Yättä qerindaşniŋ bäşi dohtur

0
47 ret oqıldı

Dohturlar sulalisi. Uyğur nahiyäsidä Zäynidinovlar ailisini äynä şundaq atişidu. Çünki bir ailidin 5 dohtur yetilip çiqti. Zäynidinovlar ailisiniŋ tüvrügi vä jürigi bolğan Rähmitulla ata bilän Rahiläm ana yättä pärzänt quçup, ularniŋ hämmisigä zamanğa layiq tälim-tärbiyä berip, җämiyätkä yaramliq şähslärdin qilip šstürdi.

Sabiräm ÄNVÄROVA,
«Uyğur avazi»

Äslidä Zäynidinovlar ailisiniŋ äҗdadi turpanliq bolup, ata-boviliri Ğalҗat yezisiğa kšçüp çiqqan ekän. Ändi ailidiki bäş dohturniŋ atisi Rähmitulla Zäynidinov 1934-jili Çoŋ Aqsu yezisida tuğulup, şu yärdiki ottura mäktäpni pütärgän. 1956-jili Qazaq yeza egiligi institutini tamamlap, uzun jil injener bolup işligän. Rähmitulla atiniŋ šmürlük җüpti Rahiläm Muhtärova aŋliq hayatini bala tärbiyisigä beğişliğan insan. Ular pärzäntliriniŋ yahşi bilim elip, älgä paydisi tegidiğan käsip egiliridin boluşini tilätti. Şuniŋ nätiҗisidä baliliriniŋ barliği җämiyättin šz ornini tepip, här sahaniŋ mahir mutähässisliri bolup yetilip, häliq üçün hizmät qilmaqta.
Zäynidinovlar ailisiniŋ tunҗisi Rähmätҗan Zäynidinov Almutidiki Qazaq dšlät meditsina institutiniŋ Pediatriya fakul'tetini, andin Almuta şähärlik balilar dohturhanisida internaturini tamamlap, 1982-jili Uyğur nahiyälik märkiziy ağriqhanida däsläp balilar hirurgi, keyiniräk hirurgiya bšlüminiŋ başliği, şipahana mudiri, baş vraçniŋ davalaş işliri boyiçä orunbasari lavazimlirida ämgäk qildi. Hirurg süpitidiki ämgäk paaliyitidä Abdumanap Ämitahunov, Ömirqan Sadiqoğli, Çintay Asrandin käbi tonulğan täҗribilik hirurglar bilän käsipdaş bolup, ulardin kšp närsilärni ügändi häm ularni šziniŋ ustazi däp bildi.
Rähmätҗan Zäynidinovniŋ qizi Nailya Zäynidinovamu ata izini besip, S.Asfendiyarov namidiki Qazaq milliy meditsina universitetini tamamlap, bügün professor V.A.Çursinniŋ anesteziologiya vä reanimatsiya boyiçä rezidenturisida oquşini davamlaşturuvatidu. Ändi mäktäp pütiriş aldida turğan yänä bir qizi Anel'yamu Meditsina akademiyasigä oquşqa çüşüp, neyrohirurg mutähässisligi boyiçä aliy bilim elişni mähsät qilmaqta.
Zäynidinovlar ailisidiki üç qiz – Büvinisäm, Farida vä Gülnisäm Zäynidinovalar – meditsina sahasiniŋ mutähässisliri. Qizlarniŋ çoŋi Büvinisäm Zäynidinova Almuta Dšlät meditsina institutini tamamlap, akuşer-ginekolog mutähässisligi boyiçä hizmät qilip, hazir hšrmätlik däm elişta. Ändi Farida Zäynidinova «Kudermet» şirkitidä vraç-provizor bolup işläydu. Öyiniŋ känҗisi Gülnisäm Zäynidinova S.Asfendiyarov namidiki Qazaq milliy meditsina universitetiniŋ Stamatologiya fakul'tetini tamamliğan. Bügünki kündä u Çoŋ Aqsu yezisidiki ağriqhanida çiş dohturi.
Zäynidinovlar ailisidä dohtur käspini talliğan Rabat Zäynidinov hazir Almuta şähiridiki QҖ Prezidenti iş başqarmisi yenidiki meditsina märkiziniŋ märkiziy klinikiliq ağriqhanisida hirurg bolup işläydu. Rabat Zäynidinovniŋ qizi Ramiläm Zäynidinovamu salamätlik pasibani. U Qazaqstan-Rossiya meditsina universitetini tamamlap, hazir Almuta şähiridiki ağriqhanilarniŋ biridä ämgäk qilmaqta.
Bu tävärrük ailidin uçum bolğan Savutҗan Zäynidinov Җambul gidromelioratsiya institutini tamamlap, bügünki kündä tiҗarät bilän şuğullinivatidu. Ändi uniŋ qizi Nargiza Zäynidinova S.Asfendiyarov namidiki Qazaq milliy meditsina universitetini tamamlap, hazir Uyğur nahiyälik märkiziy ağriqhanida kardiolog.
Ändi Davutҗan Zäynidinov – härbiy, istipadiki podpolkovnik.
Qisqisi, yättä qerindaşniŋ bäşi dohtur. Һäqiqätän bu tilğa alarliq yeŋiliq.
«Mustäqillik dävridä šziniŋ ämgigi, bilimi vä hüniri bilän ozup çiqqan qançimu zamandaşlirimiz bar. Ularniŋ besip štkän yoli – härqandaq statistikidinmu artuq» deyilgän elimizniŋ Tunҗa Prezidenti – Elbası Nursultan Äbişoğli Nazarbaevniŋ «Keläçäkkä nişan: mäniviy yeŋiliniş» namliq maqalisida. Därväqä, Zäynidinovlar ävladiniŋ mustäqil Qazaqstanniŋ, җümlidin meditsina sahasiniŋ täräqqiyatiğa qoşqan hässisiniŋ zor ekänligini yoqqa çiqiralmaymiz. Çünki bala-çaqa, nävrä-çävrilärni qoşup hesapliğanda Zäynidinovlar ävladidin yetilip çiqqan yättä dohtur häliq salamätliginiŋ häqiqiy muhapizätçiliridur. Bu dohturlar sulalisiniŋ şiari mundaq: «Dohtur boluş – insanlarğa yeŋi hayat äta qiliş».
Eytiş keräkki, byudjet mähkimiliri hadimliri içidä äŋ tšvän maaş elip, insan salamätligini saqlaştäk muhim väzipä hšddisidin işäşlik çiqip kelivatqan mehrivan insanlirimizniŋ iradisigä, älvättä, apirin äyläşkä ärziydu. Ularniŋ boyiğa häqiqiy insan üçün haҗät bolğan barliq aliy hislätlär muҗässämlängän. Şuŋlaşqimu ularni käspiy mäyrimi munasiviti bilän täbrikläp, zor salamätlik vä iҗtimaiy paravänlik tiläştin başqa eytarimiz yoq.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ