Baha — “äla”, keläçäktimu şundaq bolidu

0
30 ret oqıldı

İvrayim BARATOV,
“Uyğur avazi”

Tärkividä “Uyğur avazi” geziti bar “Qazaq gazetteri” җavapkärligi çäklängän yoldaşliğiniŋ qurulğiniğa 20 jil boldi.
Һä, tünügün yüz bärgän vaqiä — bügün tarih. Şu tarih bätlirini varaqlisaq vä ularğa bügünki künniŋ kšzqarişi bilän baha bärsäk, adämgä ğälitila bilinidiğan ähvallarmu roy berip qalidekän. Sšz štkän äsirniŋ 90-jilliri yüz bärgän ihtisadiy qiyinçiliqlar toğriliq boluvatidu.
Şu dävirniŋ alahidä bir kšrünüşi — šzimiz aŋliğan bolsaqmu, ilgiri-keyin kšrmigän bazar ihtisadi bilän kütülmigän yärdin çapmu-çap kelip qelişimiz boldi. Gezit-jurnal redaktsiyaliriniŋ paaliyitigä yeŋi munasivätlärniŋ kütülmigän yärdin mundaq kirip kelişi barliq ammiviy ähbarat vasitilirini helila mäŋditip qoyğanliği sir ämäs. Biz üginip qalğan planliq ihtisatniŋ mol “qolayliqlirini” tüp-asasidin toluq paydilinişqa җan dilimiz bilän kirişip kätkäçkä, tosundin kälgän bu yeŋiliqqa üginiş hämmimizni helila avarigärçilikkä saldi. Şuŋlaşqa bu mäsiligä sus qarap, qol qoşturup oltirişqa bolmaydiğanliğini hätta buni etirap qilğusi kälmigänlärmu asta-asta çüşinişkä başlidi. Moşundaq eğirçiliqlar bilän qalaymiqançiliqlardin çiqiş yollirini yärlik iҗraiy organlarmu, dšlätlik başquruş sistemilirimu izdäşkä kirişti.
Barliq gezit-jurnal redaktsiyaliri ätiki kün täşvişi bilän yaşavatqan bir päyttä, yäni 1999-jilniŋ 16-aprel' küni elimizdiki çoŋ gezit-jurnallar rähbärliriniŋ qatnişişi bilän Mädäniyät, ähbarat vä җämiyätlik razimänlik ministrliginiŋ käŋäytilgän byuro mäҗlisi štti. Uniŋda biz juqurida sšz qilğan mäsililär ätrapliq muhakimä qilinip, elimiz hayatiniŋ barliq sahalirida yüz berivatqan islahatlarni ähbarat җähättin täminläşni tehimu juquri baldaqqa kštiriş toğriliq eytildi.
Mana moşu mäҗliskä qatnaşqan “Qazaq ädebieti” gezitiniŋ baş muhärriri Jumabek Kenjalin keyiniräk šziniŋ “Osılay da bolğan” särlävhilik maqalisida mundaq däp yazidu: “Mäҗlis ahirida ministr Altınbek Särsenbaev birqatar gezit-jurnallarniŋ rähbärlirini šziniŋ kabinetiğa täklip qildi. U Qazaqstandiki ana tilimizda (qazaq tilida — İ.B.) çiqivatqan näşirlärniŋ maliyäviy-ihtisadiy qiyinçiliqlardin baş kštirälmäy qalğanliğini, bu ähvaldin çiqiş üçün elimiz Prezidentiniŋ uttur tapşurmisi bilän hškümät eniq çarilärni qobul qiliş niyitidä ekänligini alahidä qäyt qilip, ahali tapavitiniŋ adättikidin helila tšvänläp ketişi vä mäbläğ tapçilliği sävävidin bir jilliri hätta 200 miŋ tiraj bilän tariğan gezitlarniŋ hazirqi ähvalini täşvişlik däp atidi. Şuŋlaşqa hškümät bügün-ätä eniq çarilärni kšrüş niyitidä ekänligini alahidä bir kštiräŋgü rohta yätküzdi.
Ministrniŋ bu pikri Baş muhärrirlärni tävritivätti. Çünki moşu jiğinğa qatnişivatqan ammiviy ähbarat vasitiliri rähbärliriniŋ basmihaniğa, seliq organliriğa, başqimu mähkimilärgä, šzliri iҗarigä elip oltarğan benalarniŋ ğoҗayinliriğa qärizliri häddi-hesapsiz kšpiyip kätkän edi. Buniŋ šzi härhil däriҗidiki jiğinlarda qayta-qayta eytilip kelivatqan, biraq iҗabiy häl boluşiniŋ heçbir derigi yoq mäsililär edi. Mana moşularniŋ täsiridin redaktsiya hadimliri aylap-jillap maaş alalmay qalğan, qälämhäqqi degänni tamamän untuğan nahayiti qiyin dävir edi. Gezit-jurnallar hayatidiki moşu bir qiyamät-qayim ädäbiyat bilän mädäniyätni çin dilidin sšyidiğan oqurmän ählini rohiy gadayliqqa, ähbarat tapçilliğiğa elip kälgini aydin eniq boldi.
Qisqisi, ändi, ministrniŋ eytişiçä, elimizniŋ rohaniyitigä alahidä hässä qoşqan birmunçä näşirlärni bir yärdin mäbläğ bilän täminläp, dšlät šz ğämhorluğiğa alidiğan boldi. Eniq eytsam, “Qazaq ädebieti”, “Ana tili”, “Qazaq Eli”, “Aqiqat”, “Jwldız”, “Mısl'”, “Prostor” näşirliri yeŋidin qurulidiğan ҖÇY tärkivigä kiridiğan boldi. Ändi elimizdiki milliy näşirlär milliy mädäniyät märkäzlirigä berilip, şularniŋ orgini süpitidä qayta täsis qilinidiğan boldi.
Ministrimiz moşularni eytip ülgärmäyla, milliy näşir hesaplinidiğan “Uyğur avazi” gezitiniŋ Baş muhärriri Yoldaş Azamatov ornidin irğip turup mundaq dedi: “Yeŋidin qurulidiğan yoldaşliq kšçidin bizmu keyin qalmaymiz. Şuniŋ tärkivigä “Uyğur avazimu” kiridu”.
Mäҗliskä riyasätçilik qilivatqan ministr bu pikirni kšpçilikniŋ qarap çiqişi üçün avazğa saldi. Byuro mäҗlisigä jiğilğan Baş muhärrirlärniŋ kšpçiligi, hätta hämmisi degidäk Yoldaş Azamatovni yahşi bilätti. Şuŋlaşqa uniŋ täklivi bir eğizdin qollap-quvätländi, qarşi çiqqan heçkim bolmidi. Şundaq qilip, yeŋidin qurulidiğan “Qazaq gezetteri” yepiq aktsionerliq җämiyiti tärkivigä uyğur tilida çiqidiğan “Uyğur avazi” gezitimu kirip qaldi…”.
Һazirmu arimizda “Uyğur avazi” geziti qandaqlarçä “Qazaq gazetteri” ҖÇYniŋ tärkivigä kirip qaldi?” degän mänada häҗäplinip soraydiğanlarmu bar. Juquridiki märhum J.Kenjalinniŋ maqalisidin elinğan qisqa üzündä u soallarğa eniq җavap beridu däp oylaymiz.
Hulläs, äşu jiğindin bir ay štkändin keyin, yäni 1999-jilniŋ 21-may küni Qazaqstan Җumhuriyiti Mäbläğ vitse-ministri, Dšlätlik mülük vä şähsiyländürüş departamentiniŋ räisi D.Ädilğazinniŋ №28 buyruği çiqti. Uniŋda mundaq deyilgän: “Qazaqstan Җumhuriyiti Prezidentiniŋ 1999-jilqi 11-marttiki №538 tapşurmisiğa benaän, şundaqla Qazaqstan Җumhuriyiti Mädäniyät, ähbarat vä җämiyätlik razimänlik ministrliginiŋ 1999-jilqi №780 qollap-quvätläş hetini hesapqa elip oltirip, Qazaqstan Җumhuriyiti Maliyä ministrliginiŋ Dšlätlik mülük vä şähsiyländürüş departamenti “Ana tili”, “Qazaq ädebieti”, “Qazaq Eli”, “Uyğur avazi” җumhuriyätlik gezitliriniŋ, “Aqiqat”, “Jalın”, “Jwldız”, “Mısl'”, “Prostor” jurnalliriniŋ maddiy bazisi asasida mämlikätniŋ yüz payizliq qatnişişi bilän “Qazaq gazetteri” kommertsiyalik ämäs yepiq aktsionerliq җämiyiti qurulsun”.
Moşu yepiq aktsionerliq җämiyätniŋ toluq şäkillinişigä vä uniŋ elimizniŋ ähbarat käŋligidä munasip orun egilişigä salmaqliq hässisini qoşqan vä uniŋ däsläpki mudiri — Muhärrirlär keŋişiniŋ räisi bolğan kšrnäklik jurnalist, җämiyät ärbabi, märhum Jumabek Kenjalinniŋ sšzi boyiçä eytqanda, “ornidin qozğalğan poezdniŋ ahirqi vagoniğa säkräp çüşüvalğan Yoldaş Azamatov”, yäni “Uyğur avazi” geziti štkän moşu 20 jil davamida bügün “Qazaq gazetteri” җavapkärligi çäklängän yoldaşliq däp atilidiğan mähkiminiŋ täŋhoquqluq vä mustähkäm orni bar näşirgä aylandi.
Eytiş keräkki, gezitimiz näşir qilinişqa başliğan 1957-jildin tartip ta bügüngiçä šrläşnimu, artqa daҗişnimu baştin käçürdi. “Örläş” degändä biz gezitimizniŋ turaqliq räviştä ammiviy ähbarat vasitiliriniŋ pütkülittipaqliq konkurslirida ğalip çiqqanliğini äslitidiğan onliğan diplomlar bilän pähriy yarliqlarni kšz aldimizğa kältürimiz, keyinki jilliri bolsa, Qazaqstan Jurnalistlar ittipaqiniŋ Kemel Toqaev namidiki mukapitiniŋ laureati atalğanliğini, ammiviy ähbarat vasitiliri arisida äŋ ätivaliq hesaplinidiğan Qazaqstan Jurnalistika akademiyasiniŋ “Altın jwldız” mukapitiğa erişkänligini yadimizğa alimiz.
Ändi “käynigä daҗiş” degändä, ävu bir jilliri “Uyğur avazi” gezitiniŋ tiraji 25 miŋdin aşqan bolsa, štkän äsirniŋ 90-jilliri, juqurida biz täpsiliy eytip štkän ihtisadiy bohran šz ävҗigä alğan päytlärdä, 10 miŋğimu yätmäy qalğanliğini äspusliniş bilän äsläymiz, hätta häptisigä bäş qetim çiqivatqan gezitimizniŋ häptilik gezitqa aylinip qalğanliğinimu äşu dävirniŋ täsiri däp bilimiz. Һazir, Hudağa şükri, elimizda härtäräplimä elip berilğan ihtisadiy vä iҗtimaiy-säyasiy islahatlar tüpäyli vä “Uyğur avaziğa” rähbärlik qilğan şähslärniŋ juquri uyuşturuş qabiliyiti, şundaqla gezitimiz hadimliriniŋ künni tüngä ulap işlişi nätiҗisidä ahirqi jillarda gezitimiz tiraji turaqliq 15 miŋ ätrapida boluvatidu. Bu, ägär gezitimizniŋ tehiçila naräsmiy halda “milliy näşir” statusiğa egä ekänligini hesapqa alsaq, nahayiti çoŋ utuq. Noviti kälgäçkä şunimu eytip štüş keräkki, Qazaqstandiki onğa yeqin milliy näşirlärniŋ barliq tirajini qoşsaq, “Uyğur avaziniŋ” bügünki tirajiniŋ yerimiğimu yätmäydekän. Bu faktni biz dayim pähirlinip vä mahtinip tilğa alimiz.
Bizniŋ ünümizniŋ äynä şundaq parlaq vä yarqin çiqişiğa muştirilirimizniŋ qoşqan bebaha hässisi bar. Һärbir uyğurniŋ häqiqiy avaziğa aylanğan gezitimizniŋ hälqimiz qälbidin äynä şundaq munasip orun elişiğa redaktsiya hadimliriniŋ qoşuvatqan ülüşini alahidä qäyt qilmisaq, bügünki utuqlirimiz toğriliq heçnärsä eytmiğan bolimiz. Qazaqstan Jurnalistlar ittipaqi mukapitiniŋ laureatliri Şämşidin Ayupov, Bähtişat Sopiev, ministrlikniŋ “Mädeniet qayratkeri” vä “Ahbarat salasınıŋ üzdigi” bälgülirigä sazavär bolğan Şšhrät Mäsimov bilän Yoldaş Molotov, ministrlikniŋ Pähriy yarliği bilän mukapatlanğan Yultuzay Semätova, “Nur Otan” partiyasi bilän Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ pähriy yarliqliri bilän täşäkkürnamiliriğa sazavär bolğan Raşidäm Rähmanova bilän Gšhärbüvi İsmayilҗanova… Һärhil däriҗidiki mukapatqa erişkän hadimlirimiz tizimini yänimu davamlaştursaq bolatti, biraq bizniŋ äsla mähsitimiz u ämäs, bälki gezitimizniŋ muştirilar qälbigä yol tepişi üçün atquruvatqan җapaliq hizmitimizniŋ dayim munasip bahalinip kelivatqanliğini tilğa eliştin ibarät, halas. U baha, älvättä, muştirilirimizniŋ bahasi. Biz bilimizki, miŋliğan muştirilirimiz bizgä dayim “äla” degän baha bärgän, keläçäktimu şundaq bolup qalidiğanliğiğa işänçimiz kamil.
Bügün “Qazaq gazetteri” ҖÇYniŋ tärkividiki barliq gezit-jurnallar yeŋi dävirni baştin käçürüvatidu, ҖÇY bolsa, täräqqiyat baldaqlirini işäşlik besip štüp, çoŋ media-holding däriҗisigä yätti. Birla misal, moşu yeqinda tärkividä birnäççä balilar vä šsmürlär näşri bar “Jas šrken” ҖÇY “Qazaq gazetteri” ҖÇYniŋ tärkivigä kirdi. Bu, älvättä, täsadipi ähval ämäs, bälki “Qazaq gazetteri” ҖÇYniŋ elimizdiki ähbarat boşluğida tutqan ornini, eniq eytsaq, uniŋ däriҗisi bilän salmiğini kšrsitidu. “Qazaq gazetteri” ҖÇYni bolsa, qazaq mätbuatiniŋ kšrnäklik väkili Şämşidin Patteev başquruvatidu. Uniŋ rähbärligidä qolğa kältürülgän utuqlar mähkiminiŋ bügünki däriҗisini bälgüläydu.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ