Käsip tallaşta hatalaşmayli

0
36 ret oqıldı

Mälumki, ottura mäktäpni tamamliğandin keyin, aliy oquş ornini tallaş uçumkarlar hayatidiki äŋ muhim qädämlärniŋ biridur. Şuŋlaşqa uşbu çoŋ qädämgä atlimay turup, mäktäp tamamliğuçi egiläydiğan käspini toğra tallişi keräk. Ändi ularğa universitetni tallaşta qandaq amillarğa näzär ağdurğini toğra, Qazaqstanda äŋ ätivaliq qandaq aliy oquş orunliri moҗut? Biyil qaysi aliy oquş orunliriğa qançä dšlät granti bšlündi? Tšvändä biz kšpçilikni qiziqturuvatqan äynä şu soallarğa qismän җavap berişkä tiriştuq.

Şämşidin AYuPOV,
«Uyğur avazi»

Aliy oquş ornida bilim eliş qançä turidu?
Elimizdiki äŋ qimmät aliy oquş orni Nur-Sultan şähiridiki Gumilev namidiki Evraziya Milliy universiteti ekän. Oquş häqqi – 650 – 710 miŋ täŋgini täşkil qilidu. Bügünki kündä mäzkür bilim därgahida 168 mutähässislik boyiçä 13 fakul'tetta 16 miŋ student tähsil kšridu. QҖ Milliy ihtisat ministrligi Statistika komitetiniŋ mälumatliri boyiçä, 2017 — 2018-oquş jilida Qazaqstanda 496,21 miŋ student bilim aldi. Ötkän oquş jili bilän selişturğanda elimizniŋ aliy oquş orunlirida bilim alğuçilar sani 19,14 miŋ adämgä yaki 4 payizğa šsti, amma on jil içidä kšrsätküç 30,8 payizğa yaki 220,84 miŋ adämgä qisqarğan. UNESCO mälumatliriğa asaslansaq, çät äldiki qazaqstanliq studentlar sani 2007-jili 32,14 miŋni täşkil qilğan bolsa, 2017-jili 89,66 miŋğiçä šskän.
Bügünki kündä Qazaqstanda 122 aliy oquş orni paaliyät jürgüzmäktä. Ahirqi on jilda, mälum säväplär tüpäyli, 45 bilim beriş mähkimisi yepilğan. Aliy oquş orunliriniŋ üçtin biri Almuta şähiridä orunlaşqan. Atap eytsaq, Almutida 40 aliy oquş orni moҗut bolup, ularniŋ oni — dšlätlik, ottuzi — şähsiy.
Һazirqi zaman yaşliriniŋ kälgüsi täräqqiyati tehnologiyalär bilän ziç munasivätlik. Älvättä, keläçäktä ingliz vä birnäççä programmilaş tilini bilidiğan İT mutähässisliri ehtiyaҗğa egä bolidu. Һämmidin juquri baha QBTU bilän Qazaqstan-Nemis universiteti uçumkarliriniŋ arisida tirkälgän. Moşu parametr boyiçä «Turan» universiteti, Qazaq tehnologiya vä biznes universiteti bilän Märkiziy Qazaqstan akademiyasi az ball alğan. Mutähässislärniŋ pikriçä, Qazaqstanniŋ äŋ abroy-inavätlik aliy oquş orunliri arisida, juqurida qäyt qilinğan reytingqa muvapiq, QBTU, Atırav Neft' vä gaz universiteti, Suleyman Demirel namidiki universitet, ilgärki Yeza egiligi universiteti vä Häliqara ähbarat tehnologiyalär universiteti bar.
Bügünki kündä Qazaqstandiki äŋ qimmät oquş orni – KİMEP, yeŋi oquş jilida bu institutta oquş häqqi barliq mutähässisliklär boyiçä 71 900 täŋgini täşkil qilğan. Ägär student ottura hesap bilän bir jil içidä 30 kreditni šzläştürsä, bu aliy oquş ornida oquş huni 2 million täŋgidin aşidekän. QBTUda bir jil bilim eliş üçün mutähässisligigä bağliq jiliğa 1,45 milliondin 2 million täŋgigiçä tšlişi, ändi ikki diplomliq bilim eliş üçün qoşumçä häliqara emtihanlarni tapşuruşi şärt. Äŋ qimmät aliy oquş orni üçlügini Almuta menedjment universiteti egiläydu. Bu yärdä jilliq oqutuş bahasi 700 miŋdin aşidu. İngliz tilida härhil mutähässisliklär boyiçä oquş jiliğa 1,5 million täŋgigiçä baridu. Häliqara Ähbarat tehnologiyaliri universitetida oquş jiliğa tähminän 900 miŋ täŋgä, Qazaqstan-Nemis universitetida barliq mutähässisliklär boyiçä 850 miŋ täŋgini täşkil qilidu. Äl-Farabi namidiki QazMUda oquş jiliğa 619,5 miŋ täŋgidin 1,07 million täŋgigiçä turidu. S.Asfendiyarov namidiki meditsina universitetiniŋ jilliq bahasi 770,1 – 847 miŋ täŋgini täşkil qilidu. Elimizniŋ äŋ qimmät universitetliriniŋ onliğiğa T.Jürgenov namidiki Qazaq milliy Sän°ät akademiyasi kiridu. Jilliq oquş huni – 600 miŋdin 1 million täŋgigiçä turidu.

Biyil qaysi mutähässislikkä
grant kšp bšlündi?
Qazaqstan hškümiti 2019 — 2020-oquş jiliğa beğişlanğan aliy bilimlik mutähässislärni täyyarlaşqa molҗalanğan dšlät bilim beriş buyrutmisini bäkitip, ümütkarlarğa 51 085 grant bšldi.
Grantlar tehnikiliq vä pedagogikiliq sahalarğa kšp bšlüngän. Dšlät buyrutmisi tšvändiki mutähässisliklär boyiçä tähsim qilinğan:
Pedagogikiliq mutähässisliklär – 8276;
Sän°ät –1615;
İҗtimaiy pänlär (jurnalistika, ähbarat) – 960;
Biznes –1223;
Täbiiy pänlär –4088;
Ähbarat-kommunikatsiyalik tehnologiyalär – 5977;
İnjenerliq pänlär –15 011;
Yeza egiligi pänliri –1600;
Veterinarliq meditsina – 835;
Hizmät kšrsitiş sahasida –2200;
Täyyarliq (Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ grajdanliri ämäs, qazaq milliti väkilliri üçün bšlümlär) –2450;
«Serpin» dšlät programmisiğa muvapiq – 5109;
Başqa sahalarğa –1641.
Bilim vä pän ministrligi mätbuat hizmitiniŋ mälumatliriğa asaslansaq, grantlar elimizniŋ bilim beriş mähkimiliri arisida taritilğan.
Meditsina mutähässislikliri üçün dšlät bilim beriş buyrutmisini Salamätlik saqlaş ministrligi bälgüläydu. Bu sahağa bšlünidiğan grantlar sani hazirçä namälum…

Tunҗa Prezident – Elbası Nursultan Nazarbaevniŋ «Keläçäkkä nişan: mäniviy yeŋiliniş» programmiliq maqalisida utuqqa yetişniŋ äŋ asasiy baş amili bilim ekänligi, yaşlirimizğa ävzällik beridiğan mähsätlär qatarida bilim härdayim birinçi orunda turuş keräkligi häm bilimni hämmidin juquri qoyidiğan millätla utuqqa yetidiğanliği alahidä qäyt qilinidu. Һäqiqätänmu, Qazaqstanniŋ kälgüsi täğdiriniŋ bilimlik yaş ävlatniŋ qolida ekänligini heçkim inkar qilalmaydu. Şuŋlaşqimu Elbası eytqinidäk, biz pütkül mämlikät boyiçä bilim berişniŋ duniyaviy ülgilär däriҗisidiki süpätlik hizmät kšrsitişini qolğa kältürüşimiz keräk. Uniŋ üçün dayim bilim yolida izdinişimiz lazim. Çünki bilim – asasiy nişanimiz, yol kšrsätküçi qiblinamimiz häm parlaq keläçigimiz.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ