“Kitap – äqil buliği”

0
22 ret oqıldı

Gšhärbüvi İSMAYİLҖANOVA,
«Uyğur avazi»

Yarkänt şähiriniŋ turğuni Şäräpäthan Җapparova bilän täsadipi uçrişip qaldim. U nahiyälik kitaphanida štkän bir märasimda buniŋdin 40 jil burun näşirdin çiqqan kitaplarni yazdurup elivatatti. Ziya Sämädi, Җamalidin Bosaqovniŋ kitaplirini avaylap sumkisiğa salğan animiz bizgä mundaq dedi:
— Bu kitaplarni män yaşliğimda oqup bolğanmän. Öyümizdiki kitap täkçisidä bar edi. Kimdu-biri “oqup turay” degän banä bilän elip ketivedi, qayturmidi. Bügünki ävlat moşu kitaplarğa muhtaҗ. Bizniŋ zamanniŋ adämlirini moşu kitaplardiki qährimanlar arqiliq tonuştursam däymän. Hudayim buyrisa, nävrilär tätilgä çiqip kälmäkçi, şularğa oqup berimän…
Һädimizniŋ bu sšzidin tävrinip kättim
Yoşuridiğini yoq, keyinki vaqitlarda kitaphanilarda mundaq uçrişişlar kam yüz berivatidu. Çünki elektronluq sistema hayat tärizimizgä aylinivatqan bu kündä kitapni dost tutuvatqanlar sani jildin-jilğa aziyivatidu. Lekin pütün bir ävlatnila ämäs, bälki tonuş-biliş, yeqinlirini kitaphumarliği bilän šzigä җälip qilivatqan Şäräpäthan ohşaş millätpärvär anilar bolsa, kitap vä uniŋ qädir-qimmiti häqqidä ävlattin-ävlatqa eytilip, ularniŋ qälbidä bir uçqunniŋ päyda bolidiğanliği şübhisiz.
Şäräpät Җapparova Panfilov nahiyäsiniŋ Sadir yezisida tuğulğan. Şu yärdiki başlanğuç mäktäpni ana tilida, andin ottura mäktäpni Yarkänt şähiridiki Altınsarin namidiki mäktäptä tamamlidi. Ämgäk paaliyitini äşu 1966-jili Sadir yezisida, andin Çoŋ Çiğan ottura mäktividä muällim bolup başliğan Şäräpäthan 1968-jili «Otkyabr'niŋ 40 jilliği» kolhoziniŋ kitaphanisiğa täklip qilindi.
— Kitaphana kolhoz räisi märhum Nikolay Golovatskiyniŋ täşäbbusi häm qollap-quvätlişi bilän täşkil qilindi. U kitaphumar adäm bolidiğan. Kolhozçilarniŋmu gezit-jurnallarni vä kitap oquşini nazarät qilatti. Şuŋlaşqa kitaphanlar kolhoz mutähässisliri bilän kolhozçilar vä ularniŋ baliliri edi. Şuniŋ üçünmu biz yeza egiligi sahasiğa ait rus, qazaq, uyğur tilliridiki kitaplar bilän bädiiy ädäbiyatlarğa buyrutma berättuq. Kitap fondimiz kšpiyip, 100din oşuq gezit-jurnalğa muştiri bolattuq. Şunda meniŋ bayqiğinim, jil on ikki ay tinim tapmaydiğan kolhozçilar işläşnimu, boş vaqtini paydiliq bir iş bilän štküzüşkimu, häm kitap oquşqa, sport bilän şuğullinişqimu vaqit tapatti. Һazirqi yaşlarni äyipliginim ämäs, lekin ularniŋ vaqtiniŋ kšp qismi telefon yaki komp'yuter aldida štüvatidu. Zamanğa maslaşqini durustu, biraq qaysi zamanda, qandaq yaşimayli kitap — u bebaha ğäznä. Şundaq ekän, şähsän šzäm yeŋi näşirdin çiqivatqan kitaplarniŋ bätliriniŋ sarğiyip ketişini, uniŋ çaŋ besip yetişini halimaymän. Balilirim bilän nävrilirimni şuniŋğa tärbiyiläymän. Ömürlük җüptüm, märhum Üsüpҗanmu kitaphumar adäm edi. İkkimizniŋ şähsiy kitaphanisida yüzligän kitap bar. Män pat-pat nävrilirimgä kitap vä uniŋ qädir-qimmiti, ana tilimiz, tarihimiz, sän°itimiz häqqidä eytip berimän. Çünki tärbiyä ailidin başlinidu ämäsmu!.
Barliq aŋliq hayatini kitaphaniğa särip qilğan Şäräpäthan hädä yarkäntlik Üsüpҗan Baratov bilän ailä qurup, bäş pärzänt sšydi. Tävädiki yuristlarniŋ biri bolğan Üsüpҗan aka buniŋdin üç jil burun alämdin štti. Lekin Baratovlar ailisiniŋ çiriğini yandurup, ata ornida ata häm ana boluvatqan Şäräpäthan hädä ändiliktä boş vaqit tapsila, nävrilirigä birdin-bir räsmiy җumhuriyätlik «Uyğur avazi» geziti bilän kitaplarni oqup berip zerikmäydu. Һä, ularmu momisiniŋ bahaliq mäslihitini tiŋşaşqa humar. Eytmaqçi, ibrätlik ailiniŋ nävriliri sportniŋ yäkmu-yäk türi vä bovisi ügätkän şahmat oyuni boyiçä җumhuriyätlik turnirlarda ğalip çiqivatqanliği momisi üçün pähirlinärlik.
Baratovlar ailisi bu qetim Şäräpät aniniŋ 70 jilliq tävälludi munasiviti bilän baş qoşmaqçi. Tävälludta, adättikidäk, yänä şahlar oyuni – şahmattin turnir uyuşturulup, uniŋda ğalip çiqqanlar hšrmitigä ailä sän°ätkarliriniŋ kontsertliq programmisiğa ulişidu. Pärzäntlär bilän nävrilär bu küni momisiğa äŋ qimmät soğa – kitap hädiyä qilmaqçi.
Panfilov nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ