Batur kšrgäç täğdir saldi azapni,
Qayğuŋ tola şuŋa kšŋlüm toq ämäs.
Sävir bilän yäŋsämmu män ğäzäpni,
Mäslihätkä muhtaҗliğim yoq ämäs.

Meniŋ üçün qimmät qädri sšzüŋniŋ,
Gär sirdaşsam besilidu humarim.
Aldiraymän yätmäy bäzän tšzümim,
Çünki, hälqim, seniŋ pikriŋ – tumarim.

Untulmas mehir
Mädät berip bizni dayim yšlidi jut,
Ayrilğanda atam bilän anamdin.
Sävir tiläp šz mehrigä bšlidi jut,
Kätkinidä qut-bärikät panamdin.

İçimizgä juttuq qayğu-häsrätni,
Kün täs petip, appaq taŋmu täs atti.
Äşu çağda besip bizni bağriğa,
Untumaymän, äziz jutum äsqatti.

Kšŋlüm, ändi jut jükini kštär, bäs,
(Jutsiz insan äldin ozup kškärmäs).
Hoşalliqqa hämdäm insan tepilar,
Därtkä ortaq juttäk dostni tepiş täs.

Jut däp soqar jürigim
Bilgändin buyan, jutum, esimni män,
Anamdäk pak mehriŋni sezinimän.
Şähärgä bağlansimu turmuş riştim,
Jürimän pat-pat kinäp yezini män.

Kinäymän, šskän äziz yezini män,
Boynuŋğa seğinişta esilimän.
Tälimiŋ bilän, jutum, tonup käldim
Ömürdä namärtni häm esilni män.
Seniŋdin jiraqlişip kätkinimdä,
Oŋuşluq bolmidi rast här qädimim.
Çoqqini kšzläp amma yätmigändä,
Bilindi, äziz jutum, siy-qädiriŋ.

Sürünsäm män jiraqta, җan tüvrügim,
Oyumğa kelär täsvir häm süritiŋ.
Bir minut untuş seni guna mänçün,
Jutum däp soqar dayim bu jürigim.

Käçürmä meni
Käçürmä, jut, gär bağriŋni yarilisam,
Balaŋ bolup hizmitiŋgä yarimisam.
Käçürmä jut, ğäm-qayğuŋğa ortaq bolmay,
Şatliğiŋda män koçaŋni arilisam.

Käçürmä jut, seğinğanda yetälmisäm,
Birär mähäl işni taşlap ketälmisäm.
Käçürmä jut, gär soldurup ümütiŋni,
Bir šmürlük seni hoşal etälmisäm…

Riştim jutqa bağlanğan
Dilda parlar seğinişliq yalquni,
Jut duasi bu šmrümniŋ qalqini.
Gšzäl yezam, topriğiŋniŋ issiği –
Mänçün huddi җan anamniŋ aliqini.

Baha yätmäs pak mehriŋni seğindim,
Mevä sundum iҗattiki beğimdin.
Jiraq turup miŋ aŋlaştin kšrä, jut,
Seni bir rät kšrgän ävzäl yeqindin.

Meniŋ äşu kiçikkinä jutumda,
Baliliqniŋ baldäk dämi saqlanğan.
Kiçik jutqa dilda uluq otum bar,
Çünki aŋa kindigim çiŋ bağlanğan.

Seğiniş sezimi
Yolum qarap sän tälmürüp küttüŋmu, jutum,
Hiyalimdin talay qetim šttüŋğu, jutum.
Yetälmisäm uzaq vaqit seniŋ bağriŋğa,
Bu jürigim lavlalmiğan tütünğu, jutum.

Baralmisam män bepärva sezildim bäzän,
Rast turmuşniŋ qaynimida ezildim bäzän.
Amma-lekin seğinğanda hiyallarara,
Uçup berip boynuŋğa häm esildim bäzän.

Nemişkidu täşnaliğim besilar ämäs,
Seni kšrmäy birär misra yezilar ämäs.
Dil-bağriŋniŋ täpti illiq bšläkçä maŋa,
Yaqa jutta bu jürigim issinar ämäs.

Jut bilän sirdişiş
Baqsam saŋa kšŋlüm hämdä kšzüm qanmaydu,
Bu jürigim başqa juttin hšzür almaydu.
Uzaq vaqit män bağriŋğa yetälmäy qalsam,
Bir җenimda zärriçilik tšzüm qalmaydu.

Topriğiŋğa siŋgän, jutum, bäŋvaşliğim,
Gül bağriŋni hur җännätkä täŋdaş dedim.
Dil-qoynuŋğa kindik qenim tškülgäçkä,
Gär kšrmisäm dilda qalmas bärdaşliğim.

Şundaq, jutum, tez yätmisäm sävrim qalmas,
Sändä jürgän baldäk tatliq dävrim yanmas.
Täğdir meni här sinaqta sinap kšrdi
Yetär ändi, bälkim başqa җävrin salmas?

Uluq seniŋ qudritiŋ
Jutum, sändin kšz üzälmäy qalimän,
Didariŋğa, eytqin, qandaq qanimän.
Һär qetimda yätkinimdä väsliŋgä,
Qudritiŋdin quvät elip yanimän.

Mänçün bšläk seniŋ ornuŋ qälbimdä,
İlliq mehriŋ dava bolğan därdimgä.
Tapmiğanda muŋdaşqidäk bir insan,
Yättim şunda härbir, jutdaş, qädriŋgä.

Jutdişim – qerindişim
Jutumniŋ täbiitin saldim sizip,
Sšz bilän qur-misrağa aldim tizip.
Äzäldin meniŋ üçün, äziz dostlar,
Jut issiq, jutdaş mehri andin issiq.

Sezimän jutdişimniŋ qimmitini,
Kšrgäçkä bala çağdin himmitini.
Aşurup azdu-tola utuğumni,
Yoşurup qoyar bäŋvaş illitimni.

Yaqidu här jutdaşniŋ kämtarliği,
Ämgäktä inaqliği, hämkarliği.
Һärbir šy bärikätlik meniŋ üçün,
Şuŋa heç bilinmäydu käŋ-tarliği.

Kim bolsun, qät°iy näzär qeri-yeşiŋ,
Jutdişim – meniŋ uluq qerindişim…

Riştim bağlanğan jut
Pänҗim juti, tarihiŋni aqturup yandim,
Täbiitiŋ sirliriğa ah urup yandim.
Moşu jutqa mäptun ätti şoh-tälvä kšŋlüm,
Çünki, seniŋ pärzändiŋni yaqturup qaldim.

Yarim bilän billä sšydüm gšzäl jutini,
Yeqip qoyğaç bälki dilğa sšygü otini.
Alla šzi riştim bağlap moşu yeziğa
Çaçqan ekän maŋa mänsüp bähit-qutini…

Qanalmidim mehriŋgä
Ämirgä kšnmäs bäzän änsiz kšŋlüm,
Azapqa çšmdi gahi ğämsiz kšŋlüm.
Җahanniŋ җarahiti җanğa petip,
Җan ana, štär, äpsus, sänsiz šmrüm.

Yätmidim siy-qädriŋgä baliliqta,
Yol qoydum, ana, talay çaliliqqa.
Şum äҗäl pak mehriŋdin җuda ätkäç,
Kelimän kšnälmästin aliliqqa.
Qanmidim, äziz ana, pak mehriŋgä,
Zar bolup män jürimän, ah, çehriŋgä.
Җodigär täğdir, maŋa rähmiŋ kälmäy,
Bağlidiŋ särsan etip sän sehriŋgä…

Ezilgän jüräk nidasi
Bala turup därt-älämgä kšmüldüm,
Älämlik yaş aqar kšzdin, kšŋüldin.
Äziz anam qiriq yaştin aşqanda,
Kätkän mäŋgü monu yalğan šmürdin.

Ana, šmür siypimidi beşimni,
Bäzlimidi sändäk sürtüp yeşimni.
Һär siniği štkinidä җenimdin,
Därdim eytip qayttim siypap teşiŋni.

Sändäk päqät atam bizni ayidi,
Kšpäydi häm dilda täşviş-vayimi.
Җudaliqniŋ därdini az kšrgändäk,
Tägdi başqa yänä täğdir tayiği.

Hunhor äҗäl atamdinmu ayridi,
Һär ikkila qanatni tez qayridi.
Sinaqlarda bizni çapsan çoŋ qilip,
Tavlandurdi bu šmürniŋ qaynimi.

Dildiki vädäm
Alla qollap män bäygigä atlandim,
Ustazlarniŋ qolida kšp baplandim.
Äl qayğursa ğemini täŋ bšlüşüp,
Şatliğiğa säbilärçä şatlandim.

Tizginini tuttum qäläm – tulparniŋ,
Sirlirini çäktim, hälqim, dil tarniŋ.
Tapalmastin davasini uzaq jil,
Tšzüp käldim zulmitigä bir zarniŋ.

Seniŋ maŋğan bir iziŋni basimän,
Täğdiriŋdä tenäp bäzän azimän.
Qoş kšzümniŋ nuri mäŋgü šçkiçä,
Hälqim, täğdir-qismitiŋni yazimän.

Ümütüm bar
Kälginim yoq män iҗatqa tosattin,
Yezip-sizip biraz jilni uzattim.
Äziz hälqim qolliğaçqa tizginin,
Tutup käldim qäläm atliq boz atniŋ.

Һäqni yazdim, siyağa su qatmidim,
Pul, duniyaçün har-nomusni satmidim.
Һä, hazirçä hälqim därdin yätküzäy,
Keyin çoqum män yazimän şatliğin.

Äl ihlasi
Һär sšzümniŋ dälili bar, huli bar,
Tizimän häm uni şeir qurida.
Kälgüsigä ümütlängän җan hälqim,
Bšläp kelär meni mehir nuriğa.

Poeziyaniŋ bağlirini kezimän,
(Җapasidin, rast, bäzidä bezimän).
Mädät bärgäç älniŋ illiq ihlasi,
Män šzämni aram-imin sezimän.

Eçinmaymän
Bu täğdirniŋ käçürmişin kšrginim rast,
Siniğiğa sävir bilän kšnginim rast.
Yalğuz yaşap ottuz yaştin alqisammu,
Päqät, yarim, seni kütüp jürginim rast.

Bähit quşi qonuşini sezip jürdüm,
Hiyal bilän jutuŋni miŋ kezip jürdüm.
Sap bulaqtin qezip sšzniŋ marҗinini,
Saŋa atap talay şeir yezip jürdüm.

Alla ahir yätküzdi rast arminimğa,
Quçaq eçip üzük saldiŋ barmiğimğa.
İşänçä bilän män tapşurdum täğdirimni,
Eçinmaymän çüşkinimgä qarmiğiŋğa.
***
Talay jigit tiligini tiläp maŋa,
Qolin sundi, hätta šzgä millät maŋa.
Yatlarniŋ miŋ pärzändidin kšrä, dostlar,
Uyğurumniŋ bir jigiti qimmät maŋa.

Talliğinim bir šzäŋ
Bir rät tutup, äziz yarim, aq biläktin,
Orun aldiŋ mäŋgülükkä pak jüräktin.
İşänmisäm män sehirliq sšzliriŋgä
Bügüngiçä çekilmästin saq jürättim.

Seniŋ bilän štkän küngä eçinmaymän,
Yolliriŋda çaşqa bolup çeçilğaymän.
Poräk çağda alğan ediŋ, yar, ilkiŋgä,
Ändi bağda gülüŋ bolup eçilğaymän.

Bir šmürlük qol tutuştum, nalimidim,
Päqät sänğu kütkinim häm talliğinim.
Boydaq jigit ätrapta kšp bolğan bilän,
Bir seniŋdin šzgini heç halimidim.

Sänsiz meniŋ yerim kšŋlüm toluq bolmas,
Sansiz yultuz aydäk nurluq-yoruq bolmas…

Ottuz bäş yaş nemiti
Tänha jürdüm män ottuz bäş yaşqiçä,
Yarim kelip dil kitavin açqiçä.
Uzaq jillar tšktüm qälbim nidasin,
Ändi meniŋ eytar nahşam başqiçä.

Qondi, hälqim, bähit quşi beşimğa,
Һämrayim bop käldi yarim qeşimğa.
Alla šzi yäşti täğdir tügiçin,
Yalğuz qoymay däl ottuz bäş yeşimda.

Һazir yanda meni sšygän yarim bar,
Şerik bolar şatliq bilän zarimğa.
Tumar qilip anam asqan boynumda
Qädri qimmät nomusum bar, harim bar.
İkki jutniŋ kšrügi
Sirim eytay äziz hälqim, esilim,
İzdiginim tepildi çät yezidin.
Vuҗudumni tatliq tuyğu biylidi,
Aldimaptu meni şirin sezimim.

Qol tutuştuq yarim bilän šmürlük,
Miŋçä şükri, künlär štär kšŋüllük.
Dana hälqim, dua berip qoyuŋlar,
Şuniŋ šzi biz üçün çoŋ kšrümlük.

Sšygän yarim šyümizniŋ tüvrügi,
Һä, män bolsam ailimiz jürigi.
Uluq Alla täğdim ätkän qiz, oğlum,
İkki jutniŋ aridiki kšrügi.

Alla qolliğay
Alla bärgän bähtim šzäŋ, dildarim,
Seniŋ bilän huşhoy yaŋrar dil tarim.
Bir šmürlük sšyüp štäy, muhimi –
Eqidämniŋ qimmitini bil yarim.

Jüräktiki sšygü güli solmiğay,
Beğimizğa qağa-quzğun qonmiğay.
Yaman kšzdin, aççiq tildin saq bolup,
Yolumizda Alla šzi qolliğay.
Billä jürsäk huşhoy šmür mäzmuni,
Äziz yarim, sänmu mändäk säz uni.
Uzaq jillar tänha jürduq, hä ändi,
Bolmayliçu yalğuzluqniŋ, bäs, quli.

Özämgä mänsüp bähit
Kšrgüm kelär bu šmürniŋ nemitin,
(Bähitkä bar meniŋmu häm novitim).
Seniŋ bilän sezindim män, äziz yar,
Bu šmürdä muhäbbätniŋ quvitin.

Uçraşqanda däsläpki rät dildarim,
Kšzliriŋdin yanğan uçqun, ot kšrdüm.
Çirayiŋdin, huş külkäŋdin, bil, yarim,
Bir šzämgä mänsüp bähit-qut kšrdüm.

Sän bilän yoq škünüş
Һär sinaqta ğalip ätkäç matanät,
Bolmidi, yar dilda heçbir nadamät.
Ränҗişimmu päyda bolar naz bilän,
Һäҗäp saŋa saqlalmaymän adavät.

Hapiliqni untuldurar huş sšzüŋ,
Jiraq kätsäŋ җanda qalmas heç tšzüm.
Bu jürigim sšygäç päqät šzäŋni,
Saŋa qarap qanmas hätta qoş kšzüm.

Seniŋ bilän yoq šmürdä škünüş,
Män bähitlik, qoşqaç šzäŋ kšp ülüş.
Yalğuzluqta azaplanğan insanğa
Mändäk šmür bärgin, Alla, štünüş.

Gezäkmekin jüräklär
Orunlinar seniŋ bilän bar arman,
Özäŋ šmrüm tayançisi, tüvrügi.
Birin biri qiyalmas bop yaralğan,
Gezäkmekin ikkimizniŋ jürigi…

Tez-tez soqup çiqmaq bolar qinidin,
Gär keçiksäŋ änsiräp šz hilidin.
Bu jürigim jürigiŋni kinäydu,
Yaqqaç bälkim maŋa hulquŋ-qiliğiŋ.

Allaniŋ himmiti
Aldim, dostlar, «kelin» degän pähriy namni,
Bolğaç çünki pak sšygüniŋ bährimani.
Äŋ muhimi šmür atliq çoŋ sähniniŋ,
Boldum, şükri, «Ana» namliq qährimani.

Bumu bälkim bir Allaniŋ himmitidu?
Peşanämgä pütüp qoyğan nemitidu?
Һur bähitni sezip käldim, şükri, çünki –
Ana äsli hayatniŋ bir zenitiğu!

Ävladim – hälqim heridari
Kšp uçraşti bu šmürniŋ siniği,
Şu sinaqlar meni talay sinidi.
Bäk moҗuldi mäşäqättin jürigim,
Uçraşmiğaç yolniŋ täkşi, siliği.

Tepilmidi yolniŋ täkşi, siliği,
Şundaq ekän äsli hayat tiniği.
Birär mähäl untuldurar җapani,
Qiz-oğlumniŋ omaq, tatliq qiliği.

Säzdim, şükri, män aniliq sezimni,
Davam etär ävladim bar izimni.
Hizmitigä heridar qip hälqimniŋ,
Östürimän oğlum bilän qizimni.

Mänmu җäŋgä atap qizim, oğlumni,
Öçärmäymän mäŋgü ümüt çoğumni.
Azatliqniŋ bolup ular şahidi,
Kštiridu kšklärgä kšk tuğumni.

İltimas
Oğlum älgä tikligän çoŋ munarim,
Qizim, hälqim, boynumdiki tumarim.
Qayta qayta män bağrimğa bassammu,
Qanmas neçün täşnaliğim-humarim?

Bšlär dilni baldäk şirin sezimgä,
Mäshuş etip omaq, tatliq qiliği.
Säbilärniŋ sap külkisi esil, hä,
Һšzür siylar hätta härbir tiniği.

O, hissiyat meni haman besindiŋ,
Birdä qaynap, birdä bäzän besildim.
Äŋ muhimi, män aniliq mehirni
Käç bolsimu şükri, hälqim, sezindim.
Hälqim, sänmu pak mehriŋgä bšläp qoy,
Ötünimän bir Alladin, bir sändin.
Jiqilmisun, jiqilsa gär — yšläp qoy,
Ular seniŋ ümüt aqlar pärzändiŋ.

Üginiş täs insanni
Talay sšzdin bu dilimda qaldi dat,
Baha bärmä, kšŋlüm, älgä aldirap.
Adämlärniŋ bäri birdäk bolmaydu,
Kšrüngini bilän sirti yaltirap.

Ehtiyatta qobul qilğin ehsanni,
Saddiliğiŋ düşmän bolar, dil-kšŋül.

Anamğa
Juttuŋ šmür җapasini-tütünni,
Bilmäy šttüŋ šzäŋ üçün kütümni.
Bar šmrüŋni beğişlidiŋ biz üçün,
Aqlalmiduq amma bärgän sütüŋni.
Sänsiz ana šmür sürüş täs käldi,
Kšŋlüm äҗäl hididin bäk säskändi.
Bu täğdirniŋ siniğidin puçulğan,
Jüräk kälmäs šz äksigä bäs ändi.

Çeçildi rast dilğa täğdir qähiri,
Azaplidi jüräklärni zähiri.
Җuda etip ana-bala mehridin,
Kälmidi heç bizgä, äpsus, rähimi.

Anisi bar älgä qarap omulduq,
Bu šmürniŋ zärbisin yäp çoŋ bolduq.
Öydä alğan tälimiŋgä tayinip,
Öz hälqimgä iziŋ bolup tonulduq.

Savaq elip härbir štkän hatadin,
Bilip šstuq qimmitini vapaniŋ.
Bizğu mäyli, eçinimän җan ana —
Һalavitin kšrmäy kättiŋ җapaniŋ.

Bozäk ätti bu täğdir
Açkšz šlüm bäk häyvätlik huvlap käldi,
Һaza äyläp pütün jutum tovlap käldi.
Yazniŋ qaynaq täpti maŋa täsir ätmäy,
Äşu küni bu jürigim toŋlap qaldi…

Äҗäl aldi juttiki bir dana ärni,
Ğämgä selip särsan ätti bala älni.
Pärzäntlirin basquzmastin dil-bağriğa,
Miŋçä äpsus, quçaqlatti qara yärni…

Ayrip tindi atimizdin šlüm bizni,
Täğdir bozäk etidekän kšŋülsizni…

Sšyümlük şairäŋ bolay
Keçä-kündüz qäläm tutup män talmay,
Maŋlaydin tär, taŋliyimdin bal tamğay.
Mevisidin mäşäqätlik mehnätniŋ,
Dämin tartip hšzürlinip äl qanğay.

Bu dšlättä yezip-siziş ärkim bar,
Öz talantim bahalinar bälkimba.
Şeirimni intizar bop kütkidäk,
Äŋ ävzili, meniŋ dana hälqim bar.

Bolay dayim sšzgä çevär, mahir häm,
Һaҗät haman kšzqarişim, dairäm.
Mähsitimgä yetär edim bolsam gär –
Hälqim seniŋ sšyümlük bir şairäŋ.

Yoşurmaymän sirimni
Qalmay artta, aşmay härgiz qatardin,
Billä maŋay üzülgiçä madarim.
Tälim alğan ustazim bar šmürdä,
U ustazim – män štküzgän hatarim.

Meniŋdimu štti bäzän hataliq,
Kamçiliqni tüzäş qiyin-җapaliq.
Һär sirimni hälqim bilän bšlüştüm,
Hälqim – dostum, pikri, äqli sapaliq.

Һärbir җayda häqiqätkä yandaştim,
Jiraq jürdüm sahta sšzdin, aldaştin.
Eçip qoydum jürigimniŋ sanduğin,
Yoşurmidim šz hälqimdin – qandaştin.

Muhim maŋa bahariŋ
Baha bärsäŋ qälbän tolup qanimän,
Hiyalimda yultuz bolup yanimän.
Hälqim, amma qollap mädät bärmisäŋ,
Su quymiğan güldäk solup qalimän.

Käldim beqip räptayiğa җahanniŋ,
Җapasi bar šmürdä här sahaniŋ.
Män talliğan şeiriyät beğida,
Bäkmu muhim seniŋ adil bahariŋ.

Ünüŋ bolay
Öz nurumni saŋa çaçar künüŋ bolay,
Yaki, hälqim, qirda šskän gülüŋ bolay.
Yaq, hazirçä seniŋ nalä-päriyadiŋni,
Jiraqlarğa yätküzgidäk ünüŋ bolay.

Tutup qolğa monu qutluq qälimimni,
Tayanç etip maŋa bärgän tälimiŋni.
Bar adämniŋ dil-qälbigä siŋdürimän,
İçtä yatqan seniŋ päriyad-älimiŋni.

Qälimimniŋ älgä sunup beräri şu,
Һä, hazirçä šz qolumdin keläri şu.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ