Sabiq sinipdaşlar quruq qol kälmidi

0
67 ret oqıldı

Raşidäm RÄҺMANOVA,
«Uyğur avazi»

“Vätänpärvärlikniŋ äŋ ilğar ülgisi – tuğulğan yärniŋ tarihini mäktäptä oqutuştin başlisa nahayiti yahşi bolidu. Tuğulğan yärniŋ härbir seyi vä idirliri, tağliri bilän däriyaliri tarihtin uçur beridu. Һärbir yär nami toğriliq talay rivayätlär vä hekayilär bar. Һärbir täväniŋ isimliri äl hatirisidä saqlanğan pärzäntliri bar. Şularniŋ barliğini yaş ävlat bilip, šskini lazim”.
(Elbası Nursultan Nazarbaevniŋ «Keläçäkkä nişan: mäniviy yeŋiliniş» maqalisidin). 

Mälumki, 1967-jili A.Rozibaqievniŋ tuğulğininiŋ 70 jilliği harpisida Almuta vilayätlik iҗraiy komitetiniŋ qarari bilän Ämgäkçiqazaq nahiyäsi (burunqi Çeläk nahiyäsi) Çeläk yezisidiki S.Kirov namidiki ottura mäktäptin uyğur sinipliri bšlünüp çiqip, šz aldiğa mäktäp bolup, uniŋğa uyğur hälqiniŋ munävvär pärzändiniŋ nami berildi.
U çağlarda ottura mäktäplär az uçratti. Bu nahiyädiki yalğuz uyğur ottura mäktivi bolğaçqa, däslividä bilim därgahida yeza-yezilardiki toluqsiz ottura mäktäplärdin keyin bilimini davamlaşturuşni haliğan balilar kelip oqudi. Şuŋlaşqimu bu mäktäp nahiyädiki bilimgä huştar uyğur baliliriniŋ altun ugisiğa aylandi. Bügüngiçä bu yärdä 4000din oşuq bala tärbiyilinip, bilim aldi. Ularniŋ içidä 70tin oşuği «Altun» vä «Kümüç» medal' sahibliri ataldi. 1000ğa yeqin qiz-jigit aliy vä ottura mähsus oquş orunlirini tamamlidi. Mäktäpni härhil jillarda tamamliğan Turğanҗan vä Mäsimҗan Velämovlar, Dilşat Räyhanov, Ablähät İsmayilov, Äzimҗan Sultanbaev, Adalät Bahamova, Zahidäm Һevullaeva pän doktorliri vä namzatliri däriҗisigä egä bolsa, ataqliq sazändä Marat Noruzov «İlham» mukapitiniŋ laureati ataldi.
Yeqinda mäktäpniŋ ikkinçi jilqi tüläkliri 50 jilliq uçrişişqa jiğildi. Atap ketiş keräkki, mäzkür uçrişişni uyuşturuşni sabiq sinipdaşlar Sidiqҗan Rähmanov, Gülҗamal Һoşurova, Änvär Sultanbaev vä Asiyäm Mšrdinova qolğa aldi. Ular zamaniviy alaqä quralliridin paydilinip, iҗtimaiy torniŋ barliq türidä sabiq sinipdaşlirini izdäştürüş işlirini başlidi. Täliyigä yarişa, ähbarat çaqmaq tezligidä tarap, kšp vaqit štmäyla sinipdaşlar 100 payiz degidäk jiğildi. Uyuşturğuçilar Qazaqstandikila ämäs, bälki uniŋ sirtidikimu sinipdaşliri bilän hävärlişip, beşi kškkä yätti.
Şuniŋ bilän 1969-jili Çeläktiki Abdulla Rozibaqiev namidiki ottura mäktäpni Çeläk, Qizil Şäriq, Dehan, Ğäyrät vä Qariyota yeziliridin 52 näpär qiz-jigit tamamlaptu. Ularniŋ arisida Gülҗamal Һoşurova, Һämrabüvi Baqieva, Arzigül İsmayilova, Saniyäm Näsirdinova, Abdulhäy Sopahunov – muällim, Abduqasim Raziev – pediatr-vraç, Mähämmätsäli Sadirov, Sidiqҗan Rähmanov, Kamal Һezbaqiev – ihtisatçi, Ärmän Mähpirov – artist, Änvär Sultanbaev – җihaz tehnologi, Asiyäm Mšrdinova, Gülbähräm Җamalova, Gšhärbanum Niyazova – soda-setiq hadimi, Turapҗan Äubäkirov – quruluşçi, Bağdangül Zayitova – hämşirä, Gülҗahan Ahmollaeva – buhgalter, Niyazbüvi Razieva – injener-tehnolog, Tursunҗan Yaqupov agronom bolup işläp, hšrmätlik däm elişqa çiqiptu. Һayat tälivi şundaq, 1 — 10-sinip mabaynida sinipdaş atalğan 90 baliniŋ jigirmidin artuği baqiliq bolup ketiptu. Һayatlardin salamätligi naçarlaşqanlarmu bar ekän. Һär halda, 50 jilliq uçrişişqa sabiq oquğuçilardin 51 adäm käldi.
Telefon arqiliq bir-biri bilän tepişqan sabiq savaqdaşlar A.Rozibaqiev namidiki ottura mäktäp hoylisidiki A.Rozibaqiev häykili yenida uçraşti. Bir-birini täşnaliq bilän kütkän dost-buradärlär quçaqlişip, jiğlişip kšrüşti. 50 jilliq tüläklärni mäktäpniŋ mudiri Diläräm Mämätova vä ustazlar kütüvaldi. Ärbapniŋ yadikarliğiğa güldästilär qoyulğandin keyin uçrişişniŋ täntänilik qismi mäktäpniŋ akt zalida davamlaşti. Diläräm Zamandinqizi šzliri bilim alğan mäktäpkä qädäm täşrip qilğan aka vä hädilirini qizğin täbrikläp, bilim därgahiniŋ bügünki näpäsi vä tüläklär uçrişişliriniŋ ähmiyitigä tohtaldi.
Mäzkür uçrişişqa sinipdaşlar ustazlirinimu täklip qiptu. Yeşi 90gä taqiğan däsläpki ustaz, başlanğuç sinip muällimi Muhtäbär Sabirova vä himiya päniniŋ muällimi Rähimҗan Qämbärov käçniŋ äŋ hšrmätlik mehmanliri boldi. Ular mäktäp tarihi, šzliri işligän jillar vä käsipdaşliri häqqidä äslätmiliri bilän bšlüşti. Çoŋ hizmätlärni qilip, äl hšrmitigä erişkän şagirtliriniŋ utuqlirini aŋlap, ulardin sämimiy pähirlinidiğanliğini yätküzdi.
Atap ketiş keräkki, bu küni tüläklär quruq qol kälmäptu. Sinipdaşlar namidin sšzgä çiqqan Һenipäm Kebirova ana mäktivigä täntärbiyä päni üçün keräk-yaraqlarni tapşurup, oquğuçilarniŋ sağlam hayat tärzigä sadiq boluşini tilidi vä moşu uçrişişniŋ asasiy uyuşturğuçisi bolğan Sidiqҗan Rähmanovqa minnätdarliğini izhar qilip, uniŋ salamätligigä bola uçrişişqa kelälmigänligi üçün eçinidiğanliğini bildürdi.
Sabiq sinipdaşlar A.Rozibaqievniŋ häykili aldida hatirä sürätkä çüşkändin keyin, buniŋdin birnäççä jil burun vapat bolğan sinipdişi Mähämmätsäli Sadirovniŋ šyidä bolup, märhumniŋ rohiğa atap qur°an oqudi.
Andin keyin sinipdaşlar uçrişişi kafeda davamlaşti. Bu yärdimu ular duniyadin štkän ustazliri vä sinipdaşlarni äskä elip, ularniŋ rohiğa atap dua oqudi. Ziyapätlik dästihan ätrapida bir-biri bilän muŋdişip, mäktäptä štkän ğäm-täşvişsiz baliliq çağlirini hayaҗanliq ilkidä äslidi, šzliriniŋ hayati, ämgäk paaliyiti, җämiyättä tutqan orni häqqidä eytti.
Ziyapät ahiri ussul vä nahşilarğa ulaşti.
Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ