Yeŋi tehnologiyalär meditsinida käŋ qollinilidu

0
97 ret oqıldı

Keyinki jillarda elimizdä meditsina sahasiğa alahidä kšŋül bšlünüp kelivatidu. Dšlät täripidin ahaliniŋ salamätligini saqlaş, ağriqlarniŋ aldini eliş boyiçä mähsus programmilar täyyarlandi vä ämälgä aşuruldi. «100 mäktäp, 100 ağriqhana» dšlät programmisi dairisidä җumhuriyitimizdä zamanğa layiq җabduqlanğan ağriqhanilar selindi.
Äynä şundaq ağriqhanilarniŋ biri — šzäm ämgäk qilivatqan Almuta vilayätlik kardiologiya märkizi. Äsli mäzkür märkäz 1999-jili Almuta vilayiti hakiminiŋ qarariğa benaän eçilğan edi. 2014-jili bolsa, yeŋi zamaniviy benağa kšçirildi. Bügünki taŋda ahaliğa kardiohirurgiya, hirurgiya mutähässisligi, şundaqla däsläpki sanitarliq-meditsina, däsläpki vä tez yardäm kšrsitiş meditsinisi yšnilişidä hizmät kšrsitidu. Һazir bu yärdä 173 adäm, şuniŋ içidä 33 aliy däriҗilik dohtur işläydu.
Täkitläş lazimki, hazir märkäzdä muräkkäp jüräk operatsiyaliri utuqluq ämälgä aşuruluvatidu. Uniŋdin taşqiri bemarlarğa tez arida diagnoz qoyuş, ağriqni därhal davalaş yahşi yolğa qoyulğan. 2018-jili bu yärdä däsläpki qetim kškräkni käsmäy jüräkkä operatsiya qilindi.
Almuta vilayätlik kardiologiya märkizidiki muhim bšlümlärniŋ biri, rentgen-endovaskulyarliq hirurgiya bšlümi bolup hesaplinidu. U bšlümgä män rähbärlik qilivatimän. 2008-jili Җänubiy Qazaqstan meditsina universitetini tamamlap, rezidenturida bilim aldim. 2009-jili bolsa, Taldiqorğanğa, moşu vilayätlik kardiologiya märkizigä işqa täklip qilindim.
Һazir jüräk-tomur ağriqliri kšpiyivatqanliği hämmimizni täşvişländüridu. Bolupmu yaşlarniŋ infarkt, insul't elişi kšpäymäktä. Ötkända on säkkiz yaşliq bala infarkt elip bizdä davalandi. Qiriqtin yeŋila aşqanlarniŋ arisidimu moşundaq ähvallar nurğun uçrişidu. Keyinki jillarda jürgüzülgän tätqiqat işliriniŋ nätiҗilirigä qarisaq, yaşlar arisida jüräk qan-tomur ağriqliriniŋ kšpiyişiniŋ säväpliri durus tamaqlanmasliq, az härikät qilidiğan hayat tärizi, rohiy çüşkünlük bilän ändişilär ekän. Biz märkäzdä zamaniviy tehnologiyalär asasida diagnoz qoyimiz. İlgiri rentgen-endovaskulyarliq hirurgiya tehnologiyasi bolmiğan. Һazir mähsus apparat bilän eniq diagnoz qoyulidu. Şu diagnozğa qarap bemarni davalaş, yäni operatsiya qiliş yaki dora-därmäklar bilän davalaş bälgülinidu. Bu muhim. Çünki operatsiyadin keyin bemar uzaq vaqit äsligä kelidu. Nurğun vaqitlarda işqa yaramsiz bolup qalidu. Ailisi üçünmu, җämiyät üçünmu bu ähval yahşi ämäs. Şuŋlaşqa biz ağriqniŋ aldini elişqa alahidä kšŋül bšlüp, sağlam hayat tärizini tärğibat qilivatimiz.
Märkäzdä jiliğa 1200 adämgä tomurlarni käŋäytiş (koronografiya) vä 600din oşuq tomurlarni eçiş (stenoşuntirovanie) operatsiyalirini ämälgä aşurimiz. Alahidä täkitlisäk, bu operatsiyalar dšlät täripidin kapalätländürülgän meditsiniliq yardäm kšrsitiş kšlämi dairisidä häqsiz ämälgä aşurulidu.

Husan İSMANOV,
Almuta vilayitiniŋ kardiologiya märkizi, rentgen-endovaskulyarliq hirurgiya bšlüminiŋ başliği.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ