İşänçä, dostluq vä hämkarliq

0
211 ret oqıldı

Qazaqstan Prezidenti Qasım-Jomart Toqaev Bişkekta bolup štkän Şanhay hämkarliq täşkilatiniŋ sammitiğa qatnaşti.

Şanhay hämkarliq täşkilati (ŞҺT) — yaş täşkilat: 2021-jilda uniŋ qurulğiniğa 20 jil tolidu. Amma u hazirniŋ šzidila abroyluq vä nätiҗidarliq häliqara täşkilat ataldi. Qasım-Jomart Toqaev qurulumğa äza dšlätlär başliqliri keŋişiniŋ mäҗlisidä sšzgä çiqip, ŞҺTqa näq äynä şundaq baha bärdi.
Biz ŞҺTni qollap-quvätlişimiz vä uniŋ ihtidarini küçäytişimiz keräk, — däp täkitlidi Dšlät rähbiri sammit qatnaşquçiliriğa muraҗiät qilip.
Һäqiqätänmu ŞҺTniŋ ihtidari küçlük. Täşkilatqa äza bolğan säkkiz mämlikät — Qazaqstan, Qirğizstan, Özbäkstan, Pakstan, Rossiya, Taҗikstan, Hitay vä Һindstan — Evraziya territoriyasiniŋ çoŋ qismi, duniya ahalisiniŋ az-kam yerimi vä duniya ihtisadiniŋ tähminän bäştin bir qismi. Uniŋğa qoşumçä yänä tšrt mämlikät — Avğanstan, Belarus', İran vä Moŋğulstan ŞҺTta bayqiğuçilar märtivisigä egä. Ärmänstan, Äzärbäyҗan, Kambodja, Nepal, Türkiya vä Şri-Lanka ohşaş altä dialog boyiçä şerik bar. Ulardin taşqiri ŞҺT paaliyitigä qiziqiş bildürüvatqan mämlikätlärmu yoq ämäs.
Keŋäşniŋ “Ala-Arça” dšlät qarargahida štkän käŋäytilgän tärkiptiki mäҗlisigä (tar şäkilidiki muzakirilär adättä, härdayim yepiq işiklär şaraitida štidu) on ikki mämlikätniŋ rähbiri jiğilip, ularniŋ härbiri ŞҺTni täräqqiy ätküzüşniŋ ävzällik yšnilişlirini qandaq täsävvur qilidiğanliği bilän ortaqlaşti.
Qazaqstan Prezidenti sammitta sšzgä çiqip, häliqara munasivätlär sistemisiniŋ šzgirişiniŋ kšptäräplimilik birläşmilär paaliyitiniŋ yeŋi, täŋpuŋ vä eniq printsiplirini işläp çiqiş zšrüriyitini päyda qilivatqanliğini täkitlidi vä äynä şuniŋğa bağliq šziniŋ kšzqarişiçä ŞҺTniŋ asasiy väzipilirini otturiğa qoydi.
Җümlidin Qasım-Jomart Toqaev ŞҺT käŋligidä behätärlik vä hämkarliqni täminläş mähsitidä işänçini tehimu küçäytişniŋ, konstruktiv dialogniŋ vä šzara härikätniŋ, Evraziyaniŋ asasiy kšptäräplimilik qurulumliri bilän toluq şäkildiki munasivätlärni käŋäytişniŋ zšrür ekänligini atap kšrsätti.
Qasım-Jomart Toqaev şundaqla regionda behätärlikni täminläşniŋ җiddiy mäsilä peti qelivatqanliğini täkitlidi. Uniŋdin taşqiri narkotikqa qarşi strategiyani ämälgä aşuruş boyiçä iş planini qobul qilişniŋ muhim ekänligini atap kšrsätti. Mämlikitimizniŋ buniŋdin keyinmu Siriya boyiçä häliqara uçrişişlarni štküzüşkä täyyar ekänligini bildürdi.
Dšlät rähbiri sšziniŋ ahirida Qirğizstanniŋ ŞҺTqa juquri däriҗidä räislik qilğanliğini täkitlidi vä uniŋdin estafetini qobul qilivatqan Rossiya Federatsiyasigä utuq-muvappäqiyät tilidi.
Rossiya Prezidenti Vladimir Putin mäҗlistä sšzgä çiqip, 2019-2020-jillardiki paaliyätniŋ asasiy yšnilişlirini qandaq täsävvur qilidiğanliği bilän ortaqlaşti.
Rossiya Prezidenti ŞҺTniŋ utuqluq täräqqiy etip, regionluq işlarda ornini mustähkämlävatqanliğini, Evraziyadä teçliq, turaqliq vä behätärlikni täminläşkä çoŋ hässä qoşuvatqanliğini täkitläp, Rossiya räislik qilğan vaqitta täşkilat işidiki varisliqniŋ täminlinidiğanliğini vädä qildi.
Vladimir Putin şundaqla gumanitarliq mäsililärgä tohtaldi. Uniŋ üstigä Rossiyaniŋ räislik qiliş vaqti Uluq Vätän uruşidiki Ğalibiyätniŋ 75 jilliğiğa toğra kelivatidu. Rossiya Prezidenti käsipdaşlirini Ğalibiyät yubileyini Moskvada nişanlaşqa täklip qildi.
ŞҺT Dšlät başliqliri keŋişiniŋ mäҗlisidä täşkilatqa äza barliq mämlikätlärniŋ rähbärliri — juqurida ismi atalğanlardin taşqiri Һindstan Prem'er-ministri Narendra Modi, HHҖ Räisi Şi Җiŋpiŋ, Pakstan Prem'er-ministri İmran Han, Taҗikstan vä Özbäkstan Prezidentliri Emomali Rahmon vä Şavkät Mirziyaev, şundaqla ŞҺTta bayqiğuçi mämlikätlärniŋ — Avğanstan, Belarus', İran vä Moŋğulstan Prezidentliri — Muhämmäd Äşraf Ğani, Aleksandr Lukaşenko, Һasan Ruhani vä Haltmaagiyn Battulga.
ŞҺT Dšlät başliqliri keŋişi 19-mäҗlisiniŋ yäküni boyiçä 20din oşuq hšҗҗät, җümlidin säkkiz mämlikät rähbiri imzaliğan Bişkek deklaratsiyasi qobul qilindi.
***
Qazaqstan Prezidenti Qasım-Jomart Toqaev Qirğizstanğa qilğan säpiri dairisidä mäzkür mämlikät Prezidenti Sooronbay Jeenbekov, HHҖ Räisi Şi Җinpiŋ, Avğanstan Prezidenti Muhämmäd Äşraf Ğani bilän uçrişip, šzara hämkarliqni tehimu küçäytiş mäsililirini muhakimä qildi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ