Kšŋül eçiş paaliyätliri

0
20 ret oqıldı

Uyğurlarniŋ kšŋül eçiş paaliyätliriniŋ mäzmuni mol, şäkli härhil bolup, bäzmä-mäşräp, säylä-baravät vä härhil oyunlarni šz içigä alidu. Ularniŋ arisida mäşräpniŋ tarihi uzun, milliy alahidilikkä häm käŋ ammibapliqqa egä sorundur.
Büyük mutäpäkkür Mahmut Qäşqäriyniŋ «Divanu luğätit türk» äsäridä uyğurlarniŋ än°äniviy kšŋül eçiş şäkilliridin bolğan bäzmä-mäşräp, säylä-baravät, härhil oyun vä tünäklär häqqidimu ätrapliq mälumat berilgän.
Bäzmä-mäşräp hazirqi sän°ät keçiliklirimizniŋ qedimiy än°äniviy şäkli bolup, uniŋ mäzmuni härhil qiziqarliq oyunlarni, küldürgilärni, nahşa-ussullar bilän beyit eytişişlarni šz içigä alidu. Bu hil kšŋül eçiş oyunliri mäşräplärdila ämäs, bälki toy-tškün, heyt-bayram märasimliridimu šz ipadisini tapidu.
«Divanda» bäzmä-mäşräp, bayram-märasimlarğa munasivätlik tšvändiki atalğular berilgän:
Bäyräm — bäzräm bayram — hoşalliq küni.
Känçliyü — bayramlarda yaki hanlarniŋ ziyapätliridä bulaŋ-talaŋ qiliş üçün, ottuz gäz egizliktä munar şäklidä raslanğan dästihan.
Kästäm — keçisi šzi kelip qalğan mehmanlarğa berilidiğan ziyapät.
Munduri — küyoğul bilän kelinniŋ başliridin çaçqu çeçilidiğan kiçik bäzmä.
Suğdiç — qatar bäzmä. Qiş künliri dostlarara novät bilän berilidiğan mäşräp.
Uvut — ziyapätkä yaki bäg hozuriğa çaqiriş.
Piçiş jirtiş — çoŋlarniŋ ziyapitigä yaki bšşük toyğa kälgänlärgä tartuq qiliş üçün jirtilğan ipäk räht.
Avam häliqqä ayan bolğinidäk, bäzmä-mäşräp, toy-tškün qatarliq şatliq märikilirini oyun-tamaşä, häzil-çaqçaq, nahşa-ussul, saz- näğmisiz täsävvur qiliş täs. Şuŋlaşqa «Divanda» ularğa munasivätlik atalğularmu orun alğan:
Budik — buzik ussul, oynaydiğan ussul.
Qoşuğ — qoşaq, şeir, qäsidä.
Yirağu — çalğuçi, sazändä, nahşiçi.
Yirladi — jirlidi, nahşa eytti.
Ötkünç — hekayä, štkän-käçkän işlar.
Kšçürmä oyun — «On tšrt» däp atilidiğan oyun.
Kšzünç — tamaşibin, oyunni kšrüvatqan adämlär.
Külüt — külkä, häliq arisida külkä bolğan närsä.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ