Nemişkä är muällimlär kam?

0
38 ret oqıldı

Mäktäpni bir ailigä ohşatqum kelidu. Oquğuçilar muällimlirigä ata-anisidäk munasivät qilidu. Ailidä atiniŋ orni qançilik küçlük bolsa, bu därgahtimu är muällimlärniŋ orni şunçilik salmaqliq bolidu.
Mäktäptä oquvatqan çağlirimizda ayal muällimlärdin kšrä, är muällimlirimiz kšpiräk tälim-tärbiyä bilän mäşğul bolatti. İntizami boşap qalğanlarni “orniğa qoyuşta” ayal muällimlirimiz kšpiräk är muällimlärgä tayinatti. Çünki qät°iy täläpçan bolğaçqa, oquğuçilar ulardin äyminätti.
Meni oylanduruvatqan närsä – bügünki kündä maarip hadimliri arisida äynä şundaq är muällimlärniŋ aziyivatqanliği. Nätiҗidä mäktäplärdä intizam suslişip kätti. Oğul balilarda märtlik, җasurluq, qät°iylik, җiddiyliq käbi hislätlär eytarliq däriҗidä kšzgä kšrünmäyvatidu…
Ötkändä nahiyä mäktäpliriniŋ biridä çoŋ siniplar oquğuçiliri arisida «Kim bolğuŋ kelidu?» mavzusida sšhbät štküzüldi. Һärkim šzi haliğan käsip häqqidä tävrinip sšzlidi. Qizlarniŋ kšpçiligi muällimlikni yaqturidiğanliğini eytişti. Ändi jigitlärniŋ lävzidin mundaq hahiş çiqmidi. Sävävini soridim. Jigitlärniŋ bäziliri boyunlirini qisişti. Biri «Jigitkä toğra kälmäydudä…» devidi, yänä biri «Quruq ayliq bilän ailini baqalmaydiğu…» degän pikirni otturiğa qoydi.
Şunda bu pikrini izahlap berişni iltimas qildim. Oquğuçilar ändi ärkin sšhbätkä kirişip kätti.
– Muällim, toğra çüşiniŋ, – dedi jigitlärdin biri. – Mana, bizniŋ mäktäptä bir muällimimiz bar edi. Һämmimiz u štidiğan pängä qiziqip, därisni täşnaliq bilän kütättuq. Bizdin intizamnimu, puhta bilim elişimiznimu täläp qilatti. Lekin bu sahada uzaq işlälmidi. Һazir soda bilän şuğullanmaqta.
Oquğuçilar här türlük pikirdä bolup, ustaziniŋ bazarğa çiqip kätkänligini tählil qilişqa başlidi. Toğra, bäzi muällimlär ihtisadiy ähvalini yahşilaş mähsitidä bilim därgahini tärk etişti. Kšpinçä bazarlarda ilgärki muällimlärni kšrüp qalimiz. Bir-birimizgä kšzlirimizniŋ çüşmäsligini halaymiz. Şundaq mäzgildä kšŋüllärdin nemilär štmäydu däysiz?
Һazir başlanğuç siniplarğa päqätla ayallar däris berivatidu. Toğra çüşiniŋlarki, bu gepim bilän ularni kamsitmaqçi ämäsmän. Päqät muällimälirimiz oquğuçilarğa är käsipdaşliri ohşaş muamilidä bolalmaydu demäkçimän, halas.
Yeqinda işim çiqip, hoşna nahiyägä barmaqçi bolup qaldim. Maşina jürgüzgüçi yenidiki şerigi bilän sšhbätlişivatatti:
– Ändi šz işimğa qaytmisam bolmaydekän. Bu «harvuniŋ» vaqti štkän ohşaydu. Mana ändi mäktäptä işläydiğan dävir käptu. Maaşlar kštirilgän, uniŋ üstigä vaqtida berilidekän…
Oylinip qaldim. Ottura yaştiki bu haydiğuçi burun muällim bolup işligän ekän. Keyin maaşqa qanaät qilmay, kirakäşlikkä avuşqan. Ändi bolsa, muällimlärniŋ ayliğiniŋ aşqanliğini aŋlap, yänä mäktäpkä qaytmaqçi. Qiziq. Bu insan mäktäpkä qaytti däyluq. Ändi u yaşlarğa kšyüp-pişip däris berälärmu? Mäktäp – halisa kirip, halisa çiqip ketidiğan karvan sariyi ämäsqa ahir! Meniŋçä, muällimlikni җan beqiş mänbäsi däp çüşinidiğanlar, juquridiki «taksistäk», kirakäşligini qilivärgini yahşi.
Äslidä mäktäp – bilim oçiği, tärbiyä mäktivi. Muällimlik – mäs°uliyätlik käsip. Şundaq mäs°uliyättin qorqmiğan şähsla uniŋ hšddisidin çiqip, baliniŋ çäksiz ilim duniyasiğa yol eçip beräläydu. Öziŋiz oylaŋ, jutniŋ äŋ abroyluq adämliri märipät sahasida işligän muällimlirimiz ämäsmu! Ular hšrmätlik däm elişqa çiqsimu, hätta vapatidin keyinmu «muällim» atilip qalidu, pärzänt-nävrilirinimu «muällimniŋ qizi, oğli, nävrisi», däp alahidä urğu bilän hšrmät qilinidu.
Pärzäntlirimizniŋ keläçigi üçün zämin yaritilidiğan bilim därgahlirida är muällimlär orniniŋ beqiyasliğini oylap kšridiğan vaqit kälgän bolsa keräk.

Hudavädi MÄҢSÜROV.
Uyğur nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ