Zamanimizniŋ sinaq-hovupliri

0
81 ret oqıldı

Ayrim ähbarat vasitiliriniŋ mälumatliriğa asaslansaq, 2019-jilda duniyaniŋ qiriqtin oşuq mämlikiti uruşuvatqan mämlikätlär däp etirap qilindi. Һär küni Yeqin Şäriq, Aziya vä Afrika qit°äliriniŋ bäzi mämlikätliridä säyasiy, diniy, millätlärara vä qäbililärara qarimu-qarşiliqlarda yüzligän teç ahali halak bolmaqta. Buniŋdin ottuz jilğa yeqin vaqit ilgiri bizniŋ elimizdimu däl şundaq ähval orun alidu, däp tähmin qilinğan edi. Amma, bähitkä yarişa, barliq tähmin-päräzlär päqät tar dairidiki säyasätçilärniŋ pikri bolup qaldi, halas. Ändi türlük häliqara ekspertlarniŋ täkitlişiçä, bügünki taŋda Qazaqstan Җumhuriyiti demokratik yšniliştä utuqluq alğa qarap ilgirilävatidu, grajdanliq җämiyät bolsa, dšlätniŋ içidiki säyasiy җäriyanlarğa tehimu paal qatnişivatidu. Mämlikättä millätlärara vä konfessiyalärara toqunuşlar orun almaydu. Bir sšz bilän eytqanda, biz intilidiğan vä ätivalaydiğan qädriyätlär yetärlik. Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ Qazaqstan җämiyitini җipsilaşturuşta qandaq rol' oynavatqanliği vä yaşlarni qandaq qilip zamanimizniŋ sinaq-hovupliridin saqlaşqa bolidiğanliği toğriliq biz Abay namidiki Qazaq milliy pedagogika universiteti Tarih vä hoquq instituti säyasätşunasliq vä iҗtimaiy-filosofiyalik pänlär kafedrisiniŋ mudiri, säyasätşunasliq pänliriniŋ doktori, professor Jomart SİMTİKOV bilän sšhbätläştuq.
– Qazaqstanniŋ Tunҗa Prezidenti – Elbası Nursultan Nazarbaev yeqinda bolup štkän QHAniŋ XXVİİ sessiyasidä Qazaqstanda etnoslarara munasivätlär ülgisiniŋ nätiҗidarliq vä vaqit siniğidin štkän ülgä bolup hesaplinidiğanliğini täkitligän edi. U şundaqla BMT, EBҺT ohşaş abroyluq häliqara täşkilatlarniŋ juquri bahasiğa erişti. Sizniŋ pikriŋizçä, moşu ülginiŋ nadirliği nemidä?
– Mäzkür ülgä kšpligän nadir alahidiliklärgä egä, biraq män, birinçi novättä, Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ šzini päqät ilgärki keŋäş käŋligidila ämäs, bälki pütkül duniyada çoŋ abroyğa egä mustäqil institut süpitidä kšrsätkänligini atap štmäkçimän. Uniŋdin taşqiri Qazaqstanniŋ mädäniyätlärara, millätlärara, konfessiyalärara dialog vä razimänlikni vuҗutqa kältürüş täҗribisi türlük häliqara täşkilatlardimu çoŋ ammibapliqqa egä boluvatidu. Öz vaqtida Gana diplomati, Birläşkän Millätlär Täşkilatiniŋ yättinçi Baş kativi Kofi Annan «Qazaqstan türlük etnoslar qatar yaşaydiğan vä milliy kšphilliqta balayu-apät ämäs, bälki izgülük namayän bolidiğan dšlätniŋ misali süpitidä ülgä bolidiğan mämlikät», däp täkitligän edi. Һämmigä mälumki, Tunҗa Prezident Nursultan Nazarbaev mustäqillikniŋ däsläpki jillirida vä dšlätçilikniŋ şäkillinişidiki keyinki jillardimu härdayim mämlikitimizdä yaşavatqan häliqlär otturisidiki teçliq vä razimänlikkä tayinip käldi. Mana moşu dostluq häm razimänlik tüpäyli biz hazir gülliniş vä täräqqiyatqa qarap işäşlik qädäm taşlap ketip barimiz. Eytmaqçi, kelär jili Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ qurulğiniğa çaräk äsir tolidu.
QHAniŋ җämiyättä ekstremizm vä radikalizm kšrünüşlirigä qarşi turuşta, grajdanlarniŋ demokratik normilarğa tayinidiğan säyasiy-hoquq mädäniyitini şäkilländürüştä dšlät organliriğa yardäm qilivatqanliğini täkitläş orunluqtur. U şundaqla etnomädäniyät birläşmiliri küç-quvitiniŋ birlişişini täminlävatidu, Qazaqstan hälqiniŋ milliy mädäniyätliriniŋ, tilliriniŋ vä än°äniliriniŋ tiklinişigä, saqlinişiğa vä rivaҗlinişiğa yardäm qilivatidu. QHA 24 jilliq aktiv paaliyiti mabaynida uzaq täräqqiyat yolini besip štüp, çoŋ җipsilaşturğuçi häm äqliy ihtidar toplidi vä häliq diplomatiyasi instituti bolup šzgärdi. Kšp җähättin Assambleyaniŋ işi tüpäyli mämlikitimizdä härbir grajdan, millitidin yaki qaysi dinğa etiqat qilişidin qät°iy näzär, Konstitutsiya kapalätländüridiğan grajdanliq hoquqlar vä ärkinliklärgä toluq egä bolup paydilinidiğan alahidä işänçä, pikirdaşliq vä šzara çüşänçä käypiyati vuҗutqa käldi.
2007-jili mayda Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Konstitutsiyasigä birqatar šzgirişlär kirgüzüldi. Assambleyagä konstitutsiyalik märtivä berilip, u Parlament Mäҗlisigä toqquz deputatni saylaş hoquqiğa egä boldi, bu bolsa, šz novitidä, uniŋ iҗtimaiy-säyasiy rolini helä aşurdi. Şuniŋ bilän bir vaqitta җämiyitimiz aldida Nursultan Nazarbaev 2015-jili QHAniŋ XXII sessiyasidä otturiğa qoyğan pütkül qazaqstanliq mädäniyätni rivaҗlanduruş, umumiy mäniviy-ählaqiy qädriyätlär asasida häliq birligini mustähkämläş, yaşlarni vätänpärvärlik rohta tärbiyiläş, dšlät tilini vä üçtilliq bilim berişni tehimu täräqqiy ätküzüş, oçuq dšlättä җämiyät nazaritini täminläş, etnoslarara munasivätlärniŋ säyasiyläştürülüşigä yol qoymasliq, Evraziya ihtisadiy ittipaqi boyiçä şeriklär bilän mädäniy-gumanitarliq alaqilarni küçäytiş ohşaş yättä muhim väzipä turidu. Şundaq qilip, QHA hazir pütkül duniyada yüz berivatqan vä çapsan šzgirivatqan alämşumul tendentsiyalärni hesapqa elip, mämlikitimizgä häliqara mäydanda helä juquri abroy elip kelivatidu. Ägär Elbası Qazaqstanni “Turaqliq arili” däp atiğan bolsa, BMT baş katipliri Kofi Annan bilän Pan Gi Mun šz vaqtida bizniŋ Assambleyagä alahidä hšrmät bildürüp, uni “Kiçik BMT” däp atidi.
– Nemä üçün SSSR parçilanğandin keyin Ğäripniŋ kšpligän ekspertliri bilän analitikliri “Märkiziy Aziya älliri uzaqqa yätmäy, etnoslarara ihtilaplar asasida bšlünidu”, degän tähminlärni otturiğa qoydi? Mämlikitimiz tarihida heçqaçan mundaq problemilar qandaqtu-bir sezilärlik rol' oynimisimu, ular bu tizimğa Qazaqstannimu kirgüzidu.
– Ekspertlar mämlikitimizniŋ territoriya җähättin duniyada toqquzinçi orunda turuvatqanliği toğriliq pikirlärgä ämäl qildi. SSSR parçilinivatqanda Ğärip analitikliri Qazaqstan kšpmillätlik dšlät vä moşu fakt küçlük ihtisatqa egä küçlük dšlätni quruşta sälbiy rol' oynişi mümkin, şundaqla Balqanda vä MDҺniŋ başqa җumhuriyätliridä orun alğanğa ohşaş içki qarimu-qarşiliqlar vä toqunuşlarsiz kiçik ahali mundaq çoŋ territoriyani saqlap qalalmaydu, degän pikirdä boldi. Äynä şundaq pikirlärdin keyin barliq çätällik ekspertlar bizniŋ väyrançiliqlar aqivitidä äslimizgä kelälmäydiğanliğimizğa, “halifatqa” aylinip, iҗtimaiy halakätniŋ äŋ tegigä çüşüp ketidiğanliğimizğa şäk-şübhä kältürmigän edi.
Biraq faktlarni rät qilişqa bolmaydu, çünki bizniŋ mämlikitimiz buniŋda istisna boldi. Qazaqstan hälqiniŋ türlük millätlärdin tärkip tepişi, äksiçä, dšlät täğdiridä tamamän iҗabiy rol' oynidi. Türlük etnoslar väkilliriniŋ dostluği, birlik-razimänligi tüpäyli biz keläçäkni munasip qarşi alaliduq. Kšp җähättin dana rähbärlik tüpäyli, qalaymiqançiliqlarniŋ aldini alaliduq. 2002-jili hazirqi Prezident Qasım-Jomart Toqaevniŋ BMT Baş kativiniŋ orunbasari süpitidä Nur-Sultanda bolup štkän “Yeŋi duniyadiki yeŋi Qazaqstan” namliq häliqara forumda sšzgä çiqip, Qazaqstanniŋ Tunҗa Prezidenti Nursultan Nazarbaevniŋ säyasiti tüpäyli ilgärki keŋäş käŋligidä Balqandiki qanliq toqunuşniŋ orun almiğanliğini täkitläp štkini yadimğa kelivatidu. Oylaymänki, Prezidentniŋ bu sšzlirigä pütkül duniya birläşmisi qoşulidu, çünki, hätta Keŋäş İttipaqi parçilinivatqanda, Nursultan Nazarbaev šzini geosäyasiy harakterğa egä väzipilärni häl qilalaydiğan dšlät ärbabi süpitidä kšrsätkän edi.
– Bügün yaşlar arisida dšlät tiliniŋ rivaҗlinişiğa qandaq baha berisiz? U štkän äsirniŋ 90-jilliri bilän selişturğanda qazaq tilini yetärlik däriҗidä yahşi bilämdu?
– Öziŋiz bilisizki, vaqit bir yärdä turmaydu vä zamanimizniŋ yeŋi sinaq-täläpliri tsivilizatsiyalik җäriyanlarda šziniŋ täräqqiy etiş şärtlirini otturiğa qoyidu. Ägär štkän äsirniŋ 90- vä 2000-jillarniŋ beşida tüplük millät yaşliri dšlät tilini naçar bilgän bolsa, hazir ähval tamamän äksiçä. Һazirqi yaşlar häm dšlät tilini üginiş, häm başqa çät äl tillirini üginiş җähättin yetärlik nätiҗilärni qolğa kältürdi. Mäsilän, hazir adämniŋ bilim dairisi päqät juquri äqliy qabiliyätlär bilänla ämäs, şundaqla başqa millätlärniŋ turmuşini, mädäniyitini vä än°änilirini bilişi bilänmu bahalinidu. Elimiz qanunlirida Qazaqstanniŋ barliq grajdanliri üçün ohşaş şarait yaritilip, härbir adäm barliq yšnilişlärdä täräqqiy etiş, ana tilini, millätlärara munasivätlärni vä başqimu kšp närsilärni üginiş hoquqiğa egä. Uniŋdin taşqiri biz hazir yänä bir nahayiti qiziqarliq tendentsiyani, yäni şäriq tilliriniŋ yaşlarğa täsir qilivatqanliğini bayqavatimiz, ularniŋ arisida korey, yapon vä hänsu tilliri alahidä ammibapliqqa egä boluvatidu.
Tillarni biliş riqabätkä tolup-taşqan duniyada çoŋ ävzällik beridu, adämlärniŋ mentaliteti šzgirip, täpäkkür dairisi käŋiyidu. Yaşlirimizniŋ besim kšpçiliginiŋ bilimgä vä šzlügidin rivaҗlinişqa intilivatqanliği kişini hoşal qilidu, bu bolsa, demokratik šzgirişlär vä җumhuriyät rähbärliginiŋ toğra, salmaqliq säyasitiniŋ nätiҗisi. Mana moşu halät hazir biz yaşavatqan tsivilizatsiyalik grajdanliq җämiyät täräqqiyatiniŋ asasiy şärti boldi, däp oylaymän.
– Siz Almuta vilayitidä tuğulup šstiŋiz. Millätlärara razimänlik säyasitiniŋ ana jutiŋizda qandaq ämälgä aşuruluvatqanliği toğriliq nemä eytqan bolar ediŋiz?
– Rast, män Almuta vilayitidä tuğulup šskänliktin, monu qiziqarliq ähvalni täkitläp štküm kelidu. Bizniŋ vilayät inaq, bäynälmiläl vilayät. Män milliy, qäbiläviy yaki diniy asaslar boyiçä bšlünüşni kšrmidim. Biz bir-birimiz bilän iҗil-inaq yaşiduq vä äynä şu tüpäyli täräqqiy ättuq, däp oylaymän. Meniŋ yeşimdiki adämlär Keŋäş İttipaqini äsligändä, bäziliri bu addiyğina kinäş-seğiniş däydu. Biraq, meniŋçä, hazir šzimizdiki barliq ävzällik-utuqlarğa qarimay, biz keŋäş bäynälmilälçiligigä yetip kälmiduq. Çünki şu vaqitlarda bizniŋ härbirimiz qandaqtu-bir yeŋi närsiniŋ, bolupmu başqa häliqlärniŋ tilini, turmuşini vä mädäniyitini üginişkä tirişattuq. Mälumki, rus tili alahidä ammibapliqqa egä edi vä biz uni inta bilän üginip, kšpiräk şu tilda sšzlişişkä mayil eduq. Şu ähvalmu kişini hoşal qiliduki, vilayitimizniŋ barliq grajdanliri inaq yaşap, šy seliş bolsun, toy yaki qandaqtu-bir mäyrämni štküzüş bolsun, äytävir, barliq işlarda bir-birigä yeqindin yardäm qilatti. Moşu dostluq munasivätlär hazirmu saqlanğan. Şähsän meniŋdä heçqaçan bšlüş-bšlünüş tuyğusi bolmiğan, çünki män pütkül hayatimda türlük häliqlär vä dinlar väkilliri bilän qoyuq munasivättä boluvatimän. Oylaymänki, ägär härqandaq adäm šz hälqigä muhäbbät bilän munasivät qilsa, u başqa mädäniyätlär väkillirigimu şundaq muhäbbät vä aliyҗanapliq bilän munasivät qilidu. Ahir, hämmimiz bir Yaratquçiğa işinimiz, şundaq ekän, šzimizniŋ adämligimizni saqlişimiz, iş vä munasivättä bir-birimizni çüşinip, adalätlik boluşimiz keräk.
Buniŋda şuni täkitligüm keliduki, keŋäş dävridiki bäynälmilälçilikni hazirqi tšzümlük bilän selişturuşqa bolmaydu. Şundaqla Keŋäş İttipaqida adämlärniŋ häqiqiy vätänpärvär süpitidä tärbiyilinip, yahşi bilim alğanliğiğa, dostluqni, yardämni vä šzara hšrmätni qädir tutqanliğiğa etiraz bildürüşkä yaki rät qilişqa bolmaydu. Qazaqstan җämiyitiniŋ hazir teçliqta qatar yaşişi kšp җähättin SSSR jillirida asasi selinğan bäynälmilälçilik tüpäyli barliqqa käldi. Älvättä, hazirmu moşu kšzqaraşlar täräqqiy etivatidu, biraq yaş ävlatniŋ zamanğa qarap munasivät qilişi tamamän başqa alahidilikkä egä.
– Sizçä bolğanda, Qazaqstanda dšlät organliri bilän grajdanliq җämiyät institutliriniŋ munasiviti qandaq?
– Һäqiqätänmu mämlikitimiz mustäqillikkä erişkän päyttin başlap demokratik vä hoquq dšlitini täräqqiy ätküzüş җähättin helila ilgiriläp kätti. Һazir biz grajdanliq җämiyätniŋ qandaq aktiv täräqqiy etivatqanliğini, türlük җämiyätlik birläşmilärniŋ qandaq quruluvatqanliğini, härbir adämgä šz tiҗaritini yolğa qoyuş, partiya quruş vä başqimu nurğun närsilär üçün ohşaş şaraitniŋ täminlinivatqanliğini kšrüvatimiz. Meniŋçä, demokratik qädriyätlärni täräqqiy ätküzüş üçün päqät dšlätniŋla roli azliq qilidu, çünki buniŋda grajdanliq җämiyätniŋ šzi çoŋ rol' oynaydu. Sävävi, addiy adämlär qiyin väzipilärni häl qilğanda tar dairidiki mänpiyätdar şähslär üçün paydiliq bolğan qandaqtu-bir ideologiyaläşkän yandişişlarni heçqaçan qollanmaydu. Ular, äksiçä, kšpçilikniŋ mänpiyätlirini bildürüp, häl qiliş keräk bolğan problemilar toğriliq gäp qilidu, dšlät organliri vä hškümät bilän dialogqa çiqidu. Älvättä, bu tendentsiyani härhil bahalaşqa bolidu, biraq biz tünügünki yaki bügünki kün bilän yaşimay, keläçäkkä qarap yol tutuşimiz şärt. Pikirlär plyuralizmi härqaçan täräqqiy etişi keräk, çünki, printsip җähättin alğanda, uniŋsiz heçqandaq täräqqiyat bolmaydu. Rast, mämlikättä grajdanlarni qollap-quvätläşkä vä ahaliniŋ hoquq savatini aşuruşqa nişan qilinğan mähsus institutlar bar, biraq, ägär moşu täşkilatlarğa dšlät yaki metsenatlar täripidin yahşi maliyäviy yardäm qilinsa, u çağda kšp närsä ämälgä aşqan bolar edi. Şuniŋğa qarimay, bizgä başqilar aldida uyulup-qizirişqa asas yoq, çünki äqliy qazaqstanliq millät šz täräqqiyatiniŋ toğra yolida ketip baridu. Nursultan Nazarbaevniŋ Bäş institutsional islahitini ämälgä aşuruş boyiçä 100 eniq qädämmu äynä şuniŋ üçün elan qilindi. Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ “Çoŋ äl — çoŋ ailä” miqiyasliq layihisini işläp çiqiş vä ämälgä aşuruş äynä şuniŋda šz äksini tapti, mäzkür layihä qazaqstanliq birhilliqni mustähkämläydu vä birpütün grajdanliq umumiyliqni şäkilländürüş üçün şarait yaritidu. Moşu barliq paaliyät içki turizmni täräqqiy ätküzüşni vä regionluq mädäniy-turistik klasterlarni vuҗutqa kältürüşni hesapqa alğan halda, 2020-jilğiçä Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Turistik sahasini täräqqiy ätküzüş kontseptsiyasini ämälgä aşuruş bilän bağlaşturulğan. Şundaqla “Meniŋ Elim” milliy grajdanliq birhilliqni mustähkämläş layihisini işläp çiqiş häm ämälgä aşuruş mäsilisimu kün tärtividä turuvatidu. Uniŋ dairisidä tehnologiyalik layihilär türkümini ämälgä aşuruş kšzdä tutulğan.
– Qazaqstanniŋ yaşlar säyasiti sahasidiki utuqlirini qandaq bahalaysiz? Çünki çätällik säyasätçilärniŋ pikriçä, bizdä nurğunliğan ideologiyalik aspektlarniŋ işi naçar ekän.
– Bilämsiz, Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ yaşlar säyasitini şäkilländürüş härqaçan šzigä has alahidilikkä egä bolğan. Һazir Qazaqstan yaşliri — bu dšlätniŋ alahidä diqqitigä, ğämhorluğiğa vä qollap-quvätlişigä muhtaҗ boluvatqan ahali qatlimi. Mana üç jildin buyan mämlikitimizdä “Keläçäkkä nişan: mäniviy yeŋiliniş” programmisi ämälgä aşuruluvatidu. Meniŋçä, u yahşi täräqqiy etivatidu. Uniŋğa Tunҗa Prezident Nursultan Nazarbaevniŋ päqät mämlikitimizniŋ tarihiy štmüşila ämäs, bälki duniya tsivilizatsiyasiniŋ täräqqiyatiğa çoŋ hässä qoşqan häliqlärniŋ rolimu qaçilanğan “Uluq Dalaniŋ yättä qiri” maqalisimu qoşumçä küç bärdi. Şundaq qilip, Qazaqstan җämiyitini yeŋilaşqa qaritilğan mähsus dšlät programmilirini ämälgä aşuruş toğra yol bilän ketip baridu. Älvättä, dšlät hesaviğa çät äldä bilim alğan bäzibir yaşlar başqa äldä qelivatqanğa ohşaş alahidä diqqät bšlüş lazim bolğan ayrim mäsililärmu bar. Älvättä, bu ularniŋ šz hahişi-ärki. Äpsus, nurğunliri ularni äynä şundaq munasivät üçün hatalişip äyiplävatidu. Män qaçandu-bir vaqitta ular bäribir mämlikitimizniŋ täräqqiyatiğa salmaqliq hässisini qoşuşi, şuniŋ arqiliq җämiyätkä çoŋ payda kältürüşi mümkin, däp hesaplaymän.
Şundaqla ideologiyalik җähättin yaşlirimizdiki vätänpärvärlik tuyğusini çoŋ ävlatqa qariğanda naçar, däp eytişqa bolmaydu. Һärqandaq ähvalda ular bizniŋ mustäqil җumhuriyät ekänligimizdin, bizdä million adäm yaşaydiğan şähärlärniŋ utuqluq täräqqiy etivatqanliğidin, ahaliniŋ turmuş däriҗisi šsüp, bizgä mämlikitimizdä yaşaş hahişini bildürüvatqan çätällik mehmanlarniŋ kelivatqanliğidin pähirlinidu. Biz hämmimiz šz Vätinimizniŋ täräqqiyatiğa paydiliq hässä qoşuşimiz, şundaqla teçliq vä turaqliqni saqlap, šz mämlikitimizgä häm bir-birimizgä iş-ämäliyatimiz bilän hšrmät bildürüşimiz keräk, çünki bu härbirimiz üçün hayatiy zšrür.
— Zamanimizniŋ äŋ hätärlik hovup-sinaqliri nemidin ibarät vä Qazaqstan җämiyiti, җümlidin yaşlar, ularğa munasip җavap beriş üçün nemä qilişi keräk?
— Siz šziŋiz nurğunliğan vätändaşlirimizniŋ bir çağlarda başqilarniŋ mänpiyiti üçün Siriyagä qanunsiz uruşuşqa ketip, hazir puşayman yegän vä qilğan-ätkänliri üçün eçinğan halda qaytip kelivatqanliğidin hävärdarsiz. Biz jutdaşlirimizni yalğuz qoymay, bälki äksiçä, ularni qollap-quvätlişimiz keräk, däp oylaymän. Ular šzliriniŋ çüşänmäsligidin yaki saddiliğidin şundaq hadisilär qaynimiğa çüşüp qaldi. Keyinki vaqitta duniya birläşmisi mämlikitimiz rähbärliginiŋ täşäbbusi bilän ämälgä aşurulğan “Jusan-1”, “Jusan-2”, “Jusan-3” operatsiyalirini juquri bahalidi. Bu operatsiyalär Qazaqstanniŋ pütkül duniyada behätärlik vä hatirҗämlikniŋ ornitilişi üçün nurğun närsä qilivatqan teçliqpärvär dšlät ekänligini kšrsätti. Ändi dšlät aldida qaytip kälgän grajdanlarni teçliqta yaşaşqa kšnüktürüş-maslaşturuş vä ularniŋ uruş häm qiyinçiliqlardin başqa heçnärsä kšrmigän baliliriğa yardäm qiliş väzipisi turidu.
Qaytip kälgänlär Һškümätniŋ insanpärvärlik säyasitini minnätdarliq bilän bahalişi keräk. Şuniŋ bilän bir vaqitta mundaq adämlärniŋ qaytip kelişi yaşlarğa savaq vä şübhä tuğduridiğan çätällik täşviqatçilarğa kälsä-kälmäs işiniverişkä bolmaydiğanliği toğriliq äskärtiş süpitidä hizmät qilişi şärt. Başqiçä eytqanda, hataliqlarğa yol qoymasliq üçün baştila hämmä närsini äqil-tarazisidin štküzüp, härikät qiliş keräk. Äҗdatlirimizmu “Öz Vätiniŋdin başqa yahşi yär yoq”, däp bekar eytmiğan bolsa keräk. Ular mutäässipçilär käypiyatidiki islamçilardin ämäs edi. Çünki ularniŋ dini vä duniyaqarişi heçqaçan zorluq-zombiliq häm rähimsizlikni tärğip qilmiğan. Bizniŋ dalalirimiz arqiliq türlük diniy eqimlarniŋ väkilliri štkän, bizdä şaman diniğa etiqat qilğuçilarmu bolğan, biraq mundaq tendentsiyalär heçqaçan adämlärdä bir-birigä bolğan šçmänlikni päyda qilmiğan. Bizniŋ ayallar päränҗä yepinmiğan, heçkim keçä-kündüz meçitlarda oltarmiğan.Çünki hämmä närsä mštidil vä äqilgä muvapiq edi.
Dinğa nahayiti ehtiyatliq bilän munasivät qiliş keräk. Yaşlar hoşiyar boluşi vä birinçi novättä yahşiliq-izgülük, mehrivanliq çüşänçilirigä ämäl qilişi şärt. Һämmä närsä šz dairisidä, çekidä bolğini yahşi, çünki härqandaq din šzigä nahayiti salmaqliq vä äqilgä muvapiq yandişişni täläp qilidu. Dšlät bu җähättin çoŋ qarimu-qarşiliqlarniŋ päyda bolmasliği üçün yaşlar üçün diniy qädriyätlärni toğra tärğip qilişi keräk. Moşu kämgiçä Siriyadä, DAİŞ topida qelivatqanlar hazir šziniŋ qilğan-ätkänliri üçün äpsuslinip, qaytip kelişni halavatidu. Şuŋlaşqa, yänä täkrarlaymänki, härqandaq dinğa hayatqa ohşaşla, nahayiti salmaqliq vä äqilgä muvapiq munasivät qiliş lazim.
Bügünki taŋda җämiyitimiz üçün başqimu hovuplar nurğun. Mäsilän, çoŋ ävlatniŋ ağzidin pat-patla “Yaşlar arisida җanliq munasivät yoq, hämmisi İnternetta oltiridu, qollirida yanfon yaki planşet, kitap oqumaydu, kitaphanlarğa yaki başqa iҗadiy çarä-tädbirlärgä barmaydu”, degän gäplärni aŋlaymän. Älvättä, zamaniviy tehnologiyalär täräqqiyatiniŋ mälum ävzälliklirimu bar: ariliq yeqinlişidu, jiraqta turup oquşqa vä işläşkä bolidu. Amma җanliq munasivätni heçnärsä almaşturalmaydu. Äynä şundaq tendentsiyalär aqivitidä adämlärdä bšlünüş-ayriliş hahişi päyda boluşi mümkin. Çünki äslidä adäm — kollektivliq moҗudat. Biz alaqä-munasivät tüpäyli, kšpmillätlik җämiyät süpitidä şäkilländuq, täräqqiy ättuq. Moşu toğriliq hämmimiz җiddiy oylinip, bir-birimiz bilän kšpiräk munasivät qilişqa tirişişimiz keräk. Äksiçä zamaniviy tehnologiya yardimi arqiliq munasivät bağliğanda, insan balisi şähsiy җavapkärligini toluq däriҗidä çüşänmäydu, uniŋ aqivitidä iҗtimaiy qarimu-qarşiliqlar vä çüşänmäsliklär päyda boluşqa başlaydu. Päqät dšlätla korporativliq mädäniyätni täräqqiy ätküzmäsligi keräk, ata-anilarmu šz aililiridä moşu җäriyanğa yardäm qilişi şärt, däp oylaymän. Ägär biz Vätinimizni sšyidekänmiz vä balilirimizniŋ keläçigini oylaydekänmiz, demäk, tehimu kšpiräk işläp, җämiyät problemilirini häl qilişimiz keräk, däp hesaplaymän.
Sšhbätläşkän Bähtiyar TOHTAHUNOV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ